Blogin 1-vuotiaan taipaleen kunniaksi kesäkuun aikana on menty läpi, mistä jokainen runo, novelli ja jatkis on saanut alkunsa, ja mistä olen saanut inspiraation kirjoittaa ne. Lyriikat ja murretekstit voi kuunnella nyt SoundCloudista!
Maaliskuussa
on endometrioosiviikko ja ”Endotar” oli sitä viikkoa varten
tehty lyriikka. Endometrioosi on yksi yleisimmistä naistentaudeista
ja yksi yleisimmistä lapsettomuuden aiheuttajista, mutta sen
diagnoosiviive 6-9 vuotta. Koin tärkeäksi asiaksi kuuluttaa, että
tällainen kurja sairaus on olemassa. Tämä oli (ja on edelleen)
minulle myös henkilökohtainen asia, sillä tuolloin keväällä
minulla epäiltiin endometrioosia. Diagnoosini varmistui kesän
alussa. Endotar-runo ei kuitenkaan kerro omasta sairastamisestani.
Endometrioosi
ei monelle sano yhtään mitään, mutta esim. Endometrioosiyhdistyksen sivuilta
löydät nopeasti vastauksia päällimmäisiin kysymyksiisi. (Kun
sairaus on enemmän ihmisten tietoisuudessa, sitä sairastavat saavat
nopeammin diagnoosin ja hoitoa!) Nyt kesän aikana starttaa Moona-blogi,
johon endometrioosia sairastavat kertovat omia kokemuksiaan,
oireitaan ja niin edelleen. Autan vapaaehtoisena blogin
kirjoittajakaartia kielenhuollossa sekä sisällön tuottamisessa.
Tämä
novelli ottaa kantaa eläinrääkkäykseen, ja se kertoo tarinan
kissan näkökulmasta. Kannatan kissojen adoptoimista
eläinsuojeluyhdistyksiltä, ja olemme avopuolisoni kanssa
adoptoimassa kissan syksyllä. Olen siis aikoja päiviä sitten
tykännyt eri eläinsuojelu- ja kissayhdistysten Facebook-sivuista,
joten olen lukenut kissojen tarinoita ja niiden ongelmista paljon.
Suunnittelin kissahahmot jo syksyllä, mutta sain vasta kevään
aikana aikaiseksi kirjoittaa tämän. Ei hätää, tarinalla on
onnellinen loppu. Mutta korostan, että onnelliset loput tällaisissa
tarinoissa ovat harvinaisia.
Kehitin
keväällä tällaisen uuden ”formaatin” Laitilan kielisille
teksteille. Tällainen ”negismummo” taitaa olla sivupersoonani! :D Yksinkertaisesti kirjoitin ylös asioita, jotka keväässä ärsyttävät yleisesti ihmisiä ja erityisesti tällaista mummelia, jonka muovailin tähän päähenkilöksi.
Alun
perin inspiraatio tähän lähti siitä, kun viestittelin
opiskelijakaverini kanssa koulun kampusradiosta. Heitin ilmoille
ajatuksen, että voisin tulevana lukuvuotena tehdä jotain
radio-ohjelmaa siihen aikaan, kun kukaan muu ei halua tehdä eikä
kukaan ole kuuntelemassakaan. Tämän jutun perään kirjoitin: ”Oon
täyte.” Ja siinä se sitten oli. Kirjoitin tämän muistiin, ja
kuukauden päästä lähdin suunnittelemaan tarinaa näiden kahden
sanan ympärille. Lopputuloksena voimabiisi, joka kertoo sokeasta
rakkaudesta, luopumisesta ja omaksi itseksi kasvamisesta.
Minua
kiehtoo aikamatkustus ja aikaparadoksit. Olen Doctor Who -fani, ja se
sarja yllättää minut aina kerta toisensa jälkeen. Sarjassa Doctor
sanoo ajasta, että: ”It's more like a big ball of wibbly-wobbly,
timey-wimey... stuff.” Doctor Who:sta ja aikamatkustukseen
liittyvistä elokuvista inspiroituneena kirjoitin paradoksitarinan.
Tämä(kin) todennäköisesti tulee saamaan jatkoa!
Lue lisää:
Onnea vuoden vanhalle blogillesi. Kuulostaa siltä, että sinulla riittää energiaa ja aktiviteetteja, hieno juttu <3
VastaaPoistaNäinhän se on. :) Kiitoksia!
Poista