Vuosipäivän kunniaksi mennään läpi vuoden aikana kirjoitetut tarinat, ja mistä ne ovat saaneet alkunsa. Lyriikat ja murretekstit voi nyt myös kuunnella SoundCloudista!
Syyskuun
2016 lopussa ovellamme kävi Jehovan todistajia, joiden kanssa
juttelin hyvyydestä ja pahuudesta. Samana iltana uutisissa oli
aiheena eutanasia. Sain valtavan inspiraation kirjoittaa tarinan,
jossa on periaatteessa kaksi päähenkilöä. Toinen, joka on tehnyt
paljon syntiä, ja toinen, jonka elämä on pelkkiä hyveitä. Tai
ainakin niin, että ensivaikutelmat hahmoista olisivat hyvä ja paha.
Tästä
kaksiosaisesta novellista olisin voinut kirjoittaa vaikka kokonaisen
kirjan. Tein paljon taustatyötä ja kiinnyin hahmoihin. Alan
edelleen itkemään, jos luen tämän tarinan. Mielestäni tämä
novelli on blogin helmi. Ehkä siksi, että kirjoitin sitä niin
kauan ja sydänverta vuodattaen.
Halusin
kirjoittaa taas murteella. ”Kaikk o vintivänti” on itsenäinen
jatko-osa ”Öissi miättei”-murretekstille. Tähänkin
murremonologiin innoittajia olivat taas ystävieni taaperoikäiset
lapset. ”Kaikk o vintivänti” kertoo lapsista, lapsiperheen
arjesta sekä äitiydestä. Humoristisesti tietenkin. Kokosin
tosielämän tarinoita ja hetkiä ystäviltäni, ja muistelin omia
kokemuksiani lapsenvahtina. Taustoitukseksi menin läpi myös ihan
perinteisiä nettikeskusteluita!
Minulla
oli inspiraatio kirjoittaa pitkä runo, joka kertoo tarinan, eikä
vain kuvaile esimerkiksi jotain vuodenaikaa. Minulla taitaa olla
jokin taipumus kirjoittaa surullisia tarinoita. Mutta en tiedä
parempaa fiilistä, kun joku tulee kertomaan minulle liikuttuneensa
lukiessaan kirjoittamaani tarinaani. Että jokin, mitä minä olen kirjoittanut, saa
aikaan niinkin vahvan reaktion, että lukija alkaa itkemään! Minun
oli itsekin vaikea lukea ja äänittää tämä lyriikka
SoundCloudiin, koska rupesin aina kyynelehtimään kesken lukemisen
:D
Kehitin
riimikaavaksi AABBC. Yllätyin, millaisen suosion tarina sai!
Väistämätön vääryys kertoo isän menettämisestä ja
eräänlaisesta pakkoneuroosista. Hyvä ystäväni menetti oman
isänsä meidän ollessa 11-vuotiaita, joten tässä tarinassa
tunnetilojen pohjana on ollut ystäväni omakohtainen kokemus.
Vainoharha
on 4-osainen jatkokertomus, jonka jokaisessa osassa on kaksi
näkökulmaa, jotka vuorottelevat. Kaikissa osissa toisena
päähenkilönä on 67-vuotias Kauko, joka käyttäytyy perin
omituisesti.
Yksi
siskoistani pyysi talvella 2016, että kirjoittaisin kauhua. Tällä
ajatuksella lähdin alunperin kirjoittamaan Vainoharhaa. Alunperin
Vainoharhan piti olla myös vain 1-osainen kertomus. Mutta
kirjoitettuani ensimmäisen osan alkukohtauksen, joka on oikeasti
tapahtunut minulle kesällä 2015, kun istuin ystäväni kanssa
syömässä. (Jep, nyt sinun on pakko lukea ainakin ensimmäinen osa,
että tiedät, mitä silloin siis tapahtui!) Mutta sitten minulle
syttyi idea kokeilla kirjoittaa kahdesta eri näkökulmasta. Niinpä
aloin luoda vahvempaa henkilöhahmoa Kaukosta.
Lukijat
kiinnostuivat Kaukosta, ja lähdin entistä syvemmälle Kaukon
mielenmaailmaan, ja kirjoitin toisen osan. Ja kolmannen. Ja
neljännen. Suunnitteilla on joskus kirjoittaa vielä viideskin!
Ystävänpäivän
kunniaksi parhaalle ystävälle suunnattu runo. Tai ehkä ennemmin
sanoitus. Tästä voisi hyvin tehdä joskus kappaleen. Inspiraationa
oli tietenkin paras ystäväni. Haluan pitää blogin sisällön
mahdollisemman monipuolisena, joten kirjoitin tämän lyriikan
”nuorisotyyliin”, jos näin voi sanoa :D
Lue lisää:
Inspiraatiot osa 1
Inspiraatiot osa 2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti