26. kesäkuuta 2017

Tarinavyyhti 1 vuotta: inspiraatiot osa 4


Blogin 1-vuotiaan taipaleen kunniaksi kesäkuun aikana on menty läpi, mistä jokainen runo, novelli ja jatkis on saanut alkunsa, ja mistä olen saanut inspiraation kirjoittaa ne. Lyriikat ja murretekstit voi kuunnella nyt SoundCloudista!



Maaliskuussa on endometrioosiviikko ja ”Endotar” oli sitä viikkoa varten tehty lyriikka. Endometrioosi on yksi yleisimmistä naistentaudeista ja yksi yleisimmistä lapsettomuuden aiheuttajista, mutta sen diagnoosiviive 6-9 vuotta. Koin tärkeäksi asiaksi kuuluttaa, että tällainen kurja sairaus on olemassa. Tämä oli (ja on edelleen) minulle myös henkilökohtainen asia, sillä tuolloin keväällä minulla epäiltiin endometrioosia. Diagnoosini varmistui kesän alussa. Endotar-runo ei kuitenkaan kerro omasta sairastamisestani.

Endometrioosi ei monelle sano yhtään mitään, mutta esim. Endometrioosiyhdistyksen sivuilta löydät nopeasti vastauksia päällimmäisiin kysymyksiisi. (Kun sairaus on enemmän ihmisten tietoisuudessa, sitä sairastavat saavat nopeammin diagnoosin ja hoitoa!) Nyt kesän aikana starttaa Moona-blogi, johon endometrioosia sairastavat kertovat omia kokemuksiaan, oireitaan ja niin edelleen. Autan vapaaehtoisena blogin kirjoittajakaartia kielenhuollossa sekä sisällön tuottamisessa.




Tämä novelli ottaa kantaa eläinrääkkäykseen, ja se kertoo tarinan kissan näkökulmasta. Kannatan kissojen adoptoimista eläinsuojeluyhdistyksiltä, ja olemme avopuolisoni kanssa adoptoimassa kissan syksyllä. Olen siis aikoja päiviä sitten tykännyt eri eläinsuojelu- ja kissayhdistysten Facebook-sivuista, joten olen lukenut kissojen tarinoita ja niiden ongelmista paljon. Suunnittelin kissahahmot jo syksyllä, mutta sain vasta kevään aikana aikaiseksi kirjoittaa tämän. Ei hätää, tarinalla on onnellinen loppu. Mutta korostan, että onnelliset loput tällaisissa tarinoissa ovat harvinaisia.



Kehitin keväällä tällaisen uuden ”formaatin” Laitilan kielisille teksteille. Tällainen ”negismummo” taitaa olla sivupersoonani! :D Yksinkertaisesti kirjoitin ylös asioita, jotka keväässä ärsyttävät yleisesti ihmisiä ja erityisesti tällaista mummelia, jonka muovailin tähän päähenkilöksi.





Alun perin inspiraatio tähän lähti siitä, kun viestittelin opiskelijakaverini kanssa koulun kampusradiosta. Heitin ilmoille ajatuksen, että voisin tulevana lukuvuotena tehdä jotain radio-ohjelmaa siihen aikaan, kun kukaan muu ei halua tehdä eikä kukaan ole kuuntelemassakaan. Tämän jutun perään kirjoitin: ”Oon täyte.” Ja siinä se sitten oli. Kirjoitin tämän muistiin, ja kuukauden päästä lähdin suunnittelemaan tarinaa näiden kahden sanan ympärille. Lopputuloksena voimabiisi, joka kertoo sokeasta rakkaudesta, luopumisesta ja omaksi itseksi kasvamisesta.





Minua kiehtoo aikamatkustus ja aikaparadoksit. Olen Doctor Who -fani, ja se sarja yllättää minut aina kerta toisensa jälkeen. Sarjassa Doctor sanoo ajasta, että: ”It's more like a big ball of wibbly-wobbly, timey-wimey... stuff.” Doctor Who:sta ja aikamatkustukseen liittyvistä elokuvista inspiroituneena kirjoitin paradoksitarinan. Tämä(kin) todennäköisesti tulee saamaan jatkoa!

Lue lisää:

2 kommenttia:

  1. Onnea vuoden vanhalle blogillesi. Kuulostaa siltä, että sinulla riittää energiaa ja aktiviteetteja, hieno juttu <3

    VastaaPoista