1. maaliskuuta 2018

Myrkyllinen ihminen, osa 9

Aloita jatkis alusta tästä linkistä

Irene parkkeerasi autonsa yhden sattumanvaraisesti valitun kerrostalon pihaan. Ulkona oli pimeää ja kirpeä pakkanen tuntui inhottavalta sieraimissa. Hän oli saanut töiden jälkeen reilu tunnin pelivaraa ilmoitettuaan Hannulle, että olisi töissä pidempään.
          Irene suuntasi kävellen läheiselle asuinalueelle, jonka yhdellä kadulla oli parkissa uudehko mersu. Irene avasi pelkääjän paikan oven ja hyppäsi kyytiin. Karri starttasi auton samantien ja lähti liikkeelle.
          Mä keksin jo odotellessa, mihin mennään”, mies sanoi.
          Kaupungin laidalla olevan leikkipuiston parkkipaikalla ei ollut ketään, eikä sen koommin puistossakaan. Kello oli puoli kahdeksan. Lapsiperheet eivät olleet ulkoilemassa enää tähän aikaan, ja paikkoja tuhoavat teinitkin viihtyivät näillä pakkasilla ennemmin sisätiloissa.
          Karri sammutti valot, mutta jätti auton päälle. Molemmat siirtyivät takapenkille, jossa oli enemmän tilaa. Aika oli kortilla joka kerta, kun he tapasivat, joten vaatekerrokset hupenivat hetkessä.

Jatkuvasti piippaava puhelin keskeytti aktin.
          Anna sen olla”, Karri huohotti.
          Mun on pakko katsoa...” Irene kuiskasi ja kurotti kohti takkinsa taskua.
          Karri ei lopettanut vaan teki kaikkensa, jotta Irene keskittyisi olennaiseen.
          Odota! Lopeta!” Irene henkäisi ja Karri pysähtyi.
          Mitä nyt?”
          Työntekijä laittoi viestiä. Joku hullu nainen on flipannut totaalisesti ja alkanut selostaa niin sanotuista asiakaskokemuksistaan meidän kaupasta Facebookissa ja ties missä keskustelupalstoilla.”
          No yks asiakas sinne tänne”, Karri totesi ja suuteli Ireneä kaulasta.
          Ei, kun tää on herättänyt paljon huomiota. Ja se nainen selostaa ihan huuhaa-juttuja! Odota...”, Irene selaili puhelintaan. ”Ei oo totta. Sukunimen perusteella tää on sen nulikan äiti.”
          Minkä nulikan?”
          Sellanen poika, jolle annoin pari viikkoa sitten kenkää. Joo, kato, täällä se äiti kirjoittelee, että hänen poikaansakin on kohdeltu väärin työnantajan toimesta. Voi helvetin helvetti. Tää on kerännyt jo hitosti kommenttejakin.”

Irenellä ei ollut enää fiilistä, joten Karri kävi pudottamassa hänet autolleen. Irene oli niin ajatuksissaan, että hän taisi olla tajuamattaan Karrille melko tyly. Hän mietti vain, miten selvittäisi tämä sotkun. Hän oli perehtynyt kriisiviestintään silloin, kun oli ryhtynyt kauppiaaksi, mutta tällaista kriisiä hän ei ollut osannut edes kuvitella.
          Soittaisiko hän Mikolle, alkaisiko hän selitellä kommenttiketjuissa vai yrittäisikö saada viestit ja keskustelut pois oikeusteitse? Vai pitäisikö hänen olla yhteydessä tähän Leenaan, ja kertoa, kuinka hän oli nähnyt Leenan kullannupun hakevan 10-vuotiaalle, hänen tyttärensä luokkalaiselle pojalle, kaksi kassillista kaljaa? Ja että Mikolla oli ollut käynnissä vielä koeaika, jota tämä nulikka oli vain pari viikkoa kestäneen työsuhteen aikana venyttänyt suuntaan ja toiseen myöhästelemällä ja hoitamalla työnsä hutiloiden?
          Hannu ja lapset istuskelivat sohvalla katsomassa tv:tä. Irene tervehti hajamielisenä perheenjäseniään. Hän selosti Hannulle parilla lauseella, millainen kriisi oli nyt käynnissä ja suuntasi sitten suihkuun. Hänellä oli aina, eli siis nyt viisi kertaa, ollut pakottava tarve käydä heti suihkussa Karri-vierailun jälkeen.

Suihkusta tultuaan Irene suuntasi pyjama päällään ja pyyhe päänsä ympärillä keittiöön. Hän kaivoi leipätarvikkeet esille ja alkoi tehdä itselleen iltapalaa. Lasten äänet kuuluivat omista huoneistaan: nukkumaanmenoaika lähestyi. Irene ajatteli mennä peittelemään nämä sänkyyn, mutta keittiön ovella Hannu tuli vastaan. Irenen kännykkä kädessä.
          Se tärisi. Ajattelin vilkaista, että jos joku työntekijöistä laittoi viestiä tai jotain. En edes avannut sitä. Se tuli tohon näytölle.”
          Irenen sydän takoi niin, että silmissä pimeni. Hän vilkaisi puhelintaan ja näki Karrin viestistä alun:
          Hei hunajainen, milloin saan nähdä sut seuraavan kerran? Kyllä asiat...”
          Irene yritti pysyä neutraalina, mutta järkytys paistoi hänen kasvoiltaan. Hän ei osannut keksiä mitään sanottavaa.
          Mikä juttu tää on?” Hannu kysyi.
          E-en mä tiedä”, Irene vastasi.
          Hän tunsi, että itku teki tuloaan.

___________________________________

Hannu oli ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen oluella. Ja kenties ensimmäistä kertaa ikinä yksin notkumassa baaritiskillä. Kotona oli riidelty ja pidetty mykkäkoulua jo kaksi viikkoa. Edellispäivänä Irene oli siirtynyt siskonsa luokse asumaan. Tai ehkä uuden miehensä nurkkiin, mistäpä Hannu sen voisi tietää. Hannun äiti oli ottanut lapset mummilaan, jotta Hannu olisi päässyt tuulettumaan.
          Hannu oli ollut vielä tunti sitten kotona: yksin perjantai-iltana. Ja tajunnut sen karun faktan, ettei hänellä ollut ketään sellaista ystävää, johon tukeutua tällaisessa tilanteessa. Niinpä Hannu oli päätynyt istumaan kaupungin ainoaaseen yökerhoon.
          Ravintolassa oli vielä todella hiljaista, mutta ainakin asiakaskunta oli lähinnä Hannun ikäistä väkeä. Hannu alkoi olut edessään punnita, kumpi olisi pahempi vaihtoehto: baariin ei tulisi ainuttakaan tuttua tai että baariin tulisi joku tuttu, jolle Hannu joutuisi selostamaan, miksi oli täällä? Kaikista pahin skenaario oli eittämättä se, että Hannun ja Irenen etääntyminen tulisi kaikkien tietoisuuteen. Hannu ei ollut valmis siihen.

Moi! Mitä sä täällä teet?” kuului pirteä naisääni.
          Ai moi! Tuota... Vapaa-ilta”, Hannu naurahti.
          Sä muistat mut!” Siru hymyili ja otti jakkaran alleen.
          Tottahan toki. Pojat ovat paljon puhuneet Simbasta.”
          Voi kun söpöä! Mitäs teidän Timon ja Pumba?”
          Mitäs mittään, ovat tällä hetkellä mummilassa”, Hannu vastasi ja vaihtoi puheenaihetta heti: ”Mitäs sinä täällä? Kenen kanssa oot liikenteessä?”
          Parin tyttökaverin. Ne taisivat mennä tuonne jonnekin istumaan”, Siru osoitti.
          Tyttö tilasi itselleen juotavan ja kertoi tyttöjen olevan hänelle uusia tuttavuuksia: he olivat tutustuneet jonkin Facebook-ryhmän kautta. Sirun eteen ojennettiin kelkka ja minttushotti, ja Hannu tarjoutui maksamaan ne.

Hannulle ei olisi tullut pieneen mieleenkään, että hänen tuulettuminen olisi sitä, että hän istuisi vielä aamukahdelta yökerhon baaritiskillä juttelemassa lapsenvahdin kanssa. Olut oli vaihtunut kossuvichyihin, ja niitä olikin sitten tullut juotua siihen tahtiin, että Hannu oli päätynyt kertomaan Sirulle erostaan.
          Mä en koskaan oo tavannut tätä naista, mutta miten se kehtasi tehdä sulle noin! Teidän perheelle!” Siru kauhisteli.
          Niinpä... Tässä syy, miksi notkun täällä. Kuukausi sitten mulla oli kotona vaimo ja kolme lasta. Nyt oon yksin juomassa olutta”, Hannu naurahti ironialle.
          Meilläkin on kotona tosi nihkeetä”, Siru huokaisi.
          Tyttö oli parin lapsenvahtikeikkansa yhteydessä kertonut seurustelevansa ja heidän muuttaneen jokin aika sitten rivitaloon. Nyt Siru kertoi, että heillä oli ollut raskaushaaveita, joista poikaystävä oli nyt perääntynyt. Sirun mieheltä olivat työt loppuneet, ja sitten mies olikin alkanut suunnitella, että voisi lähteä opiskelemaan.
          Susta tulisi varmasti hyvä äiti”, Hannu lohdutti ja totesi perään: ”Mutta jos se kohtelee sua huonosti, niin et jää katselemaan sellaista touhua!”
          Kiitos, sä oot ihana!” Siru kietoi kätensä tiukasti Hannun kaulan ympärille.
          Siru tuoksui hyvälle, eikä hellittänyt heti otettaan. Hannunkin kädet jäivät Sirun lanteiden ympärille. Tyttö tuoksui hyvältä, ja Hannu laittoi silmänsä kiinni. Hänen päässään alkoi vähän pyöriä.
          Kun Siru vetäytyi pois hitaasti halauksesta, hänen poskensa hipoi Hannun poskea. Tyttö vilkaisi häntä nopeasti ja toi kasvonsa sitten niin lähelle Hannun kasvoja, että nenät osuivat jo yhteen. Hannun haaravälissä särähti. Hän tiukensi otettaan ja suuteli tyttöä.

___________________________________


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti