5. kesäkuuta 2017

Tarinavyyhti 1 vuotta: inspiraatiot osa 1


Blogi täyttää tässä kuussa 1 vuotta! Seuraavissa neljässä postauksessa käydään läpi Tarinavyyhdin tekstit ensimmäisen vuoden ajalta. Esittelen tekstit lyhyesti, ja kerron mistä olen saanut inspiraation niiden kirjoittamiseen.



Näistä kahdesta tekstistä tämä sitten lähti. Molemmat ovat lyhyehköjä kertomuksia, ja nimet kertovat jo paljon. Olen jo harkinnut moneen kertaan, että poistaisin nämä kaksi ensimmäistä tekelettä. Mutta nyt kun luin nämä pitkästä aikaa tätä postausta varten, minulle syttyi inspiraatio kirjoittaa näille jatkoa!

Kirjoitin nämä itse asiassa koulua varten. Opiskelen journalismia ammattikorkeassa ja viime kesänä suoritin luovan kirjoittamisen kurssin. Valikoin opettajan antamista otsikkovaihtoehdoista nämä. Kyllä vain, jonkinlainen inspiraatio syttyy samantien, jos minulle heittää otsikon, aiheen tai teeman. Merkkimäärät rajoittivat mielikuvitustani, mutta en kuitenkaan kauheasti muutellut tekstejä blogia varten.

Alunperin perustin blogin, jotta sukulaiseni ja ystäväni voisivat käydä sieltä vähän lueskelemassa, mitä kirjoittelen koulua varten. Suunnittelin rustailevani kurssin jälkeen samantyyppisiä lyhyitä kertomuksia, joita minun piti kirjoitella lämpimikseni. Mutta motivaatio ja innostus kasvoivat, ja aloin vähitellen käyttää blogiin ja sen kirjoittamiseen enemmän ja enemmän aikaa.



Siepatun pakomatkassa on tällä hetkellä kolme osaa. Ensimmäinen osa julkaistiin jo blogin alkumetreillä. Tässä seikkailuissa on jännitystä, kauhua, ehkä vähän scfiä.

Itse asiassa ensimmäinen osa on kokonaisuudessaan uneni vuodelta 2014. Muistan usein uneni, ja niissä on todella hyviä juonia ja juonenkäänteitä! Siepatun pakomatkan ensimmäisessä osassa muutin tietenkin henkilöiden nimiä ja muutin lopun. Unessa muistin mitä oli tapahtunut, ja mitä minun kannattaisi tehdä toisin. (Ymmärrät tuon virkkeen paremmin, kun olet lukenut vähintään ensimmäisen osan.)

Tälle tarinalle kyseltiin jatkoa jo viime kesänä. En ollut suunnitellut kirjoittavani jatkoa, mutta mietin sitä talvella paljon. En tiedä, olinko nähnyt taas unta aiheesta, mutta tammikuussa heräsin keskellä yötä, ja minulla oli yhtäkkiä selvä visio, mitä toisessa osassa tapahtuisi. Helmikuussa toista osaa kirjoittaessa suunnittelinkin jo kolmatta osaa, ja niin huhtikuussa julkaisin kolmannen osan. Siepatun pakomatka on rikkonut omia rajojani, sillä kolmeosainen jatkis on kirjoitettu preesens-muodossa!


Koko blogin romanttisin rakkausnovelli. Mutta tietenkin myös yksi traagisimmista tarinoista. Tämäkin novelli sai alkunsa unestani. Heräsin heinäkuisena aamuna aivan totaalisen rakastuneena ihmiseen, jota ei ole olemassa. Tai ehkä on, mutta en itse henkilökohtaisesti tunne. Heti aamusta olin motivoitunut kirjoittamaan tästä jonkinlaisen rakkaustarinan. Mutta mitä enemmän uneani mietin, sitä nopeammin muistikuvani hälvenivät. Ja siitä syntyi vielä suurempi inspiraatio kirjoittaa tällainen tarina.

Sinä päivänä -novelli oli käänteentekevä juttu siinä mielessä, että kun linkkasin tämän henkilökohtaiselle Facebook-sivulleni, kehuja alkoi sadella toden teolla. Merkittävintä tässä oli se, että sain eniten kehuja 20-25-vuotiailta jätkiltä ja kyseessä oli kuitenkin rakkausnovelli! Vieläkin mahtava fiilis tästä. Sain rohkeutta tehdä blogille oman Facebook-sivun sekä Instagram-tilin. Enää blogi ei ollut vain tuttujen luettavana, vaan lukijakunta kasvoi kasvamistaan.



Edeltävän rakkausnovellin jälkeen minulle taisi jäädä rakkausmoodi päälle. Tämä oli runo vauvalle. Jo edesmenneellä läppärilläni oli paljon videoklippejä parhaan ystäväni lapsen vauvavuodesta. Katselin niitä ja kirjoitin tämän runon niiden fiilisten perusteella. Kun paras ystäväni sai lapsen vuonna 2014, pitelin usein vauvaa tuntitolkulla sylissäni ja hoin tälle: ”Olet niin rakastettu”, niin kuin Lily Potter sanoo pojalleen Harry Potterille. Nerd alert.


Lue lisää:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti