tag:blogger.com,1999:blog-41896864259612732732024-03-18T04:59:29.783+02:00VillasukkakirjailijaVillasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.comBlogger100125tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-30882275313775197992023-11-10T15:51:00.005+02:002024-03-17T12:55:34.467+02:00Kissojen hammasterveys<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><b><i>Ensimmäisessä hammastekstissä käsitellään sitä, millaiset ovat kissan terveet hampaat, milloin maitohampaat vaihtuvat pysyviin, millaisia erilaisia purentavikoja voi olla ja millaisia hammasongelmia kissoilla voi suussa olla: hammaskivi, ientulehdus, suutulehdus, parodontiitti ja hammassyöpymät. Myöhemmin blogissa tullaan syventymään mm. erikseen parodontiittiin, hammassyöpymiin sekä hammasmurtumiin.</i></b></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEir8IVu8NZAJ9IZylyLBmD09EZz7S5CzDRqnV3ACBdpuJ27ffzaI3D7e0nn20vVSGJtcnBnuUYq3s0eY2r0EYhSMWAuiAwkbywx7pDpIBhpXn433ZvhuaIVOB1gyanYXMiGncxSV9sky9U-qyB0bwplr8Yi5BrUM8X8gvPTBk9gNtGR834JXDaaL1xO40c3/s2084/20220209_152618.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="603" data-original-width="2084" height="186" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEir8IVu8NZAJ9IZylyLBmD09EZz7S5CzDRqnV3ACBdpuJ27ffzaI3D7e0nn20vVSGJtcnBnuUYq3s0eY2r0EYhSMWAuiAwkbywx7pDpIBhpXn433ZvhuaIVOB1gyanYXMiGncxSV9sky9U-qyB0bwplr8Yi5BrUM8X8gvPTBk9gNtGR834JXDaaL1xO40c3/w640-h186/20220209_152618.jpg" width="640" /></a></div><br /><b><span style="font-size: medium;">Terveet hampaat</span></b><br /><br /><div>Terveet hampaat ovat valkoiset, puhtaat eikä niissä ole hammaskiveä. (Värjäymät eivät välttämättä ole hammaskiveä tai viittaa muutoinkaan hammasongelmiin.) Hampaiden purenta on normaali, hampaat eivät ole työntyneet ulospäin eivätkä peittyneet ikenen alle. Pysyvät hampaat eivät heilu. Ikenet eivät punoita, eivät ole turvoksissa eikä niissä ole liikakasvua.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEiBt6tjcKWXJPAoLz8e3w2ttaZZArW-6sFb0YxggdgnPBlZmnfxvjfXVU_zGVONSdpLDyX8pSgGw7v9hS224xHT2H8ZB24CRsLhaZm3T9jntZQO-9obPwKQMajLjYEac6v1Qvrt4fbvSIZqqJMDhgEan_eYiZkNF4VrbH4XIEWRYtMrkQd5pzYfdvV8Tg/s1691/20230316_174234.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="957" data-original-width="1691" height="362" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEiBt6tjcKWXJPAoLz8e3w2ttaZZArW-6sFb0YxggdgnPBlZmnfxvjfXVU_zGVONSdpLDyX8pSgGw7v9hS224xHT2H8ZB24CRsLhaZm3T9jntZQO-9obPwKQMajLjYEac6v1Qvrt4fbvSIZqqJMDhgEan_eYiZkNF4VrbH4XIEWRYtMrkQd5pzYfdvV8Tg/w640-h362/20230316_174234.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Terveet pysyvät hampaat</i></td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-XIDXatf6-u1cgiNySxmRCj6N1D826J_10eoeAumRQeUpyhFYU2oPq8griIS2gcszxXi3tnDiACrMWjB9BBiASwj8kVfH1JCz1yBR09X7Cwtkot7MZtxkDl8nCYuqp1_-knW8mqEgKKtL4vtznnH09SqmumujWSe7K4m5l6eSfNNFE7yY49-FMjEW2QFQ/s2604/20220723_140534.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2163" data-original-width="2604" height="532" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-XIDXatf6-u1cgiNySxmRCj6N1D826J_10eoeAumRQeUpyhFYU2oPq8griIS2gcszxXi3tnDiACrMWjB9BBiASwj8kVfH1JCz1yBR09X7Cwtkot7MZtxkDl8nCYuqp1_-knW8mqEgKKtL4vtznnH09SqmumujWSe7K4m5l6eSfNNFE7yY49-FMjEW2QFQ/w640-h532/20220723_140534.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Maitohampaat</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div><b><span style="font-size: medium;">Maitohampaat</span></b></div><div><br /></div><div>Kissalla hampaiden vaihtuminen alkaa 3 kuukauden iässä ja hyvä muistisääntö on, että 7 kuukauden ikään mennessä hampaiden tulisi olla vaihtuneet. Yleensä hampaiden vaihtuminen sujuu itsekseen, mutta erityisesti kulmahampailla "on vaikeuksia" lähteä pois pysyvän hampaan tieltä.</div><div><br /></div><div>Maitohammas tulisi poistaa hammaslääkärissä pysyvän hampaan tieltä, kun pysyvä hammas on jo puolet maitohampaan koosta. Jos poistoa ei tehdä, riskinä on purentavika ja alttiudet hammaskiveen ja tulehdustiloihin. Nämä ovat haastavia poistoja, koska pennun suussa on niukasti tilaa instrumenteille. Juurten täydellinen poisto vaatii useimmiten leikkauksellisen toimenpiteen. Mahdollisena komplikaationa on pysyvän hampaan vaurioituiminen.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjo3T2Q2hYfZfo4ILetI378XxM3d3JAIzreetzvdhGxp_vlpJoTAQDS34Is33zNQAe3cKI19-WFADSlhnFkRn_Y7Y4Yn7xoQeSanOLAB7kc7NMP9mX2Pd1X6r_4HPnBy9vtOu1EG3l0uFG3rWPb6Rbv3iZxpv3UWHGN1rs1la2KELN6lzprwEQCDFkqXtSg/s1978/20221216_144031.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1406" data-original-width="1978" height="454" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjo3T2Q2hYfZfo4ILetI378XxM3d3JAIzreetzvdhGxp_vlpJoTAQDS34Is33zNQAe3cKI19-WFADSlhnFkRn_Y7Y4Yn7xoQeSanOLAB7kc7NMP9mX2Pd1X6r_4HPnBy9vtOu1EG3l0uFG3rWPb6Rbv3iZxpv3UWHGN1rs1la2KELN6lzprwEQCDFkqXtSg/w640-h454/20221216_144031.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Bartilla oli ehtinyt tulla tuplayläkulmurit. Maitokulmurit poistettiin.<br /></i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div><b><span style="font-size: medium;">Purentaviat</span></b></div><div><br /></div><div>Purentavika voi johtua monista eri syistä:</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Alapurenta eli alaleuka on pidempi: tämä on tyypillistä esim. brakykefaalisissa roduissa eli jalostuksellinen ongelma.</li><li>Yläpurenta eli yläleuka on pidempi: tämä on harvinaisempi kuin alapurenta, koska alaleuka kasvaa pidempään.</li><li>Hampaiden epäjärjestys.</li><li>Hypodontia eli hammaspuutokset. Yleensä yksi tai useampi välihammas puuttuu, tämä voi olla periytyvää ja jalostuksesta johtuvaa.</li><li>Hyperdontia eli liikaa hampaita. Yleensä ylimääräisiä hampaita on etu- ja välihampaissa tai kyseessä on maitohampaat, jotka eivät ole irronneet ja joita ei ole poistettu. Myös liian myöhään poistetut maitohampaat voivat olla purentavian syynä.</li></ul><div>Purentavioissa hampaiden luonnollinen puhdistuminen pureskelun seurauksena huononee, jolloin mm. hammaskiveä kertyy ja parodontiittia kehittyy herkemmin. Kun purenta ei ole kohdillaan, hampaita saattaa painaa kipeästi esim. kitalakeen, jolloin hampaita joudutaan poistamaan.</div></div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuRQB_TZozONuPv8W37qBQoykfT0wgMp5JCBszCYfME6uASKOoTN7JnNbwJYyEYzGR_YVzkH4umgacwTmuvMYSiI_9J4JFfZCcaJNz96bEm-JSk8y3gai5zeQ7nedmFwkWnwPkUPOvLhrzT5rpPr607NY4HRcHoAA8-RoTJSXp-09qWvd4Vm0Nm5-xt3bV/s2000/yl%C3%A4purenta.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuRQB_TZozONuPv8W37qBQoykfT0wgMp5JCBszCYfME6uASKOoTN7JnNbwJYyEYzGR_YVzkH4umgacwTmuvMYSiI_9J4JFfZCcaJNz96bEm-JSk8y3gai5zeQ7nedmFwkWnwPkUPOvLhrzT5rpPr607NY4HRcHoAA8-RoTJSXp-09qWvd4Vm0Nm5-xt3bV/w640-h320/yl%C3%A4purenta.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Eilalla ja Maunolla huomattiin noin 6 viikon iässä yläpurenta: alakulmahampaat painavat kitalakeen. Noin 8 viikon iässä pennuilta poistetaan alakulmahampaat, jotta alaleuka voisi vielä kehittyä. Todennäköisesti pysyvät alakulmahampaat tarvitsee poistaa pentujen ollessa isompia.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div><b><span style="font-size: medium;">Hammaskivi</span></b></div><div><br /></div><div>Hammaskivi on mineralisoitunutta plakkia, joka ei enää irtoa esim. hampaita pestessä. Hammaskivi ei suoranaisesti aiheuta tulehdusta, mutta se altistaa gingiviitille (=ientulehdukselle) ja parodontiitille (=hampaan kiinnityskudosten tulehdus). Hammaskivi myös muodostaa hampaaseen karhean pinnan, jolloin plakkia pääsee muodostumaan helpommin ja näin ollen plakki saa enemmän "palstatilaa". Ja siten tulehduksen todennäköisyys kasvaa.</div><div><br /></div><div>Riskitekijöitä hammaskiven syntymiselle on muun muassa yli 3 vuoden ikä, perinnöllinen alttius, purentaviat, immuunitaudit ja pelkkä pehmeä ruokavalio, sillä tällöin ei tule mekaanista hankausta.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjL5jQHQ6spFHgQ0jwzVm76T5ppuEhWGUKy8JV0eON5P8wXwdRrQtCjlUKNe8UF7KaGVOSiKQybf5v8P7n2ccj4kmprT9aHJ7_zLyDW7iotYX-2X7YcYfsc1WvtfGVi4EXDQxAbZiw8a9nvlHgMoExRBlpcoVpkHAF7SjsdyexX4rowjyssWav2tyP69Z-P/s2000/hammaskivi.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjL5jQHQ6spFHgQ0jwzVm76T5ppuEhWGUKy8JV0eON5P8wXwdRrQtCjlUKNe8UF7KaGVOSiKQybf5v8P7n2ccj4kmprT9aHJ7_zLyDW7iotYX-2X7YcYfsc1WvtfGVi4EXDQxAbZiw8a9nvlHgMoExRBlpcoVpkHAF7SjsdyexX4rowjyssWav2tyP69Z-P/w640-h320/hammaskivi.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Näissä kuvissa hammaskiveä on erityisesti poskihampaissa ilman ientulehdusta. Kulmahampaissa näkyy värjäymää ja uurteita, jotka ovat normaaleja muutoksia kissan ikääntyessä.</i></td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWDDkyPRYA-uo3sbDpYKHQnTOeqInPFBu5qokSZsWa5FpIxlalAI4O2sG8LvpsfpHAX9ZtCrQkupL1iQRm_LmtH7quWql-XDB0UV6MSoaCS25avmliNayOej4Oj9jOOvYWD8CYxCXqwpitwL1xl9oFTdhenw7wHwibItQHhXvRR4ZiDnb4tWa8PXMZ9OHl/s2000/hammaskivi2%20(2).jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWDDkyPRYA-uo3sbDpYKHQnTOeqInPFBu5qokSZsWa5FpIxlalAI4O2sG8LvpsfpHAX9ZtCrQkupL1iQRm_LmtH7quWql-XDB0UV6MSoaCS25avmliNayOej4Oj9jOOvYWD8CYxCXqwpitwL1xl9oFTdhenw7wHwibItQHhXvRR4ZiDnb4tWa8PXMZ9OHl/w640-h320/hammaskivi2%20(2).jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Vas. kuvassa kissalla on jo kohtalaisen paljon hammaskiveä poskihampaissa. Oik kuvassa hammaskiveä on puolestaan erittäin runsaasti: yläposkihampaan päälle on kerrostunut paksu kuori hammaskivestä.</i></td></tr></tbody></table><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div><b><span style="font-size: medium;">Gingiviitti eli ientulehdus</span></b></div><div><br /></div><div>Usein plakki ja hammaskivi aiheuttaa ientulehdusta. Gingiviitissä tulehdus rajoittuu ikeneen ja on parannettavissa. Hoitamattomana tulehdus voi edetä parodontiitiksi.</div><div><br /></div><div>Oireita ovat pahanhajuinen hengitys, ikenien punoitus, ikenien verenvuoto, kuolaaminen ja pahimmassa tapauksessa esim. suun raapiminen ja syömättömyys.</div><div><br /></div><div>Juveniili hyperplastinen gingiviitti (eli tönkösti käännettynä nuoruuteen liittyvyä liikakasvuinen ientulehdus) on nuorilla kissoilla esiintyvä ientulehdus hampaiden vaihdon yhteydessä. Siinä hampaiden vaihtuessa kissalla on poikkeuksellisen voimakas tulehdus ja ikenien liikakasvu. Tämän yleisyydestä ei tiedetä, mutta todennäköisesti virustaudeilla on merkitystä.</div><div><br /></div><div>Kissojen kalikivirus on yksi kissaflunssa, jota vastaan kissoja rokotetaan. Kalikivirus aiheuttaa tyypillisten flunssaoireiden lisäksi myös haavaumia ja muutoksia suun limakalvoilla sekä kroonista ientulehdusta. Kalikia sairastavalta kissalta voidaan joutua poistamaan hampaita ihan vain siksi, että ien pääsisi paranemaan.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnjclwRag-hgaTOvgit2-NrP9LAEXwK1RQ1Kiq4nY8Xa7jgkJOTQ-7pTHNAuhEAbJFaMQuWRORCx1YZf1atvSTWDXeT9HmwFYtFSRKPp39w5BTDgNqIyJVbhwO-6Teie1WxnbhM51u6mwgHOXuZC0IL9-d-OjoADtEe9TIxobX2t2o51vdQMOjQaUL3tXR/s2526/IMG_20220209_155937.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1895" data-original-width="2526" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnjclwRag-hgaTOvgit2-NrP9LAEXwK1RQ1Kiq4nY8Xa7jgkJOTQ-7pTHNAuhEAbJFaMQuWRORCx1YZf1atvSTWDXeT9HmwFYtFSRKPp39w5BTDgNqIyJVbhwO-6Teie1WxnbhM51u6mwgHOXuZC0IL9-d-OjoADtEe9TIxobX2t2o51vdQMOjQaUL3tXR/w640-h480/IMG_20220209_155937.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Ärhäkkää ientulehdusta ja hieman ikenien hyperplasiaa eli liikakasvua.</i></td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJmee6MMpmYtS2_h_n8ROkZlDBIS8iANo6mF5aNkwSTPd6lH1ftyukM5djnHuOYTrRXfbfqB54hBVoNpnPk_JcMA_dP3qyrjZZBop-a74s-MKU7x-cpsi9-7yWksH-5nyZtfZDTG2Erw_NMH4cy-ZopUYBv0PSOLFn0Wu59C3jxizNH3CCvVudix-v26oB/s2000/kaliki.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJmee6MMpmYtS2_h_n8ROkZlDBIS8iANo6mF5aNkwSTPd6lH1ftyukM5djnHuOYTrRXfbfqB54hBVoNpnPk_JcMA_dP3qyrjZZBop-a74s-MKU7x-cpsi9-7yWksH-5nyZtfZDTG2Erw_NMH4cy-ZopUYBv0PSOLFn0Wu59C3jxizNH3CCvVudix-v26oB/w640-h320/kaliki.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Kalikivirus voi oireilla kissoilla eri tavoilla. Yhdessä kissapopulaatiossa kalikivirus näkyi kissoilla koko suun ientulehduksena, epäilynä oli jopa gingivostomatiitti (vas. kuva). Toisesta kissapopulaatiosta kaliki löydettiin vain sen johdosta, että muutamalla kissalla oli pieniä muutoksia suun limakalvoilla (oik. kuva).</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div><b><span style="font-size: medium;">Muita suun tulehduksia</span></b></div><div><br /></div><div>Stomatiitti eli suutulehdus on yleensä suun takaosassa ja nielun sivuissa. Stomatiitti ei oireile ikenissä.</div><div><br /></div><div>Gingivostomatiitti on yksi stomatiitin muoto, mutta se on spesifimmin ikenien ja suun limakalvojen tulehdustila. Gingivostomatiitti ei ole parannettavissa ja voi olla, että edes kaikkien hampaiden poistolla ei saada suuta kivuttomaksi. Gingivostomatiitin etiologiaa ei tiedetä: on epäilty, että syynä tai osasyynä on epänormaalin voimakasta, paikallista immuunivastetta esim. bakteeriplakille tai virusinfektioille. On ilmeisesti yleistä, että kissalla on sekä kalikivirustartunta että gingivostomatiitti. Kuitenkin on epäselvää, johtuuko gingivostomatiitti kalikiviruksesta vai altistaako gingivostomatiitti virustartunnalle.</div><div><br /></div><div><b><span style="font-size: medium;">Parodontiitti</span></b></div><div><br /></div><div>Parodontiitti on hampaan kiinnityskudosten tulehdus. Parodontiitti alkaa aina gingiviitistä (ientulehduksesta), mutta siinä ientulehdus pahenee ja leviää aiheuttaen ikenen vetäytymisen ja hampaan kiinnityskudosten tulehtumisen ja vaurioitumisen. Lopputulemana hammas irtoaa tai on irrallisena paikallaan ylläpitäen tulehdusta.</div><div><br /></div><div>Hoitamattomana parodontiitti voi aiheuttaa:</div><div><ul style="text-align: left;"><li>periapikaalitulehduksen eli tulehduksen hampaan juuren kärjessä</li><li>hammasjuuripaiseen</li><li>oronasaalifistelin eli esim. puhjennut hammasjuuripaise voi aiheuttaa yhteyden suuontelosta sierainonteloon</li><li>epänormaalia kulmahampaiden ulostyöntymistä</li><li>alveoliluun laajenemista ja haurastumista</li><li>leukaluumurtuman</li><li>osteomyeliitin eli bakteerin aiheuttaman luutulehduksen</li><li>hammassyöpymää</li></ul><div>Riskitekijöitä parodontiitille ovat korkea ikä, hampaiston ahtaus, ylimääräiset hampaat, brakykefalia (kallon muoto aiheuttaa hampaiden virheasentoja ja hampaiston ahtautta), huono ravinto, vääränlainen ravinto, ruokavalion koostuminen pelkästä pehmeästä ruuasta ja systeemisairaudet.</div></div><div><br /></div><div>Parodontiittia voi ennaltaehkäistä. Mitä vähemmän plakkia, sitä vähemmän hammaskiveä, sitä pienemmällä todennäköisyydellä kehittyy ientulehdusta, mikä äityisi parodontiitiksi.</div><div><br /></div><div>Ainut hoito keino parodontiitissa on hampaan poisto, sillä kiinnityskudokset eivät palaudu eikä tulehdus pääse paranemaan ilman hampaan poistoa.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi10AhWq-JhUUSgBCBcBm8hAabmLsfKyS5-5b7mvzyoYMVYctJiXFbGfXqG0e58r6ZbIsWJ1cbVVc2e3ENLsooKY2YOM6H1ZyCa05q6JKgJRzOl0qTRrh3wBc7O2eY7jeDNJPLPle6RhBW7FEIkbqYbhQKyWSiegn8Ib7KUr2TL81vCe_E06dO2gCEihWnb/s880/WhatsApp%20Image%202023-11-07%20at%2009.58.07.jpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="682" data-original-width="880" height="496" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi10AhWq-JhUUSgBCBcBm8hAabmLsfKyS5-5b7mvzyoYMVYctJiXFbGfXqG0e58r6ZbIsWJ1cbVVc2e3ENLsooKY2YOM6H1ZyCa05q6JKgJRzOl0qTRrh3wBc7O2eY7jeDNJPLPle6RhBW7FEIkbqYbhQKyWSiegn8Ib7KUr2TL81vCe_E06dO2gCEihWnb/w640-h496/WhatsApp%20Image%202023-11-07%20at%2009.58.07.jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Parodontiitin aiheuttamaa ikenen vetäytymistä ja hampaan kiinnityskudosten tulehdusta.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhshyV9g8uRS4eKmxNRgc3nZS0shvwIkcx1i4FHAtVYcp3Wu4_d-ujgkb-K2rymUy-W4M13Zvdkkm_ZpPqWH0B2CS2ej6cSPjoo5WLn6jtS1LfKaEqt5FoklsIcHeIENdCUiNcdkj3-w6BUgH-94rOTtqTsx9Xb5NNrk5UNtDLGiEe2gcNIkhqEsGScWv-U/s956/WhatsApp%20Image%202023-11-07%20at%2009.58.08.jpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="739" data-original-width="956" height="494" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhshyV9g8uRS4eKmxNRgc3nZS0shvwIkcx1i4FHAtVYcp3Wu4_d-ujgkb-K2rymUy-W4M13Zvdkkm_ZpPqWH0B2CS2ej6cSPjoo5WLn6jtS1LfKaEqt5FoklsIcHeIENdCUiNcdkj3-w6BUgH-94rOTtqTsx9Xb5NNrk5UNtDLGiEe2gcNIkhqEsGScWv-U/w640-h494/WhatsApp%20Image%202023-11-07%20at%2009.58.08.jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Tulehdus on levinnyt ikenestä hammasta ympäröivään pehmytkudokseen.</i></td></tr></tbody></table><br /><br /><b><span style="font-size: medium;">Hammassyöpymät</span></b><div><br /></div><div>Hammassyöpymässä hampaan juurta ympäröivät odontoklastit aktivoituvat epänormaalisti ja alkavat tuhoa hampaan normaalia rakennetta. Syytä tälle ei tiedetä.</div><div><br /></div><div>Syöpymiä on erilaisia. Tyypin 1 syöpymässä hammas tulehtuu, syöpyy ja irtoaa. Tästä on kyse silloin, kun parodontiitti aiheuttaa syöpymää. Tyypin 2 syöpymässä hammas syöpyy ja sulaa osaksi leukaluuta. Tällöin on yleensä kyse kissojen hammassyöpymäsairaudesta; voi olla, että kissan suu näyttää päällisin puolin täysin terveeltä ja vasta hammasröntgen paljastaa syöpymät.</div><div><br /></div><div>Tyypin 3 syöpymä puolestaan on sekoitus tyyppiä 1 ja 2, mutta tämän termin käyttö ei yleisesti ole käytössä, vaan yleensä puhutaan tyypin 1 ja 2 syöpymien samanaikaisuudesta.</div><div><br /></div><div>Hammassyöpymä voi aiheuttaa:</div><div><ul style="text-align: left;"><li>hammasmurtumia, kun hampaan rakenne heikkenee</li><li>alveoliluun laajentumista ja haurastumista</li><li>kulmahampaiden ulostyöntymistä</li><li>pulpiitin eli pulpan eli hampaan ytimen tulehduksen</li><li>hammasjuuripaiseen</li><li>nekroottisen hampaan eli hammas menee kuolioon</li></ul></div><div><div>Syöpymähampaat tulee poistaa, mutta syöpymätyyppi ja syöpymän eteneminen vaikuttaa siihen, milloin ja miten hampaita kannattaa poistaa. Mikäli kissalla on hammassyöpymää, <b>se tulisi käyttää kerran vuodessa hammaslääkärissä.</b> </div><div><br /></div></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHGnCwNnIKr2tgdUDE0JmvWDq02Gz7kp-3VEv24Ae6I1Scy8jNWmczzfxa0PbjzZCstYGneD9NbNKw-58ciFa7tRrao8qxCm7dT19JpLPgiyQZCFqSlhpB0k-yA5ddKHHWWTuR6fU281KIPAePuwEj46lfIZpGv3MvI08dgQHCbuCQyf77UBPbn8jycm6K/s2177/20230119_192814%20(1).jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1642" data-original-width="2177" height="482" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHGnCwNnIKr2tgdUDE0JmvWDq02Gz7kp-3VEv24Ae6I1Scy8jNWmczzfxa0PbjzZCstYGneD9NbNKw-58ciFa7tRrao8qxCm7dT19JpLPgiyQZCFqSlhpB0k-yA5ddKHHWWTuR6fU281KIPAePuwEj46lfIZpGv3MvI08dgQHCbuCQyf77UBPbn8jycm6K/w640-h482/20230119_192814%20(1).jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Poskihammas on mennyt kuolioon ja yläkulmahampaat ovat työntyneet selvästi ulospäin. Ienrajan tulisi olla punaisen viivan kohdalla.</i></td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0csnKQ1nm5QqfdXOwxBcxgtYRDG7y4TjJ2EcGhlpV2oR3KNvqB1Z5i4qe5avCsaX_6kTH1XNLg_5l4U7f2Henth7BMT_6IkqNR6arYDW09YCaj3TqZQtd9-ZvwU3vmgjCD71W1n7y36gjFsVlV5puqX1-u0ue9-dTb0gkN9POZmApP_jh7kDsYQNRlge4/s2000/sy%C3%B6pym%C3%A4t.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0csnKQ1nm5QqfdXOwxBcxgtYRDG7y4TjJ2EcGhlpV2oR3KNvqB1Z5i4qe5avCsaX_6kTH1XNLg_5l4U7f2Henth7BMT_6IkqNR6arYDW09YCaj3TqZQtd9-ZvwU3vmgjCD71W1n7y36gjFsVlV5puqX1-u0ue9-dTb0gkN9POZmApP_jh7kDsYQNRlge4/w640-h320/sy%C3%B6pym%C3%A4t.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Vas. kuvassa on parodontiittia ja parodontiitin aiheuttamaa syöpymistä: hammas on alkanut syöpyä niin, että se heilui. Oik. kuvassa on puolestaan tyypin 2 syöpymää: oikeanpuoleinen hammas on syöpymässä osaksi leukaluuta.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-18281509381899934512023-09-02T13:31:00.002+03:002023-09-02T13:31:11.477+03:00Kissan kanssa eläinlääkäriin: anamneesi<p><b><i>Kun kissan kanssa lähdetään eläinlääkäriin, yleensä tutkimushuoneessa ensin kysellään omistajalta kissan oireita, vointia ja perustietoja. Puhutaan anamneesista eli esitiedoista, jotka saadaan omistajaa haastattelemalla. Tässä tekstissä käsittelen sitä, mitä kaikkea kissasta tulee osata kertoa ja mitä eläinlääkäri yleensä haluaa tietää.</i></b></p><p>Jos perusterveen (tai ainakin oireettoman) kissan kanssa lähtee rokotuksille, on anamneesin otto melko tiivis eikä tällöin tarvitse tiedustella esim. sitä, milloin kissa on viimeksi syönyt ja milloin kakannut ja milloin pissannut. Jos kissan kanssa lähtee ajanvarausajalle tutkituttamaan esim. nivelrikkoa, anamneesin otossa kysymykset kohdistuvat enemmän liikkumiseen ja esim. pissaamis- ja kakkaamisasentoihin.</p><p><b>Tässä tekstissä on kysymysrunkoa ennemmin päivystyspotilaalle ajateltuna,</b> kun ei ole vielä tietoa, mihin päin tutkimuksissa lähdetään. Anamneesin otto on merkittävässä roolissa eläimen hoidossa, mutta sen otossa ja tarkkuudessa on suuria eroja eläinklinikoiden välillä. Esimerkiksi päivystyspotilaalta hyvän ja kattavan anamneesin otto kestää 10-30 minuuttia eläimen terveyshistoriasta ja omistajan puheliaisuudesta riippuen.</p><p>Kun päivystyspotilas otetaan tutkimushuoneeseen, keskitytään yleensä ensiksi varsinaisiin oireisiin ja siihen, miksi päivystykseen on tultu. Sitten lopuksi käydään vielä läpi perustietoja.</p><p><b><span style="font-size: medium;">PERUSTIEDOT</span></b></p><p>Osa perustiedoista käy ilmi jo potilaskortilta aikaisemman historian takia tai kun sisäänkirjatessa on kysytty sukupuolta, rotua ja niin edelleen. Nämä tiedot on kuitenkin hyvä tarkistaa varsinkin isommalla klinikalla: joskus joku on kuullut jotain väärin, joskus potilaskortille on jäänyt kirjaamatta, että eläin on kastroitu/steriloitu ja niin edelleen.</p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>Kutsumanimi</li><li>Rotu</li><li>Syntymäaika ja tieto siitä, onko kyse arviosta vai onko päivämäärä varma</li><li>Sukupuoli</li><li>Onko sterkattu/kastroitu?</li><li>Jos on, niin milloin?<br /><i>(Onko leikkauksesta vuosia vai onko leikattu lähimenneisyydessä?)</i><br /><br /></li><li>Onko rokotukset voimassa?<br /><i>(Aina parempi, jos on mukana rokotekortti, jolloin rokotusten voimassaolo voidaan tarkistaa.)</i></li><li>Milloin viimeksi on madotettu ja millä?<br /></li><li>Onko sisäkissa vai ulkokissa? Jos on sisäkissa, ulkoileeko kuitenkin valjaissa tai tarhassa?</li><li>Onko punkkihäätöä? Jos on, mikä punkkihäätö on käytössä ja milloin viimeksi annettu?<br /><br /></li><li>Onko kissa tullut omistajalleen pentuna vai aikuisena? Mistä kissa on tullut omistajalle ja kauanko kissa on ollut omistajalla?<br /><i>(Kissan diagnosoimisen kannalta voi olla merkittävää tietää, kuinka hyvin omistajalla on tiedossa kissan terveyshistoria. Onko kissa ollut pennusta asti samalla omistajalla, onko pentutehdastausta mahdollinen, onko kissa loukutettu populaatiosta aikuisena ja tullut omistajalleen pari kuukautta sitten jne.)</i></li><li>Onko kissa käynyt ulkomailla? Jos on, milloin ja missä ja kuinka kauan?<br /></li><li>Onko kissa syntynyt Suomessa?<br /><i>(Aina omistaja ei voi olla tästä aivan satavarma, jos kissa on kodinvaihtaja tai tullut hämäristä olosuhteista, joten kannattaa myös mainita erikseen, mikäli ei voi olla satavarma kissan historiasta.)</i></li><li>Jos kissa on tullut ulkomailta Suomeen: minkä tahon kautta ja milloin?<br /><i>(Esim. jos kyseessä on rescuekissa, yhdistysten välillä on eroja, kuinka paljon kissoja seulotaan, tutkitaan ja hoidetaan.)</i><br /><br /></li><li>Onko kotona muita eläimiä, ovatko ne oireettomia?<br /></li><li>Onko tiedetyillä sukulaiskissoilla todettu jotain perussairauksia?<br /></li><li>Onko kissan kanssa tarvinnut käydä rokotusten lisäksi muilla eläinlääkärikäynneillä? Mistä syistä?</li></ul><p></p><p><b><span style="font-size: medium;">PERUSSAIRAUDET</span></b></p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>Onko perussairauksia? Jos on, mikä/mitä?<br /></li><li>Milloin perussairaus on diagnosoitu?<br /><i>(Esim. onko sydänvika todettu 4 vuotta sitten vai viime kuussa.)</i></li><li>Miten sairautta on hoidettu, onko käyty kontrolleissa, milloin viimeksi on käyty kontrollissa, mitä tällöin on todettu?</li><li>Onko perussairauteen lääkitystä?</li><li>Onko perussairautta hoidettu muutoin? Miten?</li></ul><div><b><span style="font-size: medium;">LÄÄKITYKSET</span></b></div><div><br /></div><div>Jokaisesta lääkkeestä ja lisäravinteesta erikseen:</div><div><ul><li>Mikä valmiste?</li><li>Minkä vahvuinen valmiste?</li><li>Annostus: kuinka paljon annetaan kuinka usein?</li><li>Milloin viimeksi on saanut lääkkeen?</li><li>Milloin lääkityksiin on tullut viimeksi muutoksia?</li></ul></div><p></p><p><b><span style="font-size: medium;">YLEISVOINTI</span></b></p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>Millainen vointi on ylipäänsä: onko oma itsensä? Onko käytös muuttunut akuutisti? Onko viime aikoina/kuukausina ollut vetäytyvämpi tai hellyydenkipeämpi? Onko liikkumisessa muutoksia lyhyellä tai pitkällä aikavälillä?</li><li>Mitä kissa syö normaalisti?<br />- Kuiva- vai märkäruokaa, mitä merkkejä?<br />- Jos raakaruokaa: eläimille vai ihmisille tarkoitettua lihaa? Mitä lihaa mistä? Onko lisäravinteita?<br /></li><li>Onko ruokahalu ollut entisellään vai onko ruokahalu vähentynyt tai lisääntynyt nyt viime päivinä tai esim. viime kuukausina?</li><li>Onko kissan juomisessa ollut muutoksia: juoko yhtä vähän/paljon kuin aina vai onko juominen vähentynyt tai lisääntynyt?</li><li>Onko virtsaamisessa muutoksia? Onko pissojen koko ja määrä sekä virtsaamistiheys pysynyt samana?</li><li>Onko ulostamisessa muutoksia? Onko kakkojen koko ja määrä sekä kakkaamistiheys pysynyt samana?</li></ul><div><b>Ja sitten seuraavaksi spesifimpiä kysymyksiä oireisiin liittyen:</b></div><p><b><span style="font-size: medium;">RIPULIOIREET</span></b></p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>Milloin ripuli alkoi?</li><li>Kuinka usein ripuloinut, millaista ripulin koostumus ja väri on? Onko koostumus pysynyt samana vai mennyt paremmaksi vai huonommaksi?<br />- Onko löysää mutta kakan muotoista, vanukasta vai ihan vetistä?<br />- Onko ripulin seassa ollut verta tai jotain muuta? Jos on ollut verta, onko veri ollut kirkasta vai tummaa?</li><li>Onko laskenut alleen vai mennyt aina vessaan tai yrittänyt ehtiä vessaan?</li><li>Onko äännellyt ripuloidessa?</li><li>Onko tukihoidettu kotona jotenkin? Jos on, millä ja miten? Milloin viimeksi saanut jotain tukivalmistetta? <br /><br /></li><li>Onko samanlaisia oireita ollut aikaisemmin? Milloin, miten hoidettiin, käytiinkö eläinlääkärissä?</li><li>Milloin ruokavaliossa on ollut jotain muutoksia?</li><li>Onko taipumusta syödä jotain ei-ruokaa, esim. ihmisten ruokaa, leluja, kasveja, ulkona jotakin?</li></ul><p></p><p><b><span style="font-size: medium;">UMMETUSOIREET</span></b></p><ul><li>Milloin ummetus alkoi? Milloin viimeksi tullut normaalikakka?</li><li>Jos ummetus ollut pidempään, kuinka usein nyt kakannut?</li><li>Milloin viimeksi kakannut?</li><li>Millaista kakan koostumus on? Onko koostumus pysynyt samana vai mennyt paremmaksi vai huonommaksi?<br />- Minkä väristä kakka on, minkä kokoisia kakat ovat olleet, onko seassa ollut jotain?</li><li>Onko kissa yrittänyt ulostaa ilman, että kakkaa tulee vai tuleeko jokaisella kakkaamisyrityksellä jotain ulos?</li><li>Onko äännellyt ulostaessa?</li><li>Onko tukihoidettu kotona jotenkin? Jos on, millä ja miten? Milloin viimeksi saanut jotain tukivalmistetta? <br /><br /></li><li>Onko samanlaisia oireita ollut aikaisemmin? Milloin, miten hoidettiin, käytiinkö eläinlääkärissä?</li><li>Milloin ruokavaliossa on ollut jotain muutoksia?</li><li>Onko taipumusta syödä jotain ei-ruokaa, esim. ihmisten ruokaa, leluja, kasveja, ulkona jotakin?</li></ul><p><span style="font-size: medium;"><b>OKSENTELUOIREET</b></span></p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>Milloin oksentelu alkoi? Oliko ennen ensimmäistä oksennusta tapahtunut jotain tai syöty jotain?</li><li>Kuinka usein oksentanut, montako oksennusta nyt tullut?</li><li>Milloin viimeksi oksentanut? Milloin viimeksi ruoka pysynyt sisällä? Pysyykö vesi sisällä?</li><li>Mitä oksennuksissa on ollut?</li><li>Onko oksentelu ollut pulauttelua, onko sitä ennen ollut yskimistä vai onko kissa pumpannut vatsallaan oksentaessa?</li><li>Onko ollut kuolaamista?<br /><br /></li><li>Onko samanlaisia oireita ollut aikaisemmin? Milloin, miten hoidettiin, käytiinkö eläinlääkärissä?</li><li>Milloin ruokavaliossa on ollut jotain muutoksia?</li><li>Onko taipumusta syödä jotain ei-ruokaa, esim. ihmisten ruokaa, leluja, kasveja, ulkona jotakin? Onko myrkytys mahdollinen?</li></ul><p></p><p><b><span style="font-size: medium;">VIRTSAOIREET</span></b></p><ul><li>Korostuu leikkauksen merkitys: onko sterkattu/kastroitu?</li><li>Onko kyse virtsaamattomuudesta, tiheävirtsaisuudesta vai ohipissailusta?<br />- Virtsaamattomuus: milloin viimeksi pissannut?<br />- Tiheävirtsaisuus: kuinka usein pissannut, minkä kokoisia pissat ovat, onko virtsassa ollut verta?<br />- Ohipissailu: kuinka usein ohipissaa, minne, onko aina sama paikka, pissaako myös vessaan, minkä kokoisia pissat ovat, onko virtsassa ollut verta?</li><li>Milloin oireet ovat alkaneet?</li><li>Onko ennen oireiden alkua tapahtunut jotain poikkeuksellista? Jotain, mikä olisi stressannut kissaa?<br />- Esim. vieraat, remontti naapurissa, muutto, huonekalujen järjestyksenvaihto, vessatrauma, uusi perheenjäsen, kesäloman alku tai loppu tms jokin tapahtuma, joka on rikkonut rutiinia.</li><li>Onko laskenut alleen tai yrittänyt ehtiä vessaan siinä onnistumatta?</li><li>Onko äännellyt pissatessa?</li><li>Onko yrittänyt pissata ilman, että pissaa tulee?</li><li>Onko tukihoidettu kotona jotenkin? Jos on, millä ja miten? Milloin viimeksi saanut jotain tukivalmistetta? <br /><br /></li><li>Onko samanlaisia oireita ollut aikaisemmin? Milloin, miten hoidettiin, käytiinkö eläinlääkärissä?</li><li>Jos on ollut samanlaista oireilua aikaisemmin, onko havaittavissa jotain laukaisevaa tekijää?</li><li>Milloin ruokavaliossa on ollut jotain muutoksia?</li></ul><div>Mikäli tutkimusten myötä poissuljetaan mm. tulehdukset ja virtsatiesairaudet ja todennäköisimpänä diagnoosina on stressipissailu tai idiopaattinen kystiitti. Lue lisää kissan ohipissailun syistä blogitekstistäni <b><a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2023/06/kissan-ei-kuulu-ohipissailla.html">Kissan ei kuulu ohipissailla.</a></b></div><p><b><span style="font-size: medium;">YSKÄOIREET</span></b></p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>Milloin yskä on alkanut? Onko yskiminen pysynyt samana vai pahentunut?</li><li>Kuinka usein yskii, kuinka pitkään yskii?</li><li>Miltä yskä kuulostaa: kuivaa köhää, märkää yskää, sisältyykö siihen yökkimistä, vinkuuko hengitys?</li><li>Onko videota yskimisestä?</li><li>Millaisten tilanteiden jälkeen yskä yleensä tulee?</li><li>Millainen kissa on yskimisen jälkeen?<br /><br /></li><li>Onko samanlaisia oireita ollut aikaisemmin? Milloin, miten hoidettiin, käytiinkö eläinlääkärissä?</li><li>Onko taipumusta syödä jotain ei-ruokaa, esim. ihmisten ruokaa, leluja, kasveja, ulkona jotakin?</li></ul><p></p><p><b><span style="font-size: medium;">VÄHENTYNEESEEN LIIKKUMISEEN LIITTYVÄT OIREET</span></b></p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>Millaisista liikkumiseen liittyvistä oireista kyse: onko liikkuminen/hyppiminen/juokseminen vähentynyt vai liikkuuko/hyppiikö/juokseeko eri tavalla kuin ennen?</li><li>Milloin oireilu on alkanut?</li><li>Milloin viimeksi on kulkenut sujuvasti portaita, hyppinyt ja juossut?<br /></li><li>Onko oireilu pahentunut vai onko oireilu aaltoilevaa?</li><li>Ontuuko, äänteleekö joskus jonkun liikkeen takia, aristaako jotain kohtaa?</li><li>Onko alkanut venytellä enemmän, kauanko esim. nukkuu samassa asennossa, ennen kuin venyttelee tai vaihtaa asentoa?<br /><br /></li><li>Onko tukihoidettu kotona jotenkin? Jos on, millä ja miten? Milloin viimeksi saanut jotain tukivalmistetta ja milloin kotona on tehty jotain muutoksia kissan liikkumisen helpottamiseksi (esim. korokkeet)? <br /></li><li>Onko samanlaisia oireita ollut aikaisemmin? Milloin, miten hoidettiin, käytiinkö eläinlääkärissä?</li></ul><p></p><p><b><span style="font-size: medium;">KOHTAUSOIREET</span></b></p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>Milloin oli ensimmäinen kohtaus?<br />- Mitä kohtauksessa tapahtui? Erittikö kuolaa, oksensiko, pissasiko, ulostiko? Millainen tajunnantaso oli kohtauksen aikana?<br />- Mitä ennen kohtausta oli tapahtunut, missä tilanteessa kohtaus alkoi, mitä sen jälkeen tapahtui?<br />- Kauanko kohtaus kesti?<br />- Millainen käyttäytyminen oli kohtauksen jälkeen?<br />- Onko myrkytys mahdollinen, onko kissalla tapana syödä/nuolla muita asioita kuin omaa ruokaa?</li><li>Kuinka monta kohtausta tullut, milloin kohtaukset ovat tulleet? Millainen käytös on ollut kohtausten välissä? Onko ollut tasapaino-oireita tai kuolaamista?</li><li>Ovatko kohtaukset pahentuneet, millaisia muut kohtaukset ovat olleet ensimmäiseen kohtaukseen verrattuna?</li><li>Onko kohtaustiheys nopeutunut vai pysynyt samana?<br /></li><li>Onko kohtauksia ollut aikaisemmin, onko asiaa tutkittu, jos on niin miten?</li></ul>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-64074180991712197842023-06-04T12:42:00.000+03:002023-06-04T12:42:09.995+03:00Kissan ei kuulu ohipissailla<div><b style="font-style: italic;"><i>Ohipissailu mielletään yleensä vain sisäkissojen ongelmaksi, mutta todellisuudessa valvomatta ulkoilevien kissojen pissailuongelmista ei yksinkertaisesti ole tietoa. Jos kissa pissailee aina ulos, eikä omistaja tiedä, kuinka usein ja kuinka paljon kissa pissailee, jää herkästi moni asia diagnosoimatta. Miksi kissa ohipissailee, mitä syitä taustalla voi olla?</i></b></div><br />Tämän lyhyen alalta saadun kokemuksen perusteella voisin sanoa, että valvomatta ulkoileva kissa tuleekin yleensä jonkin muun syyn takia eläinlääkärin vastaanotolle. Sitten verikokeet, ultra tai virtsanäyte paljastaa esim. voimakkaan pissatulehduksen. Mikäli omistaja on huomannut valvomatta ulkoilevalla kissalla tiheävirtsaisuutta tai että kissalta valuu pissaa tms, on yleensä ongelma kestänyt jo pidempään. Tässä on yksi syy, miksi kissojen valvomatta ulkoilu on eettisesti väärin: kissa joutuu kipuilemaan huomattavasti kauemmin, kuin sisäkissa, jonka pissaongelmat noteerataan heti ja helposti.<div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzbLWHD8Dwo4eFsymYt_Be-aWxBibTSZmDFHx5N2Q9Xdc-HopCG57YfRIM4POQ81a6Z-NI6DoAE5ZTxDBcYGZdS61_7lNJvrwB1C5otKAiuG-UMmt4l27xUX_xCOtUV8DwWc8sCoEPpijvveHinMKnM_3xepk9eq0wS-ALnPbUhArodqMtmXK2huCMkA/s1153/WhatsApp%20Image%202023-06-04%20at%2012.31.40%20(1).jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="954" data-original-width="1153" height="530" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzbLWHD8Dwo4eFsymYt_Be-aWxBibTSZmDFHx5N2Q9Xdc-HopCG57YfRIM4POQ81a6Z-NI6DoAE5ZTxDBcYGZdS61_7lNJvrwB1C5otKAiuG-UMmt4l27xUX_xCOtUV8DwWc8sCoEPpijvveHinMKnM_3xepk9eq0wS-ALnPbUhArodqMtmXK2huCMkA/w640-h530/WhatsApp%20Image%202023-06-04%20at%2012.31.40%20(1).jpeg" width="640" /></a></div><div><br /><b>Vessan siisteys, sijainti ja malli<br />Hiekan määrä, koostumus ja laatu</b><br /><br />Kun kissa ohipissailee, kannattaa ensitöiksi kääntää katse kohti vessaan. Paitsi jos kissa on apaattinen tai oireilee lisäksi jotenkin muutoin: tällöin pitää mennä eläinlääkäriin asap.<br /><br />Jos kissa on muutoin virkeä, oma itsensä, voi syy ohipissailuun olla vessassa tai sen sisällössä. Tässä muutama ohje:<div><ul style="text-align: left;"><li><b>Vessojen määrä: </b>Vessoja tulisi olla kissojen lukumäärä + 1. On tärkeää, että yhdelläkin kissalla on kaksi vessaa: on melko yleistä, että kissa pissaa ja kakkaa eri vessoihin.</li><li><b>Vessan siisteys:</b> Vessojen tulee olla siistejä, eli ne tulisi siivota vähintään kerran vuorokaudessa.</li><li><b>Vessojen sijainti:</b> Vessojen tulee olla rauhallisilla paikoilla, eli kissalla tulee olla vessarauha. Mikäli vessa on esimerkiksi eteisessä, jonka läpi kokoajan kuljetaan tai jonkin oven läheisyydessä, saattaa paikka olla liian stressaava vessa-asioinnille.</li><li><b>Vessan malli: </b>Osa kissoista haluaa käydä avonaisessa vessassa, osa katollisessa, osaa ahdistaa katollisten vessojen ovi, osa tykkää käyttää päältä mentäviä vessoja jne.</li><li><b>Kissojen kemiat:</b> Joskus ohipissailun ongelmaksi paljastuu se, että kun kissa käy vessassa, on toinen kissa odottamassa vessan ulkopuolella (joko leikkimis- tai haastamismielessä), mikä aiheuttaa negatiivisen vessakokemuksen. Eli kun kissalla ei ole vessarauhaa, kissa kokee turvallisemmaksi pissata esimerkiksi avoimella paikalla matolle/sänkyyn/sohvalle/nurkkaan, jolloin voi olla valppaana toista kissaa varten. Tai voi olla, että tällöin toinen kissa ei ole kiinnostunut "vaanimaan". Tällaisissa tilanteissa kannattaa kokeilla vessan uudelleensijoitteilua tai esim. avovessoja.</li><li><b>Vessatrauma:</b> Kissalle on voinut syntyä vessatrauma myös muusta syystä, kuin kaverin toiminnan johdosta. Esim. jos vessa on huonolla paikalla tai kissa on säikähtänyt jotain vessassa ollessaan tms, voi negatiivinen kokemus yhdistyä vessaan. Tähänkin voi auttaa vessan mallin vaihto ja/tai vessojen uudelleensijoittelu.</li><li><b>Hiekan määrä: </b>Joskus ohipissailun aiheuttaa se, että vessassa on liian vähän hiekkaa. Hiekkapusseilla on erilliset ohjeistukset hiekan määrään, ja herkästi sitä saattaa olla liian vähän, koska onhan vessaa helpompi ja nopeampi siivota, mitä vähemmän hiekkaa on vessassa. Meillä kotona on käytössä Take Care -paakkuuntuva mikrohiekka, ja sitä tulee olla vessassa noin kämmeneni korkuinen kerros.</li><li><b>Hiekan koostumus ja laatu: </b>Yleensä kissa tottuu tietynlaiseen hiekkaan ja myöskin tiettyyn laatuun, joten esimerkiksi pelletistä toiseen ei välttämättä suju ihan muitta mutkitta. Joskus voi myös tapahtua niin, että kissa on vuosikausia käyttänyt pellettiä, yhtäkkiä alkaa ohipissailu, ja kun vessoissa onkin vaikka paakkuuntuvaa mikrohiekkaa, ohipissailu loppuu siihen. Kenties näissäkin tapauksissa on jokin vessatrauma taustalla.</li></ul>Ja viimeisempänä mutta ei suinkaan vähäisimpänä. Kun kissa kaivaa ja peittelee hiekkaa vessa-asioinnin jälkeen, pointtina on peittää ns. pahat hajut. Mikäli kissa siivoaa vessan ulkopuoleltakin eli pyyhkii tassuillaan lattiaa vessan ympäriltä, on vessa joko liian epäsiisti tai tarvitaan isompi vessa.<br /><br /><b>Ohipissojen vääränlainen siivous</b><br /><br />Tässä kohtaa tärkeä tiedote: ohipissattu paikka tulee pyyhkiä/sumuttaa/uittaa (materiaalista riippuen) etikassa. Joskus ohipissailu johtuu yksittäisestä säikähdyksestä, mutta kun ohipissattua paikkaa on hinkattu kloriitilla, on se vain edistänyt pissaongelman jatkumoa. Tiivistetysti siis:<br /><br />- Jos haluat, että kissa pissaa jatkossakin kyseiseen paikkaan, desinfioi alue kloriitilla.<br /><br />- Jos et halua, että kissa pissaa jatkossa kyseiseen paikkaan, käytä hajujen neutralisoimiseen pyykkietikkaa tai jopa väkiviinaetikkaa.<br /><br /><b>Kipu</b><br /><br />Kenties yleisin syy kissan ohipissailulle on kipu.</div><div><ul style="text-align: left;"><li><b>Pissatulehdus. </b>Kissoille muodostuu herkästi virtsatietulehdus. Niiden virtsa on väkevää, mikä altistaa virtsatie- ja virtsarakko-ongelmille. Kissat ovat myös perin huonoja juomaan tarpeeksi, koska ne eivät tunne samalla tavalla janoa kuin esim. me ihmiset. Sekin edistää pissatulehdusten syntymistä.</li><li><b>Virtsakiteet ja -kivet.</b> Koska kissat ovat alttiita virtsatieongelmille, ne ovat alttiita myös virtsakiteille sekä sille, että kiteet kasautuvat virtsakiviksi asti. Virtsakiteet ja -kivet voivat aiheuttaa tukoksen, joka hoitamattomana johtaa kuolemaan. Kiteet ja kivet ovat ensisijaisesti urosten ongelma, mutta niitä voi esiintyä myös naarailla.</li><li><b>Pitkäaikaissairaus.</b> Esimerkiksi munuaisten vajaatoiminta ja diabetes voivat aiheuttaa muutoksia virtsaamiskäyttäytymisessä.</li><li><b>Ei mitenkään virtsaelimiin liittyvä. </b>Myös muut tulehdukset ja sairaudet saattavat oireilla siten, että kissa kivun takia ohipissailee. Vaikka suoraa syytä ohipissailuun ei löytyisi virtsaelimistä, voi syy löytyä jostain muusta pitkäaikaissairaudesta tai vaikka ummetuksen aiheuttamasta kivusta.</li><li><b>Idiopaattinen kystiitti. </b>Eli virtsarakon tulehdustila, jonka aiheuttaja on tuntematon. Idiopaattinen kystiitti on mahdollista saada remissioon. Aiheesta lisää alimmassa kappaleessa.</li></ul><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjflGIwy_GUBr_4zhKTpn4M7wqnMUCSHHq_83KyShg0_td_HgvPPdWUPoivQ2x5hBCG8zIUvVQz67th7UYnP419mIYQMukiY6Vlze4txqrURzNX9fYQJVqqYsVBPoglxHKvAAndAsNaSfV-hQgkpAkp62-sKkvox8HWszd6oIdrJMSEWayr4WWZIBS16A/s1152/WhatsApp%20Image%202023-06-04%20at%2012.31.47.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="931" data-original-width="1152" height="518" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjflGIwy_GUBr_4zhKTpn4M7wqnMUCSHHq_83KyShg0_td_HgvPPdWUPoivQ2x5hBCG8zIUvVQz67th7UYnP419mIYQMukiY6Vlze4txqrURzNX9fYQJVqqYsVBPoglxHKvAAndAsNaSfV-hQgkpAkp62-sKkvox8HWszd6oIdrJMSEWayr4WWZIBS16A/w640-h518/WhatsApp%20Image%202023-06-04%20at%2012.31.47.jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Sisäkissoille saattaa kevään myötä tulla stressiä, kun kotona aletaan tuulettaa ja kun pitkän talven jälkeen tulee pääsy parvekkeelle. Mikäli kissa on erityisen stressiherkkä, saattaa tuulettamisen myötä tulevat uudet hajut ja äänet aiheuttaa stressiä, minkä johdosta esim. idiopaattinen kystiitti saattaa alkaa oireilla uudestaan.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><b>Hormoneista johtuva ohipissailu</b></div><div><ul style="text-align: left;"><li><b>Merkkailu.</b> Leikkaamaton kissa lähes poikkeuksetta merkkailee reviiriään virtsalla, ja myöskin vahvistaa merkkailulla reviiriään. Valvomatta ulkoilevan kissan merkkailu on naapurustolle yleensä melkoinen riesa, vaikka kissa itse ei varsinaisesti kärsi merkkailusta. Kuitenkin merkkailu voi olla myös kissalle niin pakonomaista, että se aiheuttaa stressiä, jolloin merkkailun tarve on myös kissalle ongelmallista.</li><li><b>Liian myöhäinen leikkaus.</b> Jos kissa leikataan "liian myöhään", on merkkailu voinut jo kroonistua tavaksi. Mikä sitten on liian myöhään? Se riippuu yksilöstä ja merkkailun tarpeesta. Eläinsuojeluyhdistykset leikkauttavat jatkuvasti kissoja, jotka ovat ehtineet 1-5 vuoden ikään, ilman että merkkailu jatkuu leikkauttamisen jälkeen. Mutta joskus parivuotiaallakin kissalla merkkailun tarve jatkuu leikkauksesta huolimatta. Yleensä tämä saadaan kuitenkin kitkettyä pois stressinlievityksellä.</li><li><b>Kevät.</b> On myös mahdollista, että kissalla ilmenee ohipissailua vain keväisin - oli kissa leikkaamaton tai leikattu. Tämäkin yleensä helpottaa stressinlievityksellä, mutta pääsyy on siinä, että leikkautuksesta huolimatta kissan hormonitoiminta pyörii vuodenaikojen mukaan.</li></ul><b>Stressi</b><br /><br />Kissat kokevat stressiä yksilöllisesti, ja siksi omistajan on tärkeää tuntea kissansa. Siinä missä toinen kissa ei stressaannu mistään, toinen saattaa stressaantua vaikka sateen ropinasta tai huonekalun siirrosta.<br /><br />Kissan kokema stressi saattaa jäädä huomaamatta, koska ihminen ei välttämättä osaa olla tarpeeksi empaattinen kissaa kohtaa. Esimerkiksi tuttuja tilanteita on, kun perheeseen tulee uusi kissa, ja "vanhasta" kissasta puhutaan draamailijana, mököttäjänä tai kiukuttelijana, koska tämä vetäytyy ja/tai sähisee. Kyseessä on kuitenkin puhtaasti stressireaktio, jota omistajan tulisi ymmärtää.<br /><br />On myös ongelmallista, jos kissan tunnetiloja ylianalysoidaan, kissaa inhimillistetään ja kissan stressinsietokykyä ei haasteta mitenkään. Kissan stressinsietokyky ei voi parantua, jos sen elämässä ei koskaan tapahdu mitään uutta tai minkäänlaisia muutoksia. Lisäksi eläin aistii ihmisen tunteita, ja pahimmillaan ihminen voi lietsoa eläimen stressiä omalla käytöksellään.<br /><br />Stressaavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi:</div><div><ul style="text-align: left;"><li><b>Säikähdys:</b> Yleensä kertaluontoinen ohipissa, mutta voi olla myös toistuvaa jos säikähdys toistuu tai säikähdyksestä jää päälle esim. vessatrauma. Kissa voi säikähtää esim. ääntä, joka tulee rappukäytävästä tai ulkoa, jolloin omistajan on vaikea hahmottaa, mitä kissa olisi voinut säikähtää.</li><li><b>Äänet:</b> Yleensä kovat ja/tai yllättävät äänet.</li><li><b>Uudet hajut, tavarat, huonekalut, vaatteet, vieraiden tavarat, tuulettaminen, parveke:</b> on esimerkiksi tyypillistä, että uusista hajuista stressaantuva kissa pissailee vieraiden kenkiin tai laukkuihin. Tuulettamisen myötä asuntoon tulee paljon uusia hajuja, ja parveke voi olla kissalle jo aivan uusi ulottuvuus - ulkoilusta puhumattakaan.</li><li><b>Kotoa poistuminen: </b>Stressikissalle kotoa poistuminen on luonnollisesti erittäin stressaavaa, ja siksi kissan kanssa kannattaakin lähteä kotoa niin, että kissa on esim. kopassa tutun hajuisissa tekstiileissä, koppa peitettynä tutun hajuisella tekstiilillä ja tekstiilit vielä suihkuteltuna feromonivalmisteella. On kuitenkin tärkeää, että vaikka kissa stressaantuukin kotoa lähtemisestä, kissa välillä kuitenkin kopitettaisiin ja sen kanssa käytäisiin pihalla vaikka vain kääntymässä. Muutoin kotoa poistuminen yhdistyy vain eläinlääkärikäynteihin, ja tällöin kotoa poistuminen tulee pysymään varmasti negatiivisena ja stressaavana asiana.</li><li><b>Liian tylsä ympäristö:</b> Kissa tarvitsee aktivointia, ja joillekin kissoille liian tylsä arki aiheuttaa stressiä, mikä voi näyttäytyä esim. ohipissailuna. Lisää aktivoinnista voi lukea tekstistäni, <a href="https://www.dewinblogi.fi/2020/05/kissan-aktivointi.html">joka on julkaistu Dewi ry:n blogissa.</a></li><li><b>Vääränlainen ihmiskontakti:</b> Joskus ohipissailun syynä on se, että ihminen aiheuttaa toiminnallaan kissalle stressiä, esimerkiksi pakkokäsittelemällä kissaa.</li></ul><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj43z-T2WskK_7FWMoUoC3qplOm-uZZvzKMtTKryZkGJt07E75ua_H_XqU1oASrJco-ZlvE6T3MvNX90ly3cTVSTJK6od-RA74ItPZW8WdOHXc96JDyCgeMl5HOkvfZiOIYe9SUmkRntBbWKs4dmZOlLiQmZkzX8plWjYksn_ImMPLRSmSr_fIw_3hNSg/s1320/WhatsApp%20Image%202023-06-04%20at%2012.31.39.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1320" data-original-width="1138" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj43z-T2WskK_7FWMoUoC3qplOm-uZZvzKMtTKryZkGJt07E75ua_H_XqU1oASrJco-ZlvE6T3MvNX90ly3cTVSTJK6od-RA74ItPZW8WdOHXc96JDyCgeMl5HOkvfZiOIYe9SUmkRntBbWKs4dmZOlLiQmZkzX8plWjYksn_ImMPLRSmSr_fIw_3hNSg/w552-h640/WhatsApp%20Image%202023-06-04%20at%2012.31.39.jpeg" width="552" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Eläinlääkärikäynti on kissalle lähtökohtaisesti aina stressitekijä, vaikka kissa olisikin klinikalla reipas ja sosiaalinen.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><ul style="text-align: left;"><li><b>Muutokset perheenjäsenten läsnäolossa tai muutokset arjessa:<br /></b>- Kissa voi stressaantua siitä, että mikäli kesälomalla kotona ollaan enemmän, tai vaihtoehtoisesti siitä, kun lomien jälkeen ihmiset palaavat töihin.<br />- Stressiä voi myös syntyä siitä, jos eron myötä joku perheenjäsenistä muuttaa pois tai jos yhteenmuuton myötä joku - vaikkakin jo tuttu ihminen - jää pysyväksi elementiksi.<br />- Kissa voi myös stressaantua siitä, mikäli rutiinit muuttuvat tai rutiinia ei ole.<br />- Valitettavan usein kissalle puhkeaa stressi, kun kotiin tulee perheenlisäystä: uusi vauva, kissa tai koira.<br />- Luonnollisesti myös kuolema on kissalle stressitekijä: on kyse sitten ihmisestä, kissakaverista tai koirakaverista.</li><li><b>Kissakemiat:</b> Mikäli kissoja ei tutustuteta toisiinsa hitaasti ja kissojen stressitasoja silmällä pitäen, voi kissojen yhteensaattaminen laukaista jommassa kummassa tai jopa molemmissa stressipissailun.</li><li><b>Koira:</b> Koiran saapuminen kotiin voi olla vielä suurempi stressi, sillä toisen kissan kanssa kissa voi sentään kommunikoida lajityypillisesti.</li><li><b>Vieraat: </b>Kenties yleisin stressinaiheuttaja ovat vieraat, sillä pidämme sitä melkeinpä oletusarvona, että kun kissatalouteen tulee vieraita, kissoja ei näy. Stressikissalle vieraat saattavat olla niin suuri stressitekijä, että tulee ohipissat. Tai esimerkiksi vieraiden läsnäollessa kissa ei uskaltaudu käymään vessassa vaan pissaa jonnekin muualle.</li><li><b>Nopeatempoisuus:</b> Kissat pitävät ennalta-arvattavuudesta ja siitä, että ne tietävät, mitä reviirillä tapahtuu ja mitä kaikkea reviiriltä löytyy. Tätä harmoniaa rikkovat yleensä lapset ja muutoin nopeatempoiset ihmiset, joiden liikkeet ja äänet ovat äkillisiä.</li><li><b>Muutto: </b>Stressikissan kanssa kannattaakin muuttaa siten, että muuttaa mahd. aikaisin kissan ja paljon kissan tavaroita uuden asunnon yhteen huoneeseen - vaikkapa sitten kylpyhuoneeseen. Näin ollen kissa ei ole todistamassa vanhassa kodissa sitä, miten sieltä häviää vaan tavaroita, ja näin uudessa kodissa on pienessä tilassa mahdollisimman paljon tuttuja hajuja mukana. </li><li><b>Huonekalujen siirtely:</b> Joillekin kissoille huonekalun siirto tai saatika järjestyksen vaihto on yhtä stressaavaa kuin muutto.</li><li><b>Eroahdistus: </b>Kissat ovat sosiaalisempia eläimiä, kuin stereotyyppisesti ajatellaan. Kissa voi potea eroahdistusta, mikä voi pahimmillaan oireilla ohipissailuna. Joillekin kissoille eroahdistukseen auttaa kissakaveri. Joillekin kissoille eroahdistukseen tarvitaan esim. feromonihaihdutin, koska eroahdistus johtuu liian varhaisesta vieroittamisesta. Luethan tekstini: <i><b><a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2022/06/ala-ota-liian-pienta-kissanpentua.html">Älä ota liian pientä pentua.</a></b></i></li></ul><b><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjt3eGGnoLurM9wYaoDgCC863lQU_DMqFTr5qn-zXgMvc9Xhf9RS2rl2U6vwjEIhTnynvL_a8tQTihgHVd6V5WfEDsbYh9HLOXJdjd-ARxN55wped1FD9Qa9sHYnP2U7vglHRV68KBpKCYjRjDzacccRf4_NMcX6YCCUZjxMvJxkNHglyluvmjJPM6QwQ/s1152/WhatsApp%20Image%202023-06-04%20at%2012.31.40.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1057" data-original-width="1152" height="588" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjt3eGGnoLurM9wYaoDgCC863lQU_DMqFTr5qn-zXgMvc9Xhf9RS2rl2U6vwjEIhTnynvL_a8tQTihgHVd6V5WfEDsbYh9HLOXJdjd-ARxN55wped1FD9Qa9sHYnP2U7vglHRV68KBpKCYjRjDzacccRf4_NMcX6YCCUZjxMvJxkNHglyluvmjJPM6QwQ/w640-h588/WhatsApp%20Image%202023-06-04%20at%2012.31.40.jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Perustervekin kissa voi päästää stressipissan esim. muuton, säikähdyksen, kopittamisen tai automatkan yhteydessä. Tällainen yksittäinen pissa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kissalla olisi selvästi idiopaattinen kystiitti. </i></td></tr></tbody></table><div><br /></div>Idiopaattinen kystiitti vai stressipissa</b><br /><br />Mikäli stressipissailu pääsee pitkittymään, voi kyse olla idiopaattisesta kystiitistä (FIC) eli virtsarakon tulehdustilasta, jonka aiheuttajaa ei tunneta. On kuitenkin todettu, että stressi on jotenkin liitoksissa idiopaattiseen kystiittiin.<br /><br />Kissa saattaa saada herkästikin diagnoosiksi idiopaattisen kystiitin. Kuitenkaan stressipissailu ja idiopaattinen kystiitti eivät ole sama asia. Kissalla voi ilmetä stressipissailua, esim. muuton yhteydessä. Mikäli stressinlievityskeinojen ja arjen tasaannuttua ohipissailu loppuu, eikä se enää uusiudu, saattaa kyse olla "pelkästä" stressipissailusta.<br /><br />Idiopaattisessa kystiitissä virtsarakon seinämä on ohentunut (tai ohenee jaksoittain) - oletettavasti stressin takia. Tämä aiheuttaa kipua, mikä aiheuttaa ohipissailua. Idiopaattiselle kystiitille on tyypillistä, että oireet uusiutuvat ja välillä kissalle tarvitsee syöttää tulehduskipulääkekuuri ja/tai esim. Cystaid-kuuri, jotta FIC saadaan jälleen remissioon.<br /><br />Lisää idiopaattisesta kystiitistä voi lukea esim:<ul style="text-align: left;"><li><a href="https://www.kivuton.fi/pages/idiopaattinen-kystiitti">Kivuton: Kissojen idiopaattinen kystiitti</a></li><li><a href="https://kissansilmin.com/2018/11/07/idiopaattinen-kystiitti/">Kissan silmin: Idiopaattinen kystiitti</a></li><li><a href="https://firstvet.com/fi/artikkeleita/kissan-idiopaattinen-kystiitti">FirstVet: Kissan idiopaattinen kystiitti</a></li></ul></div></div>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-50039770416809924652023-03-28T10:31:00.001+03:002023-03-28T10:31:16.517+03:00Kissan rokotukset ja rokotusohjelma<i><b>Rokote ei takaa sitä, etteikö kissa saisi koskaan mitään flunssaa. Rokotuksella edesautetaan sitä, että kissa sairastaa flunssan vähäoireisena tai oireettomana. "Kissaflunssa" kuulostaa kepeältä, mutta esim. kaliki, yksi kissaflunssista, voi olla rokottamattomalle kissalle hengenvaarallinen.</b></i><div><br /></div><div>Vain terveitä eläimiä tulisi rokottaa, koska mikäli esim. kissalla on oireileva herpes, voi rokote lisätä herpeksen oireilua pahasti. Terveellekin eläimelle rokote voi aiheuttaa esim. lieviä flunssan oireita, apatiaa tai pistoskohtaan paikallisoireita. Mikäli kissa on esim. oireeton kalikin kantaja, voi rokote "herätellä" kalikin oireilemaan, mutta yleensä oireilu on lievää ja kestää parisen viikkoa.<div><br /></div><div><b>Rokotesanastoa</b></div><div><ul style="text-align: left;"><li>Perusrokote = ensimmäinen rokote</li><li>Tehosterokote = rokote, joka annetaan perusrokotteen tehostamiseksi, yleensä kuukauden tai yhden vuoden kuluttua</li><li>Uusintarokote = rokote, joka annetaan perusrokotuksen (ja mahdollisen tehosterokotuksen) jälkeen rokotteen vaikutuksen ylläpitämiseksi</li><li>Kolmoisrokote/flunssarokote = kissojen oma rokote, joka on nimenomaan kissojen tartuntatauteja vastaan, on kansankielellä yleensä joko kolmoisrokote tai flunssarokote. Jos kolmoisrokote on nimensä mukaisesti kolmea tautia vastaan, se kattaa yleensä herpeksen, kalikin ja kissaruton - vaikka varsinaisesti kissarutto ei ole flunssa. Valmiste voi olla myös vain kahta tai jopa neljää taudinaiheuttajaa vastaan.</li><li>Rabiesrokote = Raivotautia vastaan olevat rokotteet ovat erikseen oma rokotteensa.</li></ul><b>Kissojen rokotusohjelma</b><br /><br />Kissan rokotusohjelma riippuu siitä, mitä valmistetta rokottaessa käytetään. Kenties yleisin - ja ainakin kattavin - tapa on tämä:</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Kolmoisrokote 12-viikkoisena</li><li>Kolmoisrokote ja rabiesrokote 16-viikkoisena</li><li>Kolmoisrokote ja rabiesrokote 1 vuoden ikäisenä</li><li>Ja sen jälkeen uusintarokotuksia 1-3 vuoden välein valmisteesta riippuen</li></ul>Useita flunssarokotteita voi antaa jo 8-viikkoiselle kissalle, mutta lähtökohtaisesti vain orpopennut rokotetaan niin aikaisin. Mikäli kissalla on normaali pentuaika emonsa kanssa, se on saanut maternaalisia (emolta saatuja) vasta-aineita, jotka voivat heikentää rokotteen tehoa. Eli tällöin kissa saa kunnolla hyötyä rokotteesta vasta 12-viikkoisena: maternaalisten vasta-aineiden arvioidaan vaikuttavan noin 12 viikon ikään asti.<br /><br />Eläinklinikat vaikuttavat suosittelevan sitä, että mikäli varhaisrokote annetaan 8-viikkoisena, kissanpentu saa silti rokotteet 12- ja 16-viikkoisena. Eli käytännössä 8-viikkoisena annettu rokote on täysin ylimääräinen. Tämä johtuu siitä, että 8-viikkoisena annettu rokotus ei välttämättä anna samanlaista suojaa, vaikka tehosterokote annettaisiin 12-viikkoisena. Käytännössä rokotteen teho on varmuudella parempi, jos kissanpentu rokotetaan 12- ja 16-viikkoisena. <a href="https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elainlaakarit/palvelut-elainlaakareille/rokoteneuvonta/vastasyntyneiden-ja-nuorten-elainten-rokottaminen/">Lue lisää aiheesta Ruokaviraston sivuilta</a>.<br /><br />Mikäli kissanpentu ei ole saanut ternimaitoa (eli pennut ovat syntyneet sektiolla tai emo on välittömästi synnytyksen myötä hylännyt pennut), voi kissanpennun rokottaa 8- ja 12-viikkoisena. Tällaisessa tapauksessa pentu on varmasti saanut rokotteen täyden tehon.</div><div><br /></div><div><b>Mitä vastaan kissoja rokotetaan?</b><br /><br />Kissoja voidaan rokottaa herpestä, kalikia, klamydioosia, ruttoa, kissaleukemiaa ja rabiesta vastaan. Rokotus ei takaa sitä, etteikö kissa saisi koskaan esim. kalikia, vaan se mahdollistaa sen, että kissa sairastaa kalikin mahd. vähäoireisena tai jopa oireettomana.</div><div><br /></div><div>Yleensä puhutaan "flunssarokotteesta", joka on tällöin joko:<br />a) kalikia ja herpestä vastaan<br />b) kalikia, herpestä ja kissaruttoa vastaan, vaikka kissarutto ei ole flunssa<br /></div><div><br /></div><div>Suomessa yleensä rokotetaan kissat Purevax RCP:lla tai Triocatilla, eli kalikia, herpestä ja kissaruttoa vastaan.</div><div><br /></div><div><b>Kissojen rokotevalmisteita</b><br /><br />Nobivac Ducat vet</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Mitä vastaan: kaliki, herpes</li><li>Perusrokotus aikaisintaan 8-vkoisena, tehoste 3-4 viikon kuluttua</li><li>Uusintarokotus vuosittain</li></ul>Nobivac Tricat Trio</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Mitä vastaan: kaliki, herpes, kissarutto</li><li>Perusrokotus aikaisintaan 8-vkoisena, tehoste 3-4 viikon kuluttua</li><li>Uusintarokotus vuosittain (kaliki- ja herpes) ja 3 vuoden välein (kissarutto)</li></ul><div><i>Nobivacin valmisteilla kannattaa siis rokottaa vuosittain näin: Tricat, Ducat, Ducat, Tricat, Ducat, Ducat jne. Eli muutoin Ducatilla, mutta joka 3. vuosi Tricatilla, jolloin vahvistetaan vastustuskykyä myös kissaruttoa vastaan.</i></div><br />Purevax RC</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Mitä vastaan: kaliki, herpes</li><li>Perusrokotus aikaisintaan 8-vkoisena, tehoste 3-4 viikon kuluttua</li><li>Uusintarokotus vuoden kuluttua, sen jälkeen uusintarokotus väh. 3 vuoden välein</li></ul>Purevax RCP</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Mitä vastaan: kaliki, herpes, kissarutto</li><li>Perusrokotus aikaisintaan 8-vkoisena, tehoste 3-4 viikon kuluttua</li><li>Uusintarokotus vuoden kuluttua, sen jälkeen uusintarokotus väh. 3 vuoden välein</li></ul>Purevax RCP FeLV</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Mitä vastaan: kaliki, herpes, kissarutto, kissaleukemia</li><li>Perusrokotus aikaisintaan 8-vkoisena, tehoste 3-4 viikon kuluttua</li><li>Uusintarokotus vuoden kuluttua, sen jälkeen uusintarokotus vuosittain, mikäli halutaan ylläpitää vastustuskykyä kissaleukemiaa vastaan. Joka tapauksessa uusintarokotus vähintään 3 vuoden välein.</li></ul>Purevax RCPCH</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Mitä vastaan: kaliki, herpes, kissarutto, klamydioosi (<i>chlamydophila felis</i>)</li><li>Perusrokotus aikaisintaan 8-vkoisena, tehoste 3-4 viikon kuluttua</li><li>Uusintarokotus vuoden kuluttua, sen jälkeen uusintarokotus vuosittain klamydioosin osalta ja väh. 3 vuoden välein muiden osalta</li></ul><div>Purevax RCP on siitä pätevin rokote, että on helppo muistaa sen kanssa miten toimia: perusrokotussarjan jälkeen samaa rokotetta kolmen vuoden välein. Toisaalta Nobivacin valmisteissa on se hyöty, että on syytä käyttää kissa vuosittain eläinlääkärissä.</div><div><br /></div><b>Kissojen rabiesrokotteet</b><br /><br />Rabiesrokotteet ovat raivotautia vastaan. Sama virus aiheuttaa ihmisillä vesikauhua. Rabies on tappava aivotulehdus, jota ei tavata Suomessa, mutta yksi pääsyy tähän on eläinten rokottamisessa. Käytännössä sisäkissalla on olematon todennäköisyys saada rabiestartunta. Kuitenkin kaikkien kissojen rokottaminen on kannattavaa, sillä sisäkissakin voi esim. karata tai ulkotarhassa saalistaa lepakon.</div><div><br /></div><div>Nobivac Rabies Vet</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Perusrokotus aikaisintaan 12-vkoisena</li><li>Tehosterokotus vuoden kuluttua</li><li>Uusintarokotus 3 vuoden välein</li><li>Muuta: Valmiste mielletään herkästi vain koirien rabies-rokotteeksi. Voidaan käyttää koirien ja kissojen lisäksi myös freteille. Freteillä tehoste 18kk</li></ul></div><div>Purevax Rabies</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Perusrokotus aikaisintaan 12-vkoisena</li><li>Tehosterokotus vuoden kuluttua</li><li>Uusintarokotus 3 vuoden välein</li></ul>Versiguard Rabies vet</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Perusrokotus aikaisintaan 12-vkoisena</li><li>Tehosterokotus vuoden kuluttua</li><li>Uusintarokotus 2 vuoden välein</li><li>Muuta: Voidaan käyttää kissojen lisäksi koirille, freteille, hevosille, naudoille, sioille, lampaille ja vuohille.</li></ul></div></div>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-7951986647047004422023-03-05T12:33:00.002+02:002024-03-17T12:56:21.782+02:00Lilyn toipuminen<b><i>Lilyltä löytyi <a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2022/12/lilyn-moykky.html">möykky</a> lokakuussa 2022, ja samassa kuussa Lilylle tehtiin <a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2023/01/lilyn-leikkaus.html">suoliresektio</a>. Tässä postauksessa käyn läpi Lilyn postoperatiivisen hoidon, suolen toimintaa operaation jälkeen ja patologin tulokset. Juttusarja on julkaistu syksyllä 2022 <a href="https://www.patreon.com/villasukkakirjailija">Patreonissani</a>.</i></b><br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgV_4rSkvoaem3bEaynaBPqXgBuUt7g6c6i-VSTKD_rfZLU4stcmNgbGH8RU1vKTKNoBo345puWxlUhBMCCHwssUJi-iC_ZqKtIhU-8igSzqgQqfbvdl4MuJZnSRfHw0MkKAGVrNTE6m-mtDNjsCqebunslgQmdFc9fNxdj9rMU1Ll2kO5amUEwlnXuHA/s2047/WhatsApp%20Image%202022-10-31%20at%2020.13.13%20(3)%20(1).jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1473" data-original-width="2047" height="460" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgV_4rSkvoaem3bEaynaBPqXgBuUt7g6c6i-VSTKD_rfZLU4stcmNgbGH8RU1vKTKNoBo345puWxlUhBMCCHwssUJi-iC_ZqKtIhU-8igSzqgQqfbvdl4MuJZnSRfHw0MkKAGVrNTE6m-mtDNjsCqebunslgQmdFc9fNxdj9rMU1Ll2kO5amUEwlnXuHA/w640-h460/WhatsApp%20Image%202022-10-31%20at%2020.13.13%20(3)%20(1).jpeg" width="640" /></a></div><b><br /></b><div><b>Lääkkeet, haalari ja haava</b><br /><br />Leikkauksen jälkeen Lily sai kotiin seuraavat lääkitykset:<br /><ul style="text-align: left;"><li>1/2 tbl Cerenia 1krt/pv 2-4 päivän ajan. Cerenia on pahoinvoinninestolääke.</li><li>1/4 tbl Tramvetol 1-3krt/pv 2-4 päivän ajan. Tramvetolin vaikuttava aine on tramadoli ja se on opioidipohjainen kipulääke nimenomaan mm. pehmytkudoksen kivunhoitoon.</li><li>1/4 tbl Litalgin 1-3krt/pv 2-4 päivän ajan. Litalgin on humaanilääke, joka on nimenomaan viskeraalikipuun. Viskeraalikivulla tarkoitetaan tylppää kipua rintakehän, vatsan ja lantion alueella. (Olen itse syönyt Litalginia endometrioosikipuihin.)</li></ul></div><div>Lilylle tehtiin toipilashuone, jossa melkein koko ajan jompikumpi meistä oli hänen seuranaan. Yöt nukuimme hänen kanssaan. Huoneessa oli vedetty kiipeily- ja hyppymahdollisuudet minimiin: ainut hyppymahdollisuus oli vuodesohva, joka oli levitettynä niin, että järin korkeisiin hyppyihin ei jäänyt mahdollisuutta.<br /><br />Lily puettiin haalariin, jotta hän ei pääsisi nuolemaan haavaa. Suu on sellainen bakteeripesäke, että haavan nuoleminen saattaa aiheuttaa massiivisen tulehduksen. Lily oli suht sujut haalarin kanssa: hän pesi haalaria kuin turkkiaan, mutta erityisesti pyllypesuissaan hän ihmetteli, mikä ihme siellä on tiellä ja repi pukua hampaillaan.<br /><br />Lilyllä pidettiin haalaria 11 päivää, kunnes se oli perästä niin repaleinen ja löysä, että Lily sai vähän väliä toisen takajalan pois haalarista ja sitten vessakäynnit eivät sujuneet aaaaivan yhtä sujuvasti... Kaiken lisäksi, haalari piti ottaa joka päivä pois ja harjata Lily läpi. Joka toinen päivä oli liian harvoin, koska tällöin Lilylle muodostui kipeitä huopaantuneita takkuja kainaloihin ja nivusiin.<br /><br />Leikkaushaavassa oli ihan alkuun haavateippi, joka eläinlääkäristä riippuen yleensä kehotetaan ottamaan pois 1-2 päivän kuluessa. Me annoimme sen olla 2 päivää, ja Lilyn iho ehti ärtyä teipistä. :/ Iho palautui onneksi entiselleen jo yhdessä yössä. <br /><br />Kun leikkauksesta oli 5 päivää, Lilyn leikkaushaava turvotteli ja kuumotteli. Olin yhteydessä hänen eläinlääkäriinsä. Kyse saattoi olla lankareaktiosta, mutta koska Lilylle oli tehty suuri toimenpide, eläinlääkäri määräsi Lilylle antibioottikuurin. Näin ollen Lily söi Clavaseptiniä 1/2 tbl aamuin illoin viiden päivän ajan. <br /><br /><b>Ruokavalio ja suolentoiminta</b><br /><br />Koska Lilyltä oli poistettu pätkä suolta, leikkauksen jälkeen suurin huoli oli se, että milloin Lily kakkaa ja lähteekö suoli ylipäänsä toimimaan. Ensimmäisen viikon Lilyä ruokittiin vain keitetyillä kanasuikaleilla sekä keitetyllä & raa'alla kananjauhelihalla. Näiden annosten sekaan murskattiin Avitalin Flora-tabletteja, jotka parantavat suoliston toimintaa.<br /><br />Toisinaan lääkkeitä laitettiin ruiskulla, eli pilkottu tabletti ja pieni määrä vettä laitettiin ruiskuun niin, että tabletti suli veden sekaan. Ekat pari päivää murehdimme Lilyn syömistä, ja todennäköisesti ruokahalua haittasi pahoinvointi ja/tai kipu. Siksi ruiskulääkitseminen oli pakollista alkuun. Kun sitten alkukankeudesta selvittiin, Lilyllä oli onneksi hyvä ruokahalu ja lääkkeitä meni ruuankin seassa.<br /><br />Lily tosiaan operoitiin torstai-iltapäivällä, ja perjantai-iltana annoimme hänelle psylliumia, lauantaina jatkettiin. Psyllium meni hienosti, kun ensiksi sekotti nokareen psylliumia veteen ja sitten se sekoitettiin Vitakraftin herkkutahnaan. Välillä Lily söi vain, jos häntä ruokittiin lusikalla.<br /><br />Toipilasajan päätavoite oli lääkitä Lily, ruokkia pienin annoksin ympäri vuorokauden ja saada Lily kakkaamaan. Koska suoli oli kuitenkin katkaistu, ja siitä oli otettu pala pois, oli järkevämpää ruokkia Lilyä vähän jatkuvasti, kuin täyttää suolta isosti kerralla. Lauantai-sunnuntai välisenä yönä Lily päästi löysän kakan, josta riemuitsimme. Siitä eteenpäin kakka oli kiinteää - paitsi yhden kerran, johtuen todennäköisesti Clavaseptin-antibiootin aloittamisesta.<br /><br />Tietenkin tein myös samantien Zooplussaan ruokatilauksen, sillä suolen lyhentyminen saattaa vaikuttaa ruuan imeytymiseen. Lilyn ruokavaliosta jätettiin kuivaruoka kokonaan pois: silloin tällöin hän sai kuivaruokaa aktivoinnin merkeissä. Tällaisilla ruuilla jatkettiin leikkauksen jälkeen:</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Kattovit Sensitive (tämä on Lilystä ilmeisen taivaallista)</li><li>Concept for Life GastroIntestinal</li><li>Concept for Life Sensitive Cats (nimenomaan hyytelöversio, tämä on meillä entuudestaan tutturuoka)</li><li>Raakaruuat made by me, mutta lihat erityisesti kanaa, joka on hyvin sulavaa.</li></ul><b>Patologin lausunto</b><br /><br />SE EI OLLUT SYÖPÄÄ. Nyt yritän selostaa suomeksi, mitä siis Lilystä löytyi.<br /><br />Suolen seinämässä ja suoli-imusolmukkeessa oli voimakas eosinofiilinen* tulehdus, johon liittyi sklerosoivaa (kovettavaa/ahtauttavaa) fibroplasiaa (sidekudoksen muodostumista). Kasvainmuutoksia ei todettu!<br /><i>*Eosinofiilit ovat valkosoluja, mikä tarkoittaa sitä, että kyseessä ei ole tarttuva/leviävä tulehdus.</i><br /><br />Diagnoosi on siis krhm... "kissan maha-suolikanavan eosinofiilinen sklerosoiva fibroplasia". Eli siis FGESF = Feline Gastrointestinal Eosinophilic Sclerosing Fibroplasia.</div><div>Vertauksena: valtimon kovettumataudissa valtimo ahtautuu - tässä on tapahtunut sama suolenseinämässä kroonisen tulehdusreaktion takia.</div><div><br />Todennäköisesti pääsen helpommalla kertomalla, että Lilyllä todettiin "voimakasasteinen eosinofiilinen tulehdusreaktio".<br /><br />FGESF on varsin hiljattain todettu kissojen maha-suolikanavan sairaus. Syksyllä 2022 tätä kuvailtiin harvinaiseksi, mutta on todennäköistä, että sairaus on luultua huomattavasti yleisempää: yleensä, kun ultralöydökset viittaavat lymfoomaan, on edessä eutanasia. On siis mahdollista, että moni FGESF jää ja on jäänyt diagnosoimatta, koska kissaa ei ole avattu.</div><div><i>(Edit 2024: Toisaalta on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää, että päädytään eutanasiaan ultralöydösten myötä. Valitsemamme tie ei ole ollut helppo eikä välttämättä aina sen arvoistakaan.)</i><br /><br />Koska kyseessä on vastikään havaittu sairaus, sen juurisyitä ei vielä tunneta.<i> "Mahdollisiksi syiksi on esitetty geneettistä alttiuta, häiriötä eosinofiilisten granulosyyttien toiminnassa tai niiden toimintaa säätelevässä immuunipuolustuksen haarassa. Muita esitettyjä etiologioita ovat vierasesinereaktio, herpesvirusinfektio tai liioiteltu ruoka-aineyliherkkyyteen liittyvä reaktio."</i><br /><br /><b>Kontrolli</b><br /><br />Lilyn operaation haittavaikutuksena voi olla lyhyen suolen syndrooma, minkä takia ruoka ei välttämättä imeydy samalla tavalla tai se imeytyy huonosti. Lisäksi Lilyyn jäi se toinen pylperö suoliliepeeseen, koska se oli liian lähellä suurta verisuonta, eikä sen poistaminen onnistunut. Siksi jatkosuunnitelmana oli 3 kuukauden kuluttua ultrata suolisto, ottaa verikokeet ja mitata imeytymisparametrit. </div><div><br /></div><div>Tammikuun lopussa Lilyllä oli kontrolli. Verikokeet olivat ok ja imeytymisparametrien mukaan Lilyllä oli kaikki ok! Kuitenkin ultrassa todettiin Lilyn suoliston motiliteetin eli liikkuvuuden hidastuneen. Voitiin siis olettaa, että jokin ruuassa aiheutti Lilyssä oireilua. Lilyn ruokavaliota pelkistettiin entisestään. Lily alkoi syödä proteiineja, joita hän ei ole aikaisemmin syönyt: kalkkunaa, hevosta ja peuraa. </div>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-70509463750585285532023-01-15T13:41:00.005+02:002024-03-17T12:38:00.649+02:00Lilyn suoliresektio<div><b><i>Lue juttusarjan ensimmäinen osa <a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2022/12/lilyn-moykky.html">täältä</a>, kun Lilyltä löytyi möykky. Juttusarja on julkaistu syksyllä 2022 Patreonissani.</i></b></div><b><i>Sisältövaroitus: postauksessa on kuvia leikkauksesta, Lilyn suolistosta ja kasvaimesta.</i></b><div><b><i><br /></i></b></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8_BEEXVxIi3D2JD89UO3ZwKwPCp67Yc-csiZvod11y3XPLQ4lvvaJCf0ih8FSKCGs9Dq228T016M32TNZfG-9p6eZIGp-u6WhS4p-JuCzXjB5OEk9V3_UJg8fZEjCNBKMP7kc0D-xD0Sb5Vx9xR3eFksktUuKIYF795QiK6QAZ4Gb5zGhCejAduudhg/s4624/20221020_142319%20(1).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1942" data-original-width="4624" height="268" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8_BEEXVxIi3D2JD89UO3ZwKwPCp67Yc-csiZvod11y3XPLQ4lvvaJCf0ih8FSKCGs9Dq228T016M32TNZfG-9p6eZIGp-u6WhS4p-JuCzXjB5OEk9V3_UJg8fZEjCNBKMP7kc0D-xD0Sb5Vx9xR3eFksktUuKIYF795QiK6QAZ4Gb5zGhCejAduudhg/w640-h268/20221020_142319%20(1).jpg" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><b>Paasto ja esivalmistelu</b><br /><br />Suolisto-operaatiota varten Lily oli hyvin paastotettu. Hän oli ollut keskiviikon klinikalla mukanani, eikä syönyt silloin mitään. Illalla hän söi iltapalan, ja sitten olikin taas paaston aika leikkausta varten. Paaston ensisijainen tarkoitus on, ettei kissalle tulisi pahoinvointia esim. rauhoitteesta. Mutta tällainen paastotus eritoten tällaista operaatiota varten oli melko ihanteellinen: mahalaukku oli tyhjä, eikä suolessa ollut juuri mitään. <br /><br /><div></div></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgBS9CqckhuY1td_bE7dX05ov3x3k2beD-sUazqujj9P-ZQUQrvSmH8F7Xko0pvX_Tc89VzbaluMsOVb5nUg3ih8E4NkwDDPjSn97QWYaBS6EbdXD3nttvjgTrO90rrRz5CY4gvO9ovls1_2DUlSfp_U-aj2O33qzuaXGHBQyes27lTHPgobRuxdD39w/s820/20221020_142735%20(1).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="462" data-original-width="820" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgBS9CqckhuY1td_bE7dX05ov3x3k2beD-sUazqujj9P-ZQUQrvSmH8F7Xko0pvX_Tc89VzbaluMsOVb5nUg3ih8E4NkwDDPjSn97QWYaBS6EbdXD3nttvjgTrO90rrRz5CY4gvO9ovls1_2DUlSfp_U-aj2O33qzuaXGHBQyes27lTHPgobRuxdD39w/w640-h360/20221020_142735%20(1).jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div>Leikkaussalin puolella Lilyn leikkausalue desinfioitiin. Leikkauksen keston takia Lily sai alleen "Huggerin", eli lämpimällä ilmalla täyttyvän patjan. Huggerissa on mahdollisuuksia vaihdella lämpötilaa.<br /><br />Leikkauksessa käytettiin <a href="https://www.patreon.com/posts/inhalaatioaneste-72922320">inhalaatioanestesiaa</a>. Lilylle laitettiin toiseen etujalkaan kanyyli, jonka kautta saatiin annosteltua lääkkeitä laskimoon ja johon saatiin myös nesteytystippa kiinni. Lily intuboitiin ja nukutusta jatkettiin sevofluraani-höyryllä.<br /><br /><div></div></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-45ISSTna1Tq5B9IiyD0E0rZnripwSZ8OQ8zzRmvW0XqORG8DRdp7RZuPM84w4WusKWPqO022MJA1PF_4ujAucNone4xY-xfmmfp6j-UheA3sN0lBsERGpseAWzqUIcFQngdzGlymkXvx5GYnQ976VScEZERtOpSmbXxSzQAvOLnWF1fah5EZTv8BMg/s820/20221020_142949%20(1).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="807" data-original-width="820" height="630" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-45ISSTna1Tq5B9IiyD0E0rZnripwSZ8OQ8zzRmvW0XqORG8DRdp7RZuPM84w4WusKWPqO022MJA1PF_4ujAucNone4xY-xfmmfp6j-UheA3sN0lBsERGpseAWzqUIcFQngdzGlymkXvx5GYnQ976VScEZERtOpSmbXxSzQAvOLnWF1fah5EZTv8BMg/w640-h630/20221020_142949%20(1).jpg" width="640" /></a></div><br /><div>Intubaatioputkea varten Lilyn nielua puudutettiin: kuvassa Lilyn suussa on laryngoskooppi (hopea väline, josta tulee myös valoa) ja nieluun tipautetaan ruiskulla pari tippaa paikallispuudutetta. Kissojen kohdalla nielemisrefleksi ei häviä rauhoitteen myötä, joten kissoja tarvitsee tällä tavalla erikseen vielä puuduttaa.<br /><br />Kuvassa toinen käsipari pitää Lilyä mahd. suorana ja pitää letkun avulla Lilyn yläleukaa auki. Lilyn kohdalla tämä on vähän haastavampaa, koska Lilyllä ei ollut yläkulmureita, joita yleensä hyödynnetään tässä suun auki pitämisessä. :D<br /><br /><div></div></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkRSFwKxXxCcCVIh4-LNmqfu5eYryEfmwcutoyad0nh2udis0sbWX72qsAVCAc-lqynkB1P0KzRxSCNzWFCahih5uAog2w_hHbvG7Vl4C_4hCvv3asPYncIItkuOMQ5Qn0GO67n_P7mYiym1pr_XnJ9YZporPbqkcOh92BG4M3djsfEvJmyS3Vm4jsTw/s820/20221020_143139%20(1).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="462" data-original-width="820" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkRSFwKxXxCcCVIh4-LNmqfu5eYryEfmwcutoyad0nh2udis0sbWX72qsAVCAc-lqynkB1P0KzRxSCNzWFCahih5uAog2w_hHbvG7Vl4C_4hCvv3asPYncIItkuOMQ5Qn0GO67n_P7mYiym1pr_XnJ9YZporPbqkcOh92BG4M3djsfEvJmyS3Vm4jsTw/w640-h360/20221020_143139%20(1).jpg" width="640" /></a></div><br /><div>Kuvassa Lily on intuboitu ja hoitaja täyttää ruiskun putken kuffia ilmalla: näin ollen putki plokkaa henkitorven yhdestä kohdasta niin, että kaikki virtaus kulkee vain intubaatioputken kautta. Näin ollen esim. inhalaatiohöyryä ei leviä leikkaussaliin, vaan se kulkee spesifisti potilaan keuhkoihin.<br /><br /><div></div></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYma7M63S8DX6EXdzHURf7lnyVoWmaIgWFuPKvhOCuupiNKYQ5FzcftMTyg0QpeiFOPQU4njU6gexKy4JKBBAG6_1uDTDqN-0-5wWoXMkT5e7gk1FAeOo0GZ7DZENPBOWtas4YRCSODDA4FxI9XGUPKY-yYA7BbdK59HZC_FXkHnuO84evaIdapR3fDQ/s820/20221020_144213%20(1).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="447" data-original-width="820" height="348" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYma7M63S8DX6EXdzHURf7lnyVoWmaIgWFuPKvhOCuupiNKYQ5FzcftMTyg0QpeiFOPQU4njU6gexKy4JKBBAG6_1uDTDqN-0-5wWoXMkT5e7gk1FAeOo0GZ7DZENPBOWtas4YRCSODDA4FxI9XGUPKY-yYA7BbdK59HZC_FXkHnuO84evaIdapR3fDQ/w640-h348/20221020_144213%20(1).jpg" width="640" /></a></div><br /><div><b>Leikkaus</b><br /><br />Lilylle tehtiin diagnostinen laparotomia eli vatsaontelon leikkaus, jossa lähdettiin etsimään diagnoosia. Epäilyksenä oli lymfooma, mutta käytännössä ennen avausta oli vielä täysin mahdollista, että syyksi paljastuisi karvapallo tai vieras esine. Munuaiset ja perna olivat normaalit, maksa ei aivan. Sitten otettiin suolistoa ulos.<br /><br />Suolistossa oli möykky eli suuri uudismuodostuma, ja valitettavasti se oli suolen seinämässä/suolen seinämää, eli ei noin vain irrotettavissa. Kasvain tai paksuuntuma oli umpisuolessa ja sen molemmin puolin: vähän ohutsuolen loppupäässä ja vähän paksusuolen alkupäässä. Lisäksi löytyivät ne pari tummaa läikkää, jotka olimme nähneet ultrassa: ne olivat joko kasvaimia tai turvonneita imusolmukkeita suoliliepeessä. Noin pikkurillini pään kokoisia.<br /><br /><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2jaaZVBOEzBOqswN3jejMM7_oOl9ItFwOT_FkjBxrZku3wZaWeKDq47UxY4krfGl1kMygweXZN8s3USf_WOCKqepmJjzc9SyQlKAlLljOfO4OB4SFmGRLUXrnOU2DKZgDLxDa_WBKdLRLZOVlczGBrXXkJK_IEx8QiTT7kT97Fs6DrPrxuPAOuCZbtg/s820/20221020_144824%20(1).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="422" data-original-width="820" height="330" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2jaaZVBOEzBOqswN3jejMM7_oOl9ItFwOT_FkjBxrZku3wZaWeKDq47UxY4krfGl1kMygweXZN8s3USf_WOCKqepmJjzc9SyQlKAlLljOfO4OB4SFmGRLUXrnOU2DKZgDLxDa_WBKdLRLZOVlczGBrXXkJK_IEx8QiTT7kT97Fs6DrPrxuPAOuCZbtg/w640-h330/20221020_144824%20(1).jpg" width="640" /></a></div><br /></div><div>Kuvassa eläinlääkäri pitelee kädessään uudismuodostumaa. Vaaleanoranssi kasa oikealla on läskiä. Suolilieve on usein maallikolle outo termi tai sitä on vaikea hahmottaa, joten tässä havainnekuva suoliliepeestä:<div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><b></b></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9wvh0EOWjWmoNzHYCziPSQM47MPpbPFmupi5xGMlN4a0zbVICCieCij1Xk-UhkbP4RQ_uxKHg1MxSNPei6G_MKfazUMfANsbg4-a846UZxSlEWtxo139z4HO39_jzTYN3hTHPaov2V5q9w2WpUo-klrQs6NQ7q09tx8AXgHfFzBECZxFy5LFWirK4pw/s799/WhatsApp%20Image%202022-08-30%20at%2011.47.25%20(1).jpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="495" data-original-width="799" height="396" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9wvh0EOWjWmoNzHYCziPSQM47MPpbPFmupi5xGMlN4a0zbVICCieCij1Xk-UhkbP4RQ_uxKHg1MxSNPei6G_MKfazUMfANsbg4-a846UZxSlEWtxo139z4HO39_jzTYN3hTHPaov2V5q9w2WpUo-klrQs6NQ7q09tx8AXgHfFzBECZxFy5LFWirK4pw/w640-h396/WhatsApp%20Image%202022-08-30%20at%2011.47.25%20(1).jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i style="text-align: left;">Havainnekuva. Ohutsuoli ns. kiertää suolilievettä ja suolilieve pitää suolistoa tavallaan paikoillaan ja kasassa. Kuvan tapauksessa ohutsuoli on kauttaaltaan turvonnut ja tulehdustilassa.</i></td></tr></tbody></table></div></div><div><br /></div><div>Tässä kohtaa leikkausta eläinlääkäri kysyi, mitä tehdään. Vaihtoehdot oli yrittää poistaa mahd. paljon uudismuodostumaa tai laittaa vain Lily kiinni.<br /><br />Uudismuodostuman kehittymistä (tai samanlaisena pysymistä) oli mahdotonta seurata, koska Lily oli ulostanut normaalisti, verikokeissa ei ollut mitään poikkeavaa ja Lilyn vähäinen oireilu oli niin satunnaista. Riski oli suuri sille, että emme huomaisi Lilyn kipua kuin vasta kunnon romahtaessa. Emmekä tietenkään halunneet elää tällaisen aikapommin kanssa: sekä minä että avopuolisoni Sakari myönsimme itsellemme & toisillemme sen, että käyttäisimme kaikki päivät Lilyn ylianalysoimiseen.<br /><br />Koska eläinlääkäri oli valmis suoliresektioon, päätimme kokeilla sitä silläkin riskillä, että Lily menehtyisi leikkaussalissa tai toipuminen ei sujuisi ja päätyisimme kuitenkin eutanasiaan. Suoliresektiossa poistetaan siis osa suolta. Lilyn kohdalla muutos oli sellaisessa kohtaa suolistoa, että suoliresektio oli mahdollista toteuttaa.<br /><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvK_TKp3ZO2cfNqhkNfeO1K-OtQ8oL15Vp_grrd5RaJOnMsNWgS4VVr0XeKnG3D94luaA0HXZBX0GvRx6z3gDjjMwPqZPRDs5YNu8mnqfFnexqPuGF0rqFF3xlyS3jfjn4EPwQbh0I1cBBbNkBDtHThq_2jcgwwEKy29nnQjwFh0qu88Ehd_qOEjxePg/s820/20221020_153717%20(1).jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="664" data-original-width="820" height="518" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvK_TKp3ZO2cfNqhkNfeO1K-OtQ8oL15Vp_grrd5RaJOnMsNWgS4VVr0XeKnG3D94luaA0HXZBX0GvRx6z3gDjjMwPqZPRDs5YNu8mnqfFnexqPuGF0rqFF3xlyS3jfjn4EPwQbh0I1cBBbNkBDtHThq_2jcgwwEKy29nnQjwFh0qu88Ehd_qOEjxePg/w640-h518/20221020_153717%20(1).jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="text-align: left;"><i>Lilystä poistettu suuri uudismuodostuma.</i></span></td></tr></tbody></table><br /><div>Niinpä Lilyltä poistettiin pala suolistosta. Massa oli noin 10cm pitkä eikä se ollut yhtenäinen massa vaan se koostui useasta pienestä uudismuodostumasta.</div><div><br />Lilyltä poistettiin siis pala sykkyräsuolta eli ohutsuolen loppuosaa, umpisuoli ja paksusuolen alkupää. Sinäänsä sijainti oli hyvä, sillä kissa ei tarvitse umpisuolta ja suolta poistui melko tasaisesti sekä ohut- että paksusuolesta. Lukemani perusteella erityisesti ohutsuolen loppupää on sopeutuvainen tällaisiin operaatioihin.<br /><br />Eläinlääkäri sai kahdesta pienemmästä etäpesäkkeestä poistettua toisen, ja toinen pylpyrä jäi suoliliepeeseen.<br /><br /><b></b></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXx2vZhJvdLLtlppeVJOvyGMC5PR8SXbDHZrRLXeCfxqekiuijp6Gaf_KqR5L3o6QDMSuF3qqCvbFrs9QTYcpBf0wKYsoXEEXds1gaUHKLwGt2TOsx2iFk31cYKLtxvxjSGJ2mGQDS-VPJWssmNP6t-jydBFOKqpP7zbm6AAV7D53SuePAC5zI5rguWw/s820/20221020_155749%20(1).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="462" data-original-width="820" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXx2vZhJvdLLtlppeVJOvyGMC5PR8SXbDHZrRLXeCfxqekiuijp6Gaf_KqR5L3o6QDMSuF3qqCvbFrs9QTYcpBf0wKYsoXEEXds1gaUHKLwGt2TOsx2iFk31cYKLtxvxjSGJ2mGQDS-VPJWssmNP6t-jydBFOKqpP7zbm6AAV7D53SuePAC5zI5rguWw/w640-h360/20221020_155749%20(1).jpg" width="640" /></a></div><br /><div><b>Herääminen</b><br /><br />Leikkauksen aikana Lily sai suonensisäisesti antibiootin, tulehduskipulääkkeen, pahoinvoinninestolääkkeen ja opiaattikipulääkkeen. Muistaakseni hän sai vielä nahan alle yhden kipulääkkeen ja toisen pahoinvoinninestolääkkeen. Lily laitettiin heräilemään heräämöhäkkiin Huggeriin ja vilttiin käärittynä, tossuihin ja haalariin puettuna. Hänelle jätettiin kanyyli vielä tassuun, jotta nesteytystä voitiin vielä jatkaa.<br /><br /><b></b></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5HmvTHZSCIbCJFDxryKWEj1KLX3Oewj9j6K-5dXaRk5daibyDAJjVG6NNIlsvaPUEp452Kw9CyHV4Si45vJXnx32PDG3NJ1S0TibNrw8LzEWiomDvtlB2oANZ8EbhBQZMSJKiKfvv5u2FhH9f3yQuebXdvIgzEj9h7rgl9x1GVLvWlBg4z6jhzXjysA/s820/20221020_170757%20(1).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="462" data-original-width="820" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5HmvTHZSCIbCJFDxryKWEj1KLX3Oewj9j6K-5dXaRk5daibyDAJjVG6NNIlsvaPUEp452Kw9CyHV4Si45vJXnx32PDG3NJ1S0TibNrw8LzEWiomDvtlB2oANZ8EbhBQZMSJKiKfvv5u2FhH9f3yQuebXdvIgzEj9h7rgl9x1GVLvWlBg4z6jhzXjysA/w640-h360/20221020_170757%20(1).jpg" width="640" /></a></div><br /><div>Kuten kuvasta näkyy: heti herätteen vaikutuksen myötä Lily alkoi kömpiä liikkeelle - tippaletkusta huolimatta. Tyyppi oli ihan pöhnässä ja näytti villiintyneeltä.<br /><br />Kotiin Lily sai pahoinvoinninestolääkkeen Cerenian, viskeraalikipulääkkeen Litalginin ja opioidipohjaisen kipulääkkeen Tramvetolin. Käyn näitä lääkityksiä ja kotihoitoa tarkemmin läpi seuraavassa Lily-postauksessa.<br /><br />Summasummarum, Lily selvisi leikkauksesta!<br /><br />Pala möykystä lähetettiin Patovettiin eli patologille tutkittavaksi. Oli todennäköistä, että se varmistuisi lymfoomaksi. Näin ei kuitenkaan käynyt.</div><div><br /></div><div style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgt763tfkcqqDiSqXAsHg9wEahW-AmG4DyQEXMVsy0btx3XM7ob8RzsS_s-zqSp2BQ4PAJKCpDsGL-eF3FfHy2-ndO0f6B98cXnvcC27WXbkTgfHr_LYYJi9VIgNQ_IWOJ25Fk7_TZHSdphoW-u1rVElgf6JDZF0Jjsj3TmjaEiTcfKi00hedmlFmBG6A/s969/20221021_092227%20(1).jpg"><img border="0" data-original-height="969" data-original-width="820" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgt763tfkcqqDiSqXAsHg9wEahW-AmG4DyQEXMVsy0btx3XM7ob8RzsS_s-zqSp2BQ4PAJKCpDsGL-eF3FfHy2-ndO0f6B98cXnvcC27WXbkTgfHr_LYYJi9VIgNQ_IWOJ25Fk7_TZHSdphoW-u1rVElgf6JDZF0Jjsj3TmjaEiTcfKi00hedmlFmBG6A/w339-h400/20221021_092227%20(1).jpg" width="339" /></a></div><br /><div><b><a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2023/03/lilyn-toipuminen.html">Lue Lilyn toipumisesta täältä.</a></b></div>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-63448173598542653632022-12-20T20:56:00.004+02:002024-03-17T12:29:18.855+02:00Lilyn möykky<b><i>Juttusarjan ensimmäisessä osassa kerron Lilyn oireista, diagnosoimisesta ja meidän päätöksenteostamme. Toisessa osassa kerron leikkauksesta (ja lisää päätöksenteosta), kolmannessa osassa puolestaan toipumisesta. Juttusarja on julkaistu syksyllä 2022 <a href="https://patreon.com/villasukkakirjailija">Patreonissani.</a></i></b><div><br />Syksyllä 2022 olin tekemässä ensimmäistä klinikkaeläinhoitajan harjoitteluani. Lokakuussa omista kissoistamme Lily ja Zella olivat yhtenä päivänä mukanani harjoittelupaikalla, koska olin tuonut heidät hammaskivenpoistoon.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSu4Ux1fUovKh_4k45LS8yRI663GB9bGfI_LB8HjqiGVMdNeLccJpFxHAy4pOmNKQUSPllQp7Mj56OZCTD3qUFo1HhhHdxsMSDYm7Jz4rcbXocMIw4nsciUknyRde6-qbjNO6fQcEfwNpLe16mgNDlsUq4BWOccVsWLVjFb4phAEL0bzq3oficB14F6Q/s2000/lily1.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSu4Ux1fUovKh_4k45LS8yRI663GB9bGfI_LB8HjqiGVMdNeLccJpFxHAy4pOmNKQUSPllQp7Mj56OZCTD3qUFo1HhhHdxsMSDYm7Jz4rcbXocMIw4nsciUknyRde6-qbjNO6fQcEfwNpLe16mgNDlsUq4BWOccVsWLVjFb4phAEL0bzq3oficB14F6Q/w640-h320/lily1.jpg" width="640" /></a></div><br /><div>Päivä oli ollut kiireinen ja vähän kaaottinen, koska olin ensimmäistä kertaa oikeasti klinikkaeläinhoitajan saappaissa: ohjaajani oli sairaslomalla, omat kissat oli hoidettavana, päivä oli buukattu piukkaan ja puhelin soi vähän väliä. Noin kello 14 hujakoilla Lilyltä oli jo poistettu hammaskivet, ja eläinlääkäreillä tapahtui vuoronvaihto. Normaalisti toki eläinlääkäri hoitaa potilaansa loppuun asti, mutta kun kyse oli ns. henkilökunnan kissoista, papereilla ei ollut kiirettä, joten vuoro vain vaihtui. Iltavuoron eläinlääkäri tuli tilalle ja oli siirtämässä pöydältä (vielä nukuksissa olevaa) Lilyä kantokoppaan, mutta rutiininomaisesti hän alkoi palpoida Lilyä läpi.<br /><br />Siivosin ja sähelsin siinä jotain, kunnes tajusin eläinlääkärin jääneen kopeloimaan yhtä ja samaa kohtaa, vähän miettivällä ilmeellä. Siellä tuntui möykky. Tunnustelin sitä itsekin. Se oli helppo löytää Lilyn ollessa vielä osittain rauhoitettuna. Möykky oli kova, pyöreän tuntuinen ja melko syvällä. Ennen hammaskivenpoistoa Lily oli tutkittu tämän ollessa hereillä, eikä möykkyä ollut tuntunut.<br /><br />Möykky ultrattiin, mutta ultra ei paljastanut muuta kuin sen, että täysin normaali tilanne ei ole. <b>Vaihtoehdot möykylle olivat:</b></div><div><ul style="text-align: left;"><li><b>Kova kakka. </b>Kovaksi kakaksi se olisi ollut liian "ylhäällä" suolistossa. Uloste siis kun kovenee ns. loppua kohden, ja ummetuksessakaan kakka ei olisi niin varhaisessa vaiheessa suolistossa niin kovana.</li><li><b>Karvapallo. </b>Lily on kuitenkin oksennellut karvapötköjä "aina", ja nyt ei ollut vähään aikaan tullut karvapallo-oksennusta, joten karvapallo olisi voinut olla hyvinkin todennäköinen.<br /><i>(Huom! Kissan ei kuulu oksennella säännöllisesti.) </i></li><li><b>Vieras esine.</b> Tähänkin oli hyvä nojata, vaikka Lilyn ei olla nähty koskaan syövän mitään muuta kuin ruokaa. Mutta koska Lilyllä on aina nälkä, olisi hyvin todennäköistä, että hän olisi joskus syönyt jotain ruuaksi kelpaamatontakin.</li><li><b>Kasvain. </b>Todennäköisyys oli tavallaan pieni, koska nuori kissa, oireet vähäiset ja verikokeissakin vain proteiinit lievästi koholla. Kuitenkin... vaihtoehtoa ei voitu sulkea poiskaan ultrassa.</li><li><b>Sterilaatioleikkauksesta tullut komplikaatio. </b>Lily on loukutettu populaatiosta, jossa tämä oli elänyt jo vuoden ajan. Kuitenkin loukutuksen jälkeen eläinlääkärissä paljastui, että Lily on leikattu. On todennäköistä, että Lily on joskus siis hankittu hiirikissaksi ja se on leikattu, jotta ei tulisi pentuja ja/tai jotta kissa keskittyisi vain hiirestämiseen. Mutta koska operaatiosta ei ole mustaa valkoisella, emme tiedä yhtään, milloin ja miten sterilaatio on tehty ja olisiko esim. mahdollista, että sterilaatio olisi aiheuttanut arpikudosta, koteloituneen munasarjan tai jotenkin muutoin kudoksen liikakasvua.</li></ul>Ensisijaisesti tietenkin toivottiin, että kyse olisi kakasta, karvapallosta tai vierasesineestä. Lily sai viikon ajan psylliumia* ruuan seassa, jotta tavara lähtisi suolessa liikkeelle.<br /><br /><i>*Psylliumia saa esim. ruokakauppojen leivontahyllystä. Annoimme psylliumia ½ teelusikallisen per päivä. Ensiksi psyllium sekoitettiin veteen niin, että seoksesta tuli tahnaa/velliä/geeliä. Näin ollen psyllium ei tee tätä nesteiden imeyttämistä kissan sisäelimissä.</i><br /><br />Viikon kuluttua Lilyllä oli kontrolli. Otimme verikokeet uudestaan, ja nyt kaikki arvot olivat viitearvojen sisällä. Mutta ultrassa näkyi edelleen möykky. Möykkyä ultrattiin joka suunnasta, eikä eläinlääkäri uskaltanut sanoa varmaksi, oliko möykky suolen sisällä vai sen ulkopuolella. Siinä sitten ultratessaan eläinlääkäri löysi myös kaksi pienempää pylperöä.</div><div><br />Molemmilla ultrauskerroilla eläinlääkäri kyseli kysymyksiä liittyen Lilyn syömiseen, vessa-asioihin, käyttäytymiseen ja edeltäviin terveysongelmiin. Mielestäni Lily oli ollut oireeton, mutta kun asiaa oikein mietti, <b>nämä asiat nostivat päätään:</b></div><div><ul style="text-align: left;"><li>Lily oli laihtunut elokuun 2021 eläinlääkärikäynnin jälkeen 800 grammaa. Vaikka hän siis on aina nälkäinen ja aina valmiina syömään. Olin ajatellut, että Lily olisi ennemmin lihonut kuin laihtunut.</li><li>Lily on oksennellut karvapötkylöitä niin kauan kuin muistan, mutta sitä on saatu kuriin ruokavaliolla ja aktiivisella harjaamisella. Kuitenkin tuossa kesän 2022 lopussa oksentelu kiihtyi, minkä takia päätin, että syksyllä hammaskivenpoiston yhteydessä otettaisiin verikokeet. Toisaalta nyt oli taas ollut muutama viikko ilman mitään oksuja.</li><li>Lilyllä on esiintynyt harvakseltaan yskimistä, mutta se on ollut niin epämääräistä, etten ole pitänyt sitä oireena. Joskus yskimistä on ollut parin viikon sisällä useamman kerran, joskus on kuukausia ilman mitään köhää. Joskus köhimisen jälkeen on ilmestynyt karvapötkylä (matolle tietenkin), mutta ei läheskään aina. Aina, kun köhää on ollut useammin, olen päättänyt viedä Lilyn lääkäriin, mutta sitten ei ole ollutkaan enää minkäänlaista yskää.</li></ul>Verikokeissa hammaskivenpoistossa oli viitteitä lievästä tulehduksesta, mutta viikkoa myöhemmin kaikki oli verikokeiden osalta ok.<br /><br /><b>Vaihtoehdot olivat seuraavanlaiset:</b></div><div><ul style="text-align: left;"><li>Kontrollointia esim. 6 kuukauden välein. Toisin sanoen olisi otettu verikokeita ja tarkasteltu, nouseeko esim. tulehdusarvot, ja ultrattu vatsaa ja tarkasteltu, kasvaako möykyt.</li><li>Leikkaus eli tässä tapauksessa diagnostinen laparotomia. Laparotomialla tarkoitetaan leikkausta, jossa avataan vatsaontelo.</li><li>Ja tietenkin yksi vaihtoehto olisi voinut olla se, että toivotaan parasta, pelätään pahinta ja aletaan toimia sitten, kun on selkeästi jotain oireita.</li></ul><b>Päädyimme leikkaukseen ja se varattiin jo seuraavalle päivälle, koska:</b></div><div><ul style="text-align: left;"><li>Halusimme tietää, mikä möykky on.</li><li>Kasvainepäilys oli validi vaihtoehto, koska löytyi ne pari pientä pylperöä möykyn lisäksi.</li><li>Emme halunneet elää mahdollisen aikapommin kanssa. Jos olisimme tyytyneet kontrollointiin, olisimme olleet todennäköisesti pari kertaa kuussa eläinlääkärissä ja olisimme käyttäneet kaikki päivät Lilyn ylianalysointiin: onko tuo nyt oire, onko tämä normaalia, onko kissa nyt vähän apaattinen kenties jne.</li><li>Kontrollointi olisi ollut haastavaa: lähtökohtaisesti verikokeiden ja ultran avulla olisi voinut vain saada tietää, onko tilanne pysynyt samana vai huonontunut.</li><li>Spesifi hoito ei olisi ollut mahdollista ennen kuin tiedetään, mistä oikeasti on kyse.</li><li>Jos kyseessä olisi ollut vieras esine tai karvapallo, olisi se joka tapauksessa tarvinnut poistaa, ja vain leikkauksessa tukos olisi voitu poistaa.</li><li>Vaikka riskinä oli se, että Lily kuolee leikkuupöydälle, oli riski kannattava, koska ennemmin halusimme Lilyn menehtyvän kivuttomasti, kuin että tälle tulisi kipuja ja/tai kunto romahtaisi yhtäkkiä.</li></ul></div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-v73Y30ihBzwd8GOpIarDLCcdMxo1TNmnQnPRIAqKlavjwYA8Mlf8cDbFzG7BWS_OENmxmsJq1AxZAuY_DW6cmWl8uVNU2TXNWpj2RK0eL9-erU8dPShKpLOnorZiVWbqEJfaBUoNoyVRLr_oKBQ2kK0BLA1twNhAP_J26uR_lUt9Zq1TFWP3bbqeCw/s820/20221019_135122%20(1).jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="462" data-original-width="820" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-v73Y30ihBzwd8GOpIarDLCcdMxo1TNmnQnPRIAqKlavjwYA8Mlf8cDbFzG7BWS_OENmxmsJq1AxZAuY_DW6cmWl8uVNU2TXNWpj2RK0eL9-erU8dPShKpLOnorZiVWbqEJfaBUoNoyVRLr_oKBQ2kK0BLA1twNhAP_J26uR_lUt9Zq1TFWP3bbqeCw/w640-h360/20221019_135122%20(1).jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>"Pylpyrät" Lilyn suolistossa.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div>Lilyn leikkauksessa päädyttiin suoliresektioon. <b><a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2023/01/lilyn-leikkaus.html">Lue leikkauksesta täältä.</a></b></div>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-65221762633046209822022-10-16T11:33:00.004+03:002023-01-05T23:39:07.681+02:00Nivelrikko kissalla ja koiralla<div><i><b>Miten nivel toimii ja mitä tapahtuu nivelrikossa? Miten nivelrikko oireilee kissalla, miten koiralla? Miksei se oireile aluksi lainkaan? Miten nivelrikkoa hoidetaan? </b></i><i><b>Teksti on alunperin julkaistu <a href="http://patreon.com/villasukkakirjailija">oppimispäiväkirjassani Patreonissani.</a></b></i></div><div><br /></div>Nivel on luiden yhdistäjä, ja niitä on sekä liikkuvia että liikkumattomia. Valtaosa on liikkuvia eli synoviaaliniveliä: esim. pallonivel, sarananivel, kiertonivel, satulanivel ja niin edelleen.<div><br /></div><div>Mikäli luu on vielä kasvamassa, siinä on kasvuraja eli epifyysi. Tuo luun "kasvupotentiaali" sijaitsee luun päässä, nivelen vieressä. Epifyysi on vain rustoa.<br /><br /><b>Nivelen rakenne</b><br /><br />Alla on piirtämäni kuva, jossa nivel on terve vasemmalla puolella, oikealla puolella puolestaan nivelrikkoinen. Tarkastellaan ensin vasenta puolta.<br /><br />Luun ja lihaksen yhdistää jänne (jonka unohdin kirjata kuvaan). Ja kuten mainittu, luiden välillä on nivel. Nivelkapselin (oranssi) sisällä on nivelkalvoa, joka tuottaa nivelnestettä, ja nivelrustoa, joka mm. suojaa luiden päitä. Kalvon & ruston sisällä on nivelontelo, joka sisältää nivelnestettä (jota tosiaan nivelkalvo tuottaa).<br /><br />Nivelneste (keltainen) ns. voitelee liikettä. Koska kuitenkaan pelkkä nivelneste-, rusto- ja -kalvo eivät kykene pitämään niveltä kasassa & toiminnassa, on luiden välissä lisäksi nivelontelon sisällä nivelsiteitä (vihreät viivat keltaisen keskellä). Ja nivelestä riippuen myös nivelkierukka.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZthKWwBhPZBDZinPgARQMFf1BUmNo-IjGarWtAJ-mOyh0YaLcwH1EbKoJphIQ14RbQU9XBz0kZc-MRiXA36KJDOpWeEYpweENb-Gd7ZK6vOOyxS8bmim6M9-Tl9IBHkS7iP8P0H2FBYEGENP61D03TyjNDT74rlFIlo56MLdqBNSvCffovr8ikA0h8g/s862/piirretty%20nivel.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="851" data-original-width="862" height="632" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZthKWwBhPZBDZinPgARQMFf1BUmNo-IjGarWtAJ-mOyh0YaLcwH1EbKoJphIQ14RbQU9XBz0kZc-MRiXA36KJDOpWeEYpweENb-Gd7ZK6vOOyxS8bmim6M9-Tl9IBHkS7iP8P0H2FBYEGENP61D03TyjNDT74rlFIlo56MLdqBNSvCffovr8ikA0h8g/w640-h632/piirretty%20nivel.jpeg" width="640" /></a></div><br /><div><b>Nivelrikkoinen nivel</b><br /><br />Nivelrikko (eli artroosi) alkaa kehittyä nivelruston vauriosta:<br />→ Nivelrusto ei uusiudu tarpeeksi nopeasti</div><div>→ Ruston hajoaminen kiihtyy<br />→ Nivelkalvoon tulee tulehdus<br /><br />Sen jälkeen tapahtuu seuraavanlaisia asioita yksilöstä, hoidosta ja hoitamattomuudesta riippuen:<br />→ Nivelrusto ohenee/rikkoutuu (lopulta häviää)<br />→ Nivelkapseli paksuuntuu<br />→ Nivelruston alla sijaitsevaan luuhun muodostuu onteloita ja luun reunalle syntyy liikakasvua, eli luupiikkejä (osteofyyttejä)<br />→ Lihas pienentyy<br />→ Nivelnesteen koostumus muuttuu, mikä heikentää entisestään nivelrustoa ja niveltä suojaavia ominaisuuksia<br />→ Summasummarum nivel rappeutuu. Pahimmassa tapauksessa luut pääsevät hiertämään toisiaan vasten ja aiheutuu hermovaurioita.<br /><br />Nivelrusto uusiutuu muita rustoja kehnommin, koska sen pinnalla ei ole rustokalvoa. Ongelmat nivelrustossa eivät kuitenkaan vielä synnytä kipua, <b>joten siksi nivelrikko ei oireile aivan alussa.</b><br /><br />Keho yrittää kompensoida tilannetta muodostamalla uudisluuta nivelruston tilalle ja luupiikkejä nivelen ympärille, jotta nivel liikkuisi vähemmän eli olisi myös vähemmän kipeä.<br /><br /><i>Huom! Myös spondyloosissa muodostuu luupiikkejä, mutta ne muodostuvat nikamien reunoille ja spondyloosissa kyse on selkärangan rappeumasairaudesta ilman tulehdusta.</i><br /><br />Nivelrikko on etenevä sairaus, joten sen hoidossa pyritään:<br /><ul style="text-align: left;"><li>tulehduksen sammuttamiseen, jotta nivelruston rikkoutuminen hidastuisi</li><li>kivunlievitykseen</li><li>nivelten terveyden tukemiseen</li></ul>Nivelrikko diagnosoidaan yleensä röntgenkuvista, mutta mikäli röntgenissä diagnoosi jää epävarmaksi, voi eläinlääkäri oirekuvan perusteella laittaa kokeiluun kipulääkekuurin, jolla katsotaan, vaikuttaako se eläimeen.</div><div><br /></div><div><b>Kissan nivelrikko</b><br /><br />Kissan nivelrikon syitä:</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Ikääntyminen</li><li>Rasitus (esim. ylipaino, liikaliikunta, toistuva rasitus kissan hypätessä liian korkealta alas)</li><li>Luiden kasvuhäiriöt (esim. kyynär- tai lonkkadysplasia)</li><li>Niveleeseen kohdistunut trauma (esim. murtuma)</li><li>Polvinivelen luksaatio</li><li>Ristisidevammat</li></ul>Kissalla nivelrikko on yleensä polvi-, kyynär- tai lonkkanivelessä.<br /><br />Kissan nivelrikon oireita:</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Epäröinti hyppiessä/kiipeillessä</li><li>Vähentynyt hyppiminen ja/tai kiipeily</li><li>Liikkeet kömpelöitä tai tömähtäviä</li><li>Venyttelee paljon tai ei venyttele lainkaan (esim. raapiessa)</li><li>Turkin pesemättömyys/takkuuntuminen (esim. kissa ei taivu pesemään jotain kohtaa, ja se huopaantuu siksi)</li><li>Sisäsiisteysongelmat (kissa ei pääse vessaan tai vessa-asiointi on kipujen takia vaikeaa)</li><li>Ylipäänsä muutokset käytöksessä: jos kissa on usein nukkunut kiipeilypuun yläpedissä ja jossain kohtaa kissa ei ole siellä enää koskaan, voi syynä tähän olla kipu.</li></ul>Kissan nivelrikon hoito:</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Alkuun tulehduskipulääkitys</li><li>Jatkossa joko tulehduskipulääkettä kuureina tarpeen vaatiessa tai esim. gabapentiinia ns. loppuelämän lääkityksenä</li><li>Niveliä tukevat lisäravinteet, esim. Omega-3, Seraquin ja Flexadin</li><li>Painonpudotus, jos kissa ylipainoinen</li><li>Laserhoito, akupunktio (en osaa sanoa yleisyydestä)</li><li>Hieronta ja fysioterapia (vain kun ei ole tulehdusta!)</li><li>Leikkaushoito (en osaa sanoa yleisyydestä enkä hoitoennusteesta)</li><li>Ennaltaehkäise liukastuminen: ei ulkoilua liukkaassa maastossa, käytä kotona mattoja.</li><li>Ennaltaehkäise tömähdykset: mahdollista kissan alastulot siten, että lasku ei olisi niin korkea ja/tai laskeutuminen olisi pehmeämmälle alustalle</li></ul><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjEcjskwJXEPcEYfbMj2o3jsYGPVO5wSYKwNU0Qty8QxfH9gkbTEDoz3P8pK8hyaBBztPqQxMwxxAJPoWuUs9uJYaWo_08ycl3Da9UMrH6VfZDj0BHC7TGC_44wJl3S4mLau77G3raTRH5j4RJMvkgvXdjzpv_tgwbpbOAXvGgPxGhNtcBfJI_u-GW6Q/s2000/arnen%20nivelrikot.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjEcjskwJXEPcEYfbMj2o3jsYGPVO5wSYKwNU0Qty8QxfH9gkbTEDoz3P8pK8hyaBBztPqQxMwxxAJPoWuUs9uJYaWo_08ycl3Da9UMrH6VfZDj0BHC7TGC_44wJl3S4mLau77G3raTRH5j4RJMvkgvXdjzpv_tgwbpbOAXvGgPxGhNtcBfJI_u-GW6Q/w640-h320/arnen%20nivelrikot.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Kissan nivelrikkoiset polvet.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><b>Koiran nivelrikko</b><br /><br />Koiran nivelrikon syitä:</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Ikääntyminen</li><li>Rasitus (esim. ylipaino, liikaliikunta)</li><li>Luiden kasvuhäiriöt (esim. dysplasiat)</li><li>Niveleeseen kohdistunut trauma (esim murtuma)</li><li>Polvinivelen luksaatio</li><li>Ristisidevammat</li></ul>Koirilla nivelrikko esiintyy yleensä olka-, kyynär-, polvi- tai lonkkanivelessä.<br /><br />Koiran nivelrikon oireita:</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Ontuminen (koko ajan tai vain esim. raskaan liikunnan jälkeen)</li><li>Vaikeus hypätä/nousta autoon/kulkea portaita</li><li>Kankeus, jäykkyys</li><li>Kipeän kohdan nuoleminen ja/tai pureskelu</li><li>Muutokset käytöksessä (apaattisuus, ruokahaluttomuus jne)</li></ul>Koiran nivelrikon hoito:</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Alkuun tulehduskipulääkitys</li><li>Jatkossa joko tulehduskipulääkettä kuureina tarpeen vaatiessa tai esim. gabapentiinia ns. loppuelämän lääkityksenä. Tai mahdollisesti loppuelämän lääkitys ja silti ajoittain tulehduskipulääkekuureja.</li><li>Niveliä tukevat lisäravinteet, esim. Omega-3, Seraquin, Arthroflex</li><li>Painonpudotus, jos koira ylipainoinen</li><li>Hieronta ja fysioterapia (vain kun ei ole tulehdusta!)</li><li>Erilaiset injektiohoidot</li><li>Leikkaushoito: nivelraon puhdistus, nivelen jäykistys tai nivelen korvaaminen tekonivelellä</li><li>Ennaltaehkäise liukastuminen: ei ulkoilua liukkaassa maastossa, käytä kotona mattoja.</li><li>Ennaltaehkäise tömähdykset: vältä koiran kanssa portaita, vähennä alastuloja korkealta jne.</li></ul><i><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfIGqgmTkY5tmNkW2EknGJBrYqhAChQCEdvWdm35aL9qwNED3dqUDx7wEbJy0z8kMrVGbH4hKlpAuDqT1uVFwbEvUKdx0AAVmUMtV9MyqZIS-CW66RV6jVwomm-fzg3mbqQr1UooejAS1RIJlApC-An-X4YmpgOZ2aGbhW3KzCxquiugFA7K7cT1c3qw/s1988/vertailu2.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="478" data-original-width="1988" height="154" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfIGqgmTkY5tmNkW2EknGJBrYqhAChQCEdvWdm35aL9qwNED3dqUDx7wEbJy0z8kMrVGbH4hKlpAuDqT1uVFwbEvUKdx0AAVmUMtV9MyqZIS-CW66RV6jVwomm-fzg3mbqQr1UooejAS1RIJlApC-An-X4YmpgOZ2aGbhW3KzCxquiugFA7K7cT1c3qw/w640-h154/vertailu2.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Vas. kissan terveet polvet, oik. kissan nivelrikkoiset polvet.</i></td></tr></tbody></table></div><div><i><br /></i></div>Lukuvinkkejä:<br /><a href="https://omaelainklinikka.fi/kissan-nivelrikko/?utm_source=uutiskirje&utm_medium=uutiskirje&utm_campaign=08_22">Omaeläinklinikka: Kissan nivelrikko</a><br /><a href="https://www.kivuton.fi/pages/nivelrikko-kissalla">Kivuton: Nivelrikko kissalla</a><br /><a href="https://omaelainklinikka.fi/koiran-nivelrikko/?utm_source=uutiskirje&utm_medium=uutiskirje&utm_campaign=08_22">Omaeläinklinikka: Koiran nivelrikko</a></i> </div>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-20851980689582479702022-09-24T14:48:00.003+03:002022-10-22T11:07:34.482+03:00Kissalle laadukasta ruokaa edullisesti<p>Toki raakaruokinta on kallista aluksi, sillä alkuun kaappiin pitää ostaa vitamiineja ja muita lisiä, jotka yleensä ovat melko tyyris hankinta kerralla. Halusin ottaa selvää, mikä kattavan raakaruuan hinta voi olla, jos huomioidaan resepti niin, että mitään ei jäisi yli.</p><p>Kertauksena jälleen, mitä kissanruuassa <b>tarvitsee</b> huomioida erikseen:</p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>A-vitamiini</li><li>D-vitamiini</li><li>E-vitamiini</li><li>Rasvahapot</li><li>Sinkki</li><li>Kalsium</li><li>Jodi</li></ul><div>Lisäksi B-vitamiinia ja D-vitamiinia voi olla vielä lisääkin. B-vitamiinia kissa saa lihasta, mutta ei ole haitaksi, jos sitä on vielä lisätty ruokaan erikseen. D-vitamiinia kissa saa pelkästään ravinnon kautta, eikä haittaa, jos sitä tulee enemmän kuin tarpeen, koska kissa "kestää" D-vitamiinia monia muita eläimiä paremmin.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDdLZXYlwO2c-1Y1SgZ5vCtu9oll0-ALF_PJZAVdsrNlyyMm28V1EgGFVkhgEjkPNu87lHtspiPZ_6j5NGxe-6d-YYqKZMgBp73SFK8iJqgQOaluL4rG2P-wn5k9yCLknfjdQl998TPcx4vvU1latlFLg5Zp-jc0avOSuo5oxhBbYgRRl-M6Mi_04-ag/s1457/WhatsApp%20Image%202022-04-29%20at%2017.26.50%20(8).jpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="762" data-original-width="1457" height="334" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDdLZXYlwO2c-1Y1SgZ5vCtu9oll0-ALF_PJZAVdsrNlyyMm28V1EgGFVkhgEjkPNu87lHtspiPZ_6j5NGxe-6d-YYqKZMgBp73SFK8iJqgQOaluL4rG2P-wn5k9yCLknfjdQl998TPcx4vvU1latlFLg5Zp-jc0avOSuo5oxhBbYgRRl-M6Mi_04-ag/w640-h334/WhatsApp%20Image%202022-04-29%20at%2017.26.50%20(8).jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Raakaruokinnassa voi myös hyödyntää kananmunaa: keltuaisesta kissa saa D-vitamiinia, kuoresta kalsiumia. Valkuainen tulee tarjoilla kypsennettynä.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div><br /></div><div><b>Yksinkertainen resepeti - nelikiloselle kissalle, sis. 2 ateriaa:</b></div><div><ul style="text-align: left;"><li>40g porsaan- tai broilerin sydäntä <i>(erityisen hyvä tauriinin ja B-vitamiinin lähde)</i></li><li>40g porsaan munuaista <i>(erityisen hyvä seleenin lähde)</i></li><li>40g kanan jauhelihaa <i>(hyvin sulavaa)</i></li><li>2ml Möllerin kalanmaksaöljyä <i>(A-, D- ja E-vitamiini, rasvahapot)</i></li><li>1tbl Avital Biotiinia <i>(sinkki)</i></li><li>Max. 1g Avital Calciumia <i>(kalsium)</i></li><li>Ripaus Graun merileväjauhetta <i>(jodi)</i></li><li>Vähän vettä</li></ul></div><div><b>Ostoskori</b></div><div><br /></div><div>Yleensä raakaruokaa tulee pakkailtua vain parista muutamaan kiloon kerralla, ja lisäravinteita jää kaappiin seuraavaa kertaa varten. Näin ollen on ollut vaikea hahmottaa, kuinka paljon rahallisesti olen käyttänyt vitamiineja esim. kuukauden annoksiin. Nyt kun yritin hahmottaa hintaa tarkasti, ostetaan tässä skenaariossa lihaa yhteensä jopa 30kg. Näin saadaan tyhjäksi Avitalin biotiini-purkki, Möllerin kalanmaksaöljy ja Avitalin kalsium-lisä. Graun merileväjauhetta menee niin niukasti, että sitä jää ns. seuraavallekin kierrokselle.</div><div><ul style="text-align: left;"><li>10kg porsaan sydäntä: 9,45€/kg (K-Citymarket) eli 94,50€ <i>(Huom. broilerinsydämen kilohinta olisi vielä edullisempi.)</i></li><li>10kg porsaan munuaista: 5,99€/kg (K-Citymarket) eli 59,90€</li><li>10kg kanan jauhelihaa: 6,35€/kg (S-market) eli 63,50€</li><li>1 pullo (500ml) Möllerin kalanmaksaöljyä: 12,95€ (S-market)</li><li>1 purkki (250tbl) Avital Biotiini: 27,99€ (Musti ja Mirri)</li><li>1 purkki (200g) Avital Calciumia: 13,99€ (Musti ja Mirri)</li><li>1 purkki (400g) Graun merileväjauhetta: 6,99€ (Zooplus)</li></ul><div><i>Hinnat on katsottu 8.9.2022.</i></div></div><div><br /></div><div>Ostoskorin summa yhteensä on 279,82€. Näillä ainesosilla saisi tehtyä em. reseptillä 250 annosta pakkaseen. Kun tuo summa jaetaan 250:lla, lopputuloksena on <b>1,11 euron annoshinta. </b>Tuohon hintaan päästään myös silloin, jos tekee vähemmän annoksia kerralla: kun vitamiinit ja lisät on ostettu, tulee seuraavalla kerralla ostaa vain lisää lihoja raaka-aineiksi.</div><div><br /></div><div>Voinemme todeta, että raakaruokinta voi olla jopa halvempaa kuin esim. valitettavan yleinen kissanruokamerkki Latz: kissan painosta riippuen aikuisen kissan tulee syödä 3-5 pussia per päivä. Myöskin sillä erotuksella, että Latzista kissa ei saa kaikkea tarvitsemaansa ja sen sijaan kissa saa tarpeettomia ravintoaineita. Mutta esim. tässä raakaruokareseptissä on perusterveelle kissalle <b>vain tarpeellisia ja hyödyllisiä ravintoaineita.</b></div><div><br /></div><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigZNApVLAZoRM05zcCh1sIRgTqP1FdE4Ocy-G6LxFLhUoAe8ladrb5nDImy3Qy2QmFUE1cfyfDDmUUyFoaBUO5ja8Cxil2AhfhJ-wXZqq4BEl6Ha7SR9UIw9CtS9Qiih3RhQMRRcj25i9hkJhNFDmzTGTqPb3h0lwSoqCQ0vYRz6Kw6upLiD4XUF7Fkw/s2000/punnitus.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigZNApVLAZoRM05zcCh1sIRgTqP1FdE4Ocy-G6LxFLhUoAe8ladrb5nDImy3Qy2QmFUE1cfyfDDmUUyFoaBUO5ja8Cxil2AhfhJ-wXZqq4BEl6Ha7SR9UIw9CtS9Qiih3RhQMRRcj25i9hkJhNFDmzTGTqPb3h0lwSoqCQ0vYRz6Kw6upLiD4XUF7Fkw/w640-h320/punnitus.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Kissat ovat herkkiä lihomaan, varsinkin jos ruokaa on tarjolla liikaa, jos ruuan ravintoaineet eivät vie nälkää pois ja jos aktivointi on vähäistä (eli kissa syö tylsyyteen). Siksi ruuan kannattaa olla mahdollisimman ravintorikasta ja annosten suuruuksista kannattaa olla suurinpiirtein perillä, ettei kissa nyt esim. syö kolminkertaista annosta per päivä.</i></td></tr></tbody></table><br /><p></p><div><i>Tekstiä editoitu 22.10.22, sillä sekoitin kilo- ja annoshinnat keskenään.</i></div>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-57337591066397875732022-09-11T16:05:00.005+03:002022-09-11T16:05:49.565+03:00Raakaruokareseptejä kissalle, osa 3<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifJ-nVzKDKGyaXVY2WbvSm-8s8oUMwlRX-OaDadBe2zWaHw0Ris0s3Ragy7ASW33cE7ZAeMzrSEEqydJU-jc9xGhQuIHE756TfeOqTVXeC-83hbAD0OvnVETOYGxIiT8U9n0mogW5Z2qfV_DeIHFXEwYsYLKQTpLDxbNL5_5vWFVaM1bd2gBVKBRpKOw/s4458/20220821_210900.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2261" data-original-width="4458" height="324" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifJ-nVzKDKGyaXVY2WbvSm-8s8oUMwlRX-OaDadBe2zWaHw0Ris0s3Ragy7ASW33cE7ZAeMzrSEEqydJU-jc9xGhQuIHE756TfeOqTVXeC-83hbAD0OvnVETOYGxIiT8U9n0mogW5Z2qfV_DeIHFXEwYsYLKQTpLDxbNL5_5vWFVaM1bd2gBVKBRpKOw/w640-h324/20220821_210900.jpg" width="640" /></a></div><p>Koulussa työturvallisuus-luennolla käytiin läpi mm. zoonooseja, eli tartuntatauteja, jotka tarttuvat eläimistä ihmisiin ja ihmisistä eläimiin. Tämän yhteydessä keskusteltiin mm. raakaruokinnan huonoista puolista. Tai siis ainoasta "oikeasta" huonosta puolesta, jos ei lasketa sitä, että annosten tekeminen vaatii aikaa ja vaivaa.</p><p>Käytännössä kun kissa voisi saada raakaruokinnan myötä esim. salmonellan, ja se voisi tarttua ihmiseen. <i>Toisaalta sitä puolta ei nostettu lainkaan esiin, miten suuri riski zoonooseille on, kun kissa ulkoilee valvomatta ja sytö mitä sattuu saalistamaan.</i></p><p>Raakaruokinnassa on hyvin pieni riski zoonooseille, jos käyttää ihmisille tarkoitettuja, kotimaisia lihoja. Lemmikeille tarkoitetut kotimaiset raakaruuat ovat lukemani perusteella myöskin melko hyvin valvottuja. Mutta ihmisille tarkoitetut elintarvikkeet ovat aina paremmin valvottuja, kuin mitä eläimille tarkoitetut ruuat. Käytänkin aina ihmisille tarkoitettuja lihoja: siksi en myöskään ole hankkinut kissojen ruokia varten omia leikkuulautoja, veitsiä, yms. Kun pilkon kissalle maksaa tai kanaa, voisin yhtä hyvin pilkkoa sitä ihmisille tarkoitettuun ruuanlaittoon.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-FsRgUo6orXinx3Ttt_sPOn3GrrsBFkbFiY-UotwNrILNAakCdwsZZA54Eaojz-210DbaKMXzlwZjCz1RgZC6cUIsC6NcuBbMdAtOAPSen5h_p6gljRCLPUirpPSeRoUZ7MKtgQMYrnw8yRfp-ZQ8KdwM2zzJKPX3YYnBTvMKyeKMDWAJkHrYlhPyFw/s3919/20220821_213202.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2169" data-original-width="3919" height="354" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-FsRgUo6orXinx3Ttt_sPOn3GrrsBFkbFiY-UotwNrILNAakCdwsZZA54Eaojz-210DbaKMXzlwZjCz1RgZC6cUIsC6NcuBbMdAtOAPSen5h_p6gljRCLPUirpPSeRoUZ7MKtgQMYrnw8yRfp-ZQ8KdwM2zzJKPX3YYnBTvMKyeKMDWAJkHrYlhPyFw/w640-h354/20220821_213202.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Kissan päivittäisen kalsium-tarpeen voi täyttää ripauksella kalsium-lisää tai murskaamalla kananmunan kuoren ruuan sekaan. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa, että kalsium-lisä on huomattavasti helpompi, jos ei ole morttelia.</i></td></tr></tbody></table><div><p><b>Kertaus kissan raakaruokintaan</b></p><p>Kissa saa lihasta paljon tarvittavia ravinto- ja kivennäisaineita. Näistä erikseen mainittakoon, että sydämet sisältävät paljon tauriinia, munuainen ja kala normaalia enemmän seleeniä, ja munuaisesta ja maksasta kissa saa klooria ja kuparia. Ja vaikka kissa saa sinkkiä lihasta, sitä kannattaa silti lisätä.</p><p>Sitten tarvitsee erikseen huolehtia näistä:</p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>Kalsium</li><li>Jodi</li><li>Rasvahapot</li><li>A-vitamiini</li><li>B-vitamiini</li><li>D-vitamiini</li><li>E-vitamiini</li><li>ja se sinkki</li></ul><div>En yleensä punnitse, kuinka paljon tarkalleen lisään esim. jauhelihaa annokseen, vaan yleensä kokoan 200-250 gramman annoksia. Helpottaakseni teidän lukijoiden arkea ja raakaruokakokeiluja, olen tehnyt reseptejä annoksittain.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-t93Kev-6Xke4gPZlOSO5nNPXNvcnrmK5WCfl4p2TjMR3-Ot-a8YQVd5OA3yPKTRLjPlT4D8iGu7RPx89hNv5zfQ-8iODZ8p6dkXREW9DQnChsthWaAltlpzRHYxeP64cvmcZCwUSp9Rz2d0F55Lta7NMpYr_NRk__gnhRFfIe6j9o9-ydP_KDVR_-g/s3557/20220821_213244.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2262" data-original-width="3557" height="406" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-t93Kev-6Xke4gPZlOSO5nNPXNvcnrmK5WCfl4p2TjMR3-Ot-a8YQVd5OA3yPKTRLjPlT4D8iGu7RPx89hNv5zfQ-8iODZ8p6dkXREW9DQnChsthWaAltlpzRHYxeP64cvmcZCwUSp9Rz2d0F55Lta7NMpYr_NRk__gnhRFfIe6j9o9-ydP_KDVR_-g/w640-h406/20220821_213244.jpg" width="640" /></a></div><p></p><p><b>Hauki-muikku-annos</b></p><p><i>Yhdelle nelikiloselle kissalle päiväannos, sis. 2 ateriaa</i></p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>40g haukea</li><li>40g porsaan munuaista (tai 40g edestä enemmän haukea ja kananjauhelihaa)</li><li>40g kananjauhelihaa</li><li>2-3 muikkua <i>(D-vitamiini)</i></li><li>1 tl jauhettua naudan maksaa <i>(A-vitamiini)</i></li><li>1 tbl biotiinia <i>(sinkki)</i></li><li>2,5ml Avitalin lohiöljyä <i>(rasvahapot)</i></li><li>hippusellinen Avitalin kalsium-lisää (1g/kissa/vrk)</li><li>pisara Avitalin E-vitamiinia</li><li>ripaus Graun merileväjauhetta <i>(jodi)</i></li></ul><p></p><p>Halutessaan voi lisätä B-vitamiinin saantia. Aikan B-max -tabletin annostus nelikiloselle kissalle on noin puolikas tabletti per vuorokausi.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmNxx0WhUAiMVYqwLbyKjbgL7DBX-54M8xEysUUjE3p6U4W4Q-3drCb2joSDBk5Q2AWt_TOea0G6SHBvsGVAt2-tqZT35BcaOarLpbiHBH59RTYFiIS5RhNdsopJNQNy4rZK_50qt2dRnH-i3hzi2HWfGop9B8Xpf0_CNdB8PNv93UJWNr1GhIgajEYg/s4624/20220821_213843.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2604" data-original-width="4624" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmNxx0WhUAiMVYqwLbyKjbgL7DBX-54M8xEysUUjE3p6U4W4Q-3drCb2joSDBk5Q2AWt_TOea0G6SHBvsGVAt2-tqZT35BcaOarLpbiHBH59RTYFiIS5RhNdsopJNQNy4rZK_50qt2dRnH-i3hzi2HWfGop9B8Xpf0_CNdB8PNv93UJWNr1GhIgajEYg/w640-h360/20220821_213843.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Möllerin kalanmaksaöljyä voi antaa kissalle 0,5ml per painokilo.</i></td></tr></tbody></table><p><b>Porsas-kananmuna-annos</b></p><p><i>Yhdelle nelikiloselle kissalle päiväannos, sis. 2 ateriaa</i></p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>40g porsaan sydäntä</li><li>40g porsaan munuaista</li><li>40g naudan jauhelihaa</li><li>1 kananmunan keltuainen<i> (D-vitamiini)</i></li><li>2ml kalanmaksaöljyä <i>(A-, D- ja E-vitamiini, rasvahapot)</i></li><li>1 tbl biotiinia <i>(sinkki)</i></li><li>1 kananmunan kuori jauhettuna <i>(kalsium)</i></li><li>ripaus Graun merileväjauhetta <i>(jodi)</i></li></ul><p></p><p>Kissan iho ei tuota D-vitamiinia niin kuin ihmisen, ja lisäksi kissa "kestää" D-vitamiinia hyvin. Siksi ei haittaa, vaikka D-vitamiinia tulisikin sekä keltuaisesta että kalanmaksaöljystä.</p><p>Ja jälleen: halutessaan voi lisätä B-vitamiinin saantia. Aikan B-max -tabletin annostus nelikiloselle kissalle on noin puolikas tabletti per vuorokausi.</p><p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgah-uI8N7G_KKQkWcrpjzDrg6MuH4UudtqlpbsGiXaYqsZMKDCvd48xcBR-FCP6sjA5-IgRl1xJx7ykq2jl9emMQnnKim8ijTea1czuFXjiYv-Swjvbsb__WrUvXlRVGLtUMIdg8qiy5XbH6JEwTPksm-iFRImQGHoA42r1glj3wfmqiHYL2BHL0cVvA/s4624/20220821_214148.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2604" data-original-width="4624" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgah-uI8N7G_KKQkWcrpjzDrg6MuH4UudtqlpbsGiXaYqsZMKDCvd48xcBR-FCP6sjA5-IgRl1xJx7ykq2jl9emMQnnKim8ijTea1czuFXjiYv-Swjvbsb__WrUvXlRVGLtUMIdg8qiy5XbH6JEwTPksm-iFRImQGHoA42r1glj3wfmqiHYL2BHL0cVvA/w640-h360/20220821_214148.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Olen tullut sen verta itsevamaksi raakaruoka-annosten tekemisessä, että nykyään murskaan esim. 20 annoksen tabletit kerralla ja jaottelen jauheen suurinpiirtein tasan annosten kesken.</i></td></tr></tbody></table><br /></p><div><br /></div><div><br /></div><p></p></div>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-65879383867688480642022-08-16T19:29:00.001+03:002022-08-16T19:29:34.047+03:00Värssyjä ja muistolauseita lemmikille, osa 2<p><i>Muistovärssyt ovat vapaasti käytettävissä, ja niitä voi myös tarpeen mukaan yhdistellä. Minulle on ilo, jos olen voinut kirjallisesti tuoda ilmi tunteita, joita koet. Halutessasi voit tägätä minut värssyn yhteyteen Facebookissa tai Instagramissa.</i></p><p>_____</p><br />Kun lasken sinut lepäämään,<br />jotain minustakin sinne jää.<br /><br />Miten, ne ihmettelee,<br />kun eivät sitä nää,<br />millainen vaikutus sulla<br />olikaan mun elämään.<br /><br />_____<br /><br />Suljen silmät, nukahdan,<br />siellä sä jo odotat.<br />Ei tarvitse hyvästejä jättää,<br />siellä me vielä nähdään.<br /><br />_____<br /><br />Yhteys<br />vuosia kestänyt.<br />Ei se niin vain katkea.<br />Sinä minulle<br />ainut ja oikea.<br /><br />_____<br /><br />Miten voisin hyvästellä?<br />Tunnen sinut vielä täällä,<br />olet aivan lähellä.<br /><br /><br />_____<br /><br />Kuulen sut rätinässä liekkien,<br />saunanpesässä<br />takkatulen.<br /><br />Aistin sut kaatosateessa,<br />pisaroiden ikkunaa hakatessa.<br />Kostean nurmen tuoksuessa,<br />veden pinnan rikkoutuessa.<br /><br />Haistan sut ensipakkasessa talven,<br />lumen narskuessa alla kenkien.<br /><br />Niin hetket tavalliset,<br />saaneet uudet merkitykset.<br />Merkkiä susta,<br />kaikesta haen.<br /><br />Tunnethan yhä<br />tämän rakkauden?<br /><br />_____<br /><br />Vaihtaako energia vain muotoaan,<br />jatkaako sielu jonnekin matkaa?<br />Missä olet, miten voit?<br />Tiedätkö,<br />miten paljon minulle annoit?<br /><br />Lähditkö täältä tietäen,<br />tein kaiken sinua ajatellen,<br />menit aina edelle?<br /><br />Oliko elämäsi hyvä, onnellinen?<br />Lähtösi kivuton, rauhallinen?<br /><br />Onhan kaikki hyvin nyt?<br />Pyydän,<br />anna jokin merkki minulle.<br /><br />_____<br /><br />Olit kuin silmälasit,<br />kaikkea tarkensit,<br />useiden sumeiden vuosien jälkeen.<br /><br />Kytkit minussa päälle intuition,<br />tunnistin jokaisen sinusta lähtevän fonaation.<br />Vieläkin havahdun askelies ääneen.<br /><br />Opin, millaista on rakastaa toista ehdoitta,<br />kun rakkauden määrään ei riitä mikään mitta.<br />Taas lämpö leviää mieleen.<br /><br />_____<br /><br />Sait minut ymmärtämään,<br />miksi läheisyys on tärkeää,<br />miksi nukkua vierekkäin.<br /><br />Nyt en viereesi voi nukahtaa,<br />mutta jälleen sinut peittelen,<br />hyvää yötä toivottaen.<br /><br />_____<br /><br />Vähitellen hiipui<br />silmistäs loisto.<br />Toivonikin taipui<br />- yhteinen vaisto.<br />Annoin ikiuneen sun vaipua.<br />Nyt olet vain muisto,<br />sydämessäni ikuinen pisto.<br />Miten tällaisesta voi toipua?<br /><br />_____<br /><br />Yhä tunnen lämpösi kyljessä,<br />yhä aistin painosi aivan vieressä.<br /><br />Yhä kuulen sun pyytävän ruokaa keittiössä.<br /><br />Mut on aika ikiunen ja muistojen,<br />on aika iltasadun viimeisen.<br /><br />Nuku hyvin pienoinen.<br /><br />_____<br /><br /><br /><i><a href=" http://www.villasukkakirjailija.fi/2020/10/varssyja-ja-muistolauseita-lemmikille.html">Lue lisää värssyjä täältä.</a></i>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-71890460775006387312022-07-17T12:47:00.000+03:002022-07-17T12:47:06.505+03:00Raakaruokareseptejä kissalle, osa 2<b><i>Meidän kolmen kissan taloudessa sulatetaan pakkasesta 1-2 raakaruoka-annosta vuorokaudessa. Teen annoksia vähän suuripiirteisesti, enkä punnitse ja mittaa tarkkaan aivan kaikkea. Meillä kissat syövät myös märkä- ja kuivaruokaa (täysravintoa, ei täydennysravintoa), joten kissojen vitamiini- ja kivennäisaineiden saanti ei nojaa täysin minun viitseliäisyyteen tai täsmällisyyteen. Tämän blogitekstin annokset ovat suunnattu noin nelikiloselle kissalle vuorokauden aikana syötäväksi.</i></b><div><br /></div><div>Tällä kertaa ostin punalaputettuina kanan jauhelihaa, naudan palapaistia, kalkkunan jauhelihaa ja naudan jauhelihaa. Jauheliha oli tosin 17 prosenttista, mutta muutoin suosin rasvapitoisuudeltaan alle 10 prosenttisia lihoja. K-Citymarketista nappasin lisäksi vielä jauhettua naudan maksaa ja porsaan munuaisen. </div><div><br /></div><div>Kaiken kaikkiaan pakastin 23 annosta pakkaseen, joiden painot oli 100-150 gramman väliltä. Tämän erän kilohinnaksi tuli noin 10 euroa, kun lisäilin lihakustannuksiin noin 6 euron edestä vitamiineja ja kivennäisaineita.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5fQFbv-zxRymTmUN7QMY5GLlKBmlYzSaeXkZ9HJei9ObPXmcwYTE5thlAhm1ztPP9Kw3xW3kSV_1CBf6_jAUg8Mh55JgH1OJ06YGmqJl__Ney85q3stIGyNNYEj4gX_hIwRP4aqFPm0nT0xbjs_oLw_ByBFbe2-pEvWgO1litKo43LclzpRJba3rk_A/s2000/lihat.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1175" data-original-width="2000" height="376" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5fQFbv-zxRymTmUN7QMY5GLlKBmlYzSaeXkZ9HJei9ObPXmcwYTE5thlAhm1ztPP9Kw3xW3kSV_1CBf6_jAUg8Mh55JgH1OJ06YGmqJl__Ney85q3stIGyNNYEj4gX_hIwRP4aqFPm0nT0xbjs_oLw_ByBFbe2-pEvWgO1litKo43LclzpRJba3rk_A/w640-h376/lihat.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>S-ryhmällä lihan kilohinnat ovat yleisesesti ottaen edullisempia, mutta K-ketjulta löytyy Citymarketeista tuotteita, joita S-ryhmällä ei ole: esim. tuoreita sisäelimiä.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div>Tällä kertaa kokeilin uutena raaka-aineena kokonaista ahventa, mutta totesin kalan olevan vähän liian iso ja kova, jotta sen saisi hyödennettyä kokonaan. Silakat ja muikut ovat siitä hyviä, että ne saa pilkottua kokonaan hyötykäyttöön. Isompien kalojen kohdalla taidan jatkossa ottaa ennemmin filettä.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRUz1qw0z__cFrsX6y1mWf2mbflZ4y8MgOyh06Tuoz1q6aJwh7uNi6MLVNEdKBp-JsbHojsP-yQwycXD1FHGNxVNbxSPK9bfIYQNz0_0HEwHnGaq50hW8hNv010o8z1kdqlrnaiQShEnVNGDf2LJzKS5vEkmBIEtm72CET9aDRZHRDec6xcghNRPIqlg/s1461/WhatsApp%20Image%202022-07-02%20at%2022.10.45%20(2).jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1461" height="374" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRUz1qw0z__cFrsX6y1mWf2mbflZ4y8MgOyh06Tuoz1q6aJwh7uNi6MLVNEdKBp-JsbHojsP-yQwycXD1FHGNxVNbxSPK9bfIYQNz0_0HEwHnGaq50hW8hNv010o8z1kdqlrnaiQShEnVNGDf2LJzKS5vEkmBIEtm72CET9aDRZHRDec6xcghNRPIqlg/w640-h374/WhatsApp%20Image%202022-07-02%20at%2022.10.45%20(2).jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Ahven ja muikku ovat vähärasvaisia kaloja, ja siksi hyviä raaka-aineita kissan ruoka-annoksiin.</i></td></tr></tbody></table><br /><b>Nautainen resepti</b><div><br /></div><div>Kirjoitin näihin resepteihin grammamäärät, jolloin epävarmempien on helpompi tarttua toimeen. Itse yleensä punnitsen ensimmäiseen annokseen esim. 60 grammaa jauhelihaa, ja sen jälkeen katson silmämääräisesti saman verran jauhelihaa muihin annoksiin.</div><div><ul style="text-align: left;"><li>yht. 60g naudan palapaistia ja porsaan munuaista</li><li>60g naudan jauhelihaa</li><li>1 tl naudan maksaa</li><li>1 tbl biotiinia</li><li>½ tabl B-vitamiinia</li><li>tilkka lohiöljyä</li><li>ripaus merileväjauhetta</li><li>suurempi ripaus kalsium-jauhetta</li><li>tippa E-vitamiinia</li></ul>B-maxin annostusohje on 1 tabletti kymmentä painokiloa kohden. Kuitenkin kissa saa B-vitamiinia kaikesta lihasta, joten raakaruokinnassa B-vitamiinin saanti ei nojaa pelkkiin tabletteihin. Yleensä itse murskaan 1 tabletin kolmea annosta kohden ja siroittelen B-vitamiini-jauheen annoksiin silmämääräisesti tasaisesti.<br /><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmYKuccMr3IdzzZ1IpoAGkpqeGhddA0D3I6gcvD8-95VWlPoQ_VY5yknE0e46LIUrSQQ7vVfCGkvrDWA0Ht0NAHnZkfjnbCZxs-gWptuxYpHkYqZOxE7axalctFeQNT__m_VinNk5xRop57oJGo0Hh5t1VoqaFY_jB8cna7i8wX86eyObrCwFx3KwLzg/s1600/WhatsApp%20Image%202022-07-02%20at%2022.10.45%20(3).jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmYKuccMr3IdzzZ1IpoAGkpqeGhddA0D3I6gcvD8-95VWlPoQ_VY5yknE0e46LIUrSQQ7vVfCGkvrDWA0Ht0NAHnZkfjnbCZxs-gWptuxYpHkYqZOxE7axalctFeQNT__m_VinNk5xRop57oJGo0Hh5t1VoqaFY_jB8cna7i8wX86eyObrCwFx3KwLzg/w640-h360/WhatsApp%20Image%202022-07-02%20at%2022.10.45%20(3).jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Nautaisan reseptin lisäravinteet.</i></td></tr></tbody></table><br /><b>Kalaisa resepti</b></div><div><ul style="text-align: left;"><li>40g muikkua</li><li>80g kanan- ja/tai kalkkunan jauhelihaa</li><li>tilkka kalanmaksaöljyä (annosohje kissalle 0,5ml per painokilo)</li><li>1 tbl biotiinia</li><li>½ tbl B-vitamiinia</li><li>ripaus merileväjauhetta</li><li>suurempi ripaus kalsium-jauhetta</li><li>tippa E-vitamiinia</li></ul><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5Bvwu3g-JLfEhshSbWZDPridaU-5vBvIrIPLazNzB_FgHd7807yDk3A6RFqQCGAznSErel-SNlbYXexhBA1WGKk9g_MSvMqThgy6bFRPF40QkX8AB3lp6RvcSYht9YyYLCS6S7vjJj467oDaPwTFoHPgfSY5fHT5Akk5wGj2AyOJKa8rm03wFYu7-Ag/s1426/WhatsApp%20Image%202022-07-02%20at%2022.10.45%20(4).jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="845" data-original-width="1426" height="380" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5Bvwu3g-JLfEhshSbWZDPridaU-5vBvIrIPLazNzB_FgHd7807yDk3A6RFqQCGAznSErel-SNlbYXexhBA1WGKk9g_MSvMqThgy6bFRPF40QkX8AB3lp6RvcSYht9YyYLCS6S7vjJj467oDaPwTFoHPgfSY5fHT5Akk5wGj2AyOJKa8rm03wFYu7-Ag/w640-h380/WhatsApp%20Image%202022-07-02%20at%2022.10.45%20(4).jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Kalaisan reseptin lisäravinteet ovat muutoin samat kuin nautaisessa reseptissä: lohiöljyn tilalla on kalanmaksaöljy, jotta kissa saa myös A-vitamiinia. Nautaisessa reseptissä naudan maksa täyttää A-vitamiinin tarpeen.</i></td></tr></tbody></table><br />Käytän itse 0,3 litran GastroMaxin pakastusrasioita. Kun olen jakanut lihat ja lisäravinteet rasioihin, kaadan jokaiseen vähän vettä. Sitten sekoitan ja laitan pakkaseen. Pakastaminen on tärkeä osa prosessia kahdesta syystä. Ensinnäkin alennettujen lihojen käyttöikä paukkuu vastaan, mutta toisekseen muikut tarvitsee eritoten pakastaa ennen kissoille tarjoilua. Ostamani muikut ovat järvestä pyydettyjä, ja järvikalat tulee aina pakastaa eritoten loisvaaran takia.<br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXFClME9o3uqczmLw0Qw8McdYxU3XnugN5i-X628DmPBfxt-j8N_DaMnjEw5Zs9EG62DnEUcVFUufZw7WWu8f2Ie9v4FAVzz-KLsr8sgdsPJouQykDzLIuq3hGa6iYm63Pu0paTz8tdkiF7jKZOFUoAipM2wayWX1FpgnDxYRz_blK_RXOB8OgdPnb4g/s1600/WhatsApp%20Image%202022-07-02%20at%2022.10.44.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="809" data-original-width="1600" height="324" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXFClME9o3uqczmLw0Qw8McdYxU3XnugN5i-X628DmPBfxt-j8N_DaMnjEw5Zs9EG62DnEUcVFUufZw7WWu8f2Ie9v4FAVzz-KLsr8sgdsPJouQykDzLIuq3hGa6iYm63Pu0paTz8tdkiF7jKZOFUoAipM2wayWX1FpgnDxYRz_blK_RXOB8OgdPnb4g/w640-h324/WhatsApp%20Image%202022-07-02%20at%2022.10.44.jpeg" width="640" /></a></div></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Lue myös:</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2022/04/kissan-raakaruokinta.html">Kissan raakaruokinta</a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><a href="http://www.villasukkakirjailija.fi/2022/04/raakaruokaresepteja-kissalle.html">Raakaruokareseptejä kissalle, osa 1</a><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-2840896065192862122022-06-29T19:35:00.007+03:002022-07-03T00:21:17.202+03:00Älä ota liian pientä kissanpentua<p><i><b>Kissoja pentutehtaillaan rahan toivossa, vaikka kasvatustoiminta on aina harrastus, ei bisnes. "Vahinkopennuista" puolestaan halutaan mahdollisimman nopeasti eroon. Ja valitettavan usein löytyy ihmisiä, jotka haluavat kissan mahdollisimman pienenä, jotta tämä varmasti "kiintyisi" ihmisiin. Liian aikaisin emostaan vieroitettu kissa kuitenkin suurella todennäköisyydellä kärsii tästä loppuelämänsä. Älä siis ota liian pientä pentua: älä tee sitä sille kissalle.</b></i></p><p><i><b><span style="color: #0b5394;">Huom! Mikäli kissallasi esiintyy jotain tässä tekstissä ilmenevää oiretta, älä oleta sen johtuvan suoraan kissan menneisyydestä. Moni asia, joka kertoo liian varhaisesta vieroituksesta, kuuluu myös erilaisten sairauksien oireskaalaan. Käytäthän kissan eläinlääkärissä!</span></b></i></p><p>Yleensä talvella ja keväällä somessa herää panikointia siitä, että kissanpennut loppuvat kesken, kun "niitä ei saa mistään". Tämä johtuu puhtaasti siitä, että vaikka naaraskissa saattaa olla jopa muutaman viikon välein kiimassa, kevät vaikuttaa hormonitoimintaan erityisesti, ja tämän myötä pentuja syntyy eniten loppukeväästä ja kesällä.</p><p>Mikäli kissanpennun ottaa epämääräisistä olosuhteista tai vastuuttomalta taholta, on osa ongelmaa eikä osa ratkaisua.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9IxDLkIeEuCo8bIDMcN4pAL8LWDsukged-sR9Q8kLfFTETcnc0RylFAPP5_gbyokTYEw495TZOpo0RRE3hyTMw6iejH_KeeiCZwVOobDqzqNE1EBbbt9Y2Fyi6rUHSnlmTAcY7RXdYkzE3bnqPNkNXBaI6guP24PdVguPr7R-p8yzRMEjH5Xv3VzUHw/s2048/WhatsApp%20Image%202022-06-29%20at%2018.04.05.jpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1153" data-original-width="2048" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9IxDLkIeEuCo8bIDMcN4pAL8LWDsukged-sR9Q8kLfFTETcnc0RylFAPP5_gbyokTYEw495TZOpo0RRE3hyTMw6iejH_KeeiCZwVOobDqzqNE1EBbbt9Y2Fyi6rUHSnlmTAcY7RXdYkzE3bnqPNkNXBaI6guP24PdVguPr7R-p8yzRMEjH5Xv3VzUHw/w640-h360/WhatsApp%20Image%202022-06-29%20at%2018.04.05.jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Kesäkuussa 2022 Dewi ry:lle tuli navetasta kolme pentua, joiden emolle oli todennäköisesti tullut uusi kiima, minkä takia se oli hylännyt noin kuukauden ikäiset pentunsa.</i></td></tr></tbody></table><p>Niin kauan, kun pentutehtailijoiden kissoille löytyy ostajia, niin kauan niitä teetetään. Ja niin kauan, kun valvomatta ulkoilevan naaraan pennuille löytyy ottajia tai ostajia, emokissaa ei leikkauteta.</p><p>Liian usein ajatellaan, että "jos minä en tätä pentua nyt sitten otakkaan, se lopetetaan" tai muuta vastaavaa. Kuitenkin yhtä lailla voi ajatella: "Jos minä nyt otan tämän pennun, ulkona kuolee kissoja, joista kukaan ei ota mitään vastuuta, ja tämän pennun emo joutuu toimimaan edelleen synnytyskoneena, ja näitä samanlaisia pentukohtaloita syntyy vain lisää ja lisää."</p><p>Totta, pentu saatetaan lopettaa, jos sinä et sitä ota. Tai ainakin tällä väitteellä todennäköisesti kiristetään tai uhkaillaan. Tällä hetkellä kissanpennuille löytyy ostajia - ja varsinkin ottajia - jonoksi asti. Kun vastuuttomasti kissanpentuja teettävät ihmiset huomaavat pennuille löytyvän vuosi vuodelta vaikeammin uusia koteja, toiminta alkaa hiipua. Joten toistan: ole osa ratkaisua, älä osa ongelmaa.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUIwTywNwHgnnJ4LyZmB1OFtK9vnS5ck07yI6zwFLk1h9fqxC7ur8rhb0V2JJpfCvRrOv29cuPO8Zl1Rvfe2Uw-MQfBUJoNyFVUTB4ruK8hkedsMl6T_2YUG4yyekpEwl_wGilb4e4lqHCPRvwXIU9W2GTdA4KTR5Prd1G6Il06esMyc38NAPqRpeT1w/s2048/WhatsApp%20Image%202022-06-29%20at%2018.04.04.jpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1214" data-original-width="2048" height="380" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUIwTywNwHgnnJ4LyZmB1OFtK9vnS5ck07yI6zwFLk1h9fqxC7ur8rhb0V2JJpfCvRrOv29cuPO8Zl1Rvfe2Uw-MQfBUJoNyFVUTB4ruK8hkedsMl6T_2YUG4yyekpEwl_wGilb4e4lqHCPRvwXIU9W2GTdA4KTR5Prd1G6Il06esMyc38NAPqRpeT1w/w640-h380/WhatsApp%20Image%202022-06-29%20at%2018.04.04.jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Kissanpennuille on ehdottoman tärkeää sosiaalisen kehityksen kannalta emon ja sisarusten läsnäolo. Kuitenkin, jos elinolot eivät ole suotuisat (esim. pennut elävät navetassa lehmänmaidolla, kuten nämä kolme pentua, tai</i><i> ovat pakkasen armoilla</i><i>), on tietenkin pentujen selviytyminen ja fyysinen terveys vaarassa.</i></td></tr></tbody></table><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p><b>Epämääräisiä olosuhteita ovat muun muassa, kun:</b></p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>Myyjä ei halua/vaadi ennakkoon ostajaa käymään paikan päällä katsomaan pentua.</li><li>Myyjä yrittää hoputtaa kauppoja esim. sillä, että pennulle on ottajia jonoksi asti tai että pentu lopetetaan muutoin.</li><li>Myyjä luovuttaa pentuja alle luovutusiän.</li><li>Myyjä väittää kissanpentua rotukissaksi, vaikka se ei ole rekisteröity.</li><li>Pentue on tullut "vahingossa" (huom: Vahinkopentue ei ole mahdollinen, ellei kyseessä ole karannut leikkaamaton sisäkissa. Kun leikkaamaton kissa ulkoilee valvomatta, omistaja tietää kyllä riskit.)</li><li>Myyjälle on ok luovuttaa kissanpentu ainoaksi kissaksi.</li><li>Myyjä pyytää maatiaiskissasta satasia, vaikka kissanpennun terveys on samalla tavalla arpapeliä kuin sisäsiittoisen populaatiokissan.</li></ul>Kissan arvo ei nouse sillä, että maatiaiskissasta, joka on syntynyt esim. valvomatta ulkoilevalle naaraalle, pyydetään satasia. Asia erikseen, jos maatiaiskissasta pyydetään rotukissan hintaa, ja sillä hinnalla: 1. pennun molemmat vanhemmat on hyvin hoidettuja, perusterveitä ja rokotettuja sisäkissoja, 2. molemmat vanhemmat on terveystarkastettu astutusta varten, 3. emo on syönyt koko tiineyden ajan vain penturuokaa eli ei ole myöskään ulkoillut valvomatta, 4. emo on ultrattu sen ollessa tiineenä, 5. pennut on madotettu 2-3 kertaa, rokotettu vähintään kerran ja tunnistesirutettu, tai myyjä ohjaa vähintään siruttamaan kissan, 6. kissanpentu on saanut olla emon ja sisarustensa kanssa, se on sosiaalistettu ihmiseen ja se on totuteltu käsittelyyn sekä 7. kissa luovutetaan 12-16-viikkoisena, joko leikattuna tai niin, että myyjä ohjaa leikkauttamaan kissan.<div><br /></div><div>Pennuista pyydettävä hinta ja pennuista & niiden emosta syntyvät kulut herättävät aina väittelyä siitä, että tällöinhän "tulos" on plus miinus nolla tai jopa tappiollista. Pointti kuitenkin nimenomaan on se, että kasvatustoiminta on harrastus, ei bisnestä.</div><div><p></p><p><b>Kun halutaan ihmissosiaalinen kissa hinnalla millä hyvänsä</b></p><p>Liian aikaisin vieroitettu kissanpentu on todennäköisesti ihmissosiaalisempi - ellei kyseessä ole ns. navettapentu, joka ei ole elänyt ihmisten kanssa ja vaatii kesytysprosessin siinä missä aikuinenkin kissa.</p><p>Ainoana kissana eritoten pentu nojautuu ihmiseen enemmän, minkä takia yhä tänäpäivänä ihmiset haluavat mahdollisimman pienen kissan ja vain ainoaksi kissaksi. Tällöin kissasta kyllä todennäköisesti tulee ihmissosiaalisempi, sillä kissan sosiaalisuus nojaa täysin ihmiseen. Se tietenkin tuntuu ihmisestä kovin kivalta, mutta kissalle se ei ole ideaalia.</p><p>Siinä missä koira leimautuu ihmiseen, kissalle itsenäisempänä eläimenä se ei ole ominaista. Kissa kiintyy ihmiseen aikuisenakin, jos suhteen rakentamiseen nähdään vaivaan, mutta on yksilöllistä, miten kissa näyttää kiintymisensä. Mikäli kissanpentu vieroitetaan liian aikaisin ja pakon ääressä sen on kiinnyttävä ihmiseen, se saattaa näkyä kissassa käytösongelmina vielä vuosienkin kuluttua.</p><p>Siinä missä koiranpennulle ideaali luovutusikä on 8 viikkoa, kissanpennun minimiluovutusikä on 12 viikkoa. Mieluiten 14-16 viikkoa. Kissa elää huomattavasti pidempään kuin koira, mikä on osasyy sille, että kissa kehittyy hitaammin ja siten luovutusikä on suurempi.</p><p>On yksilöstä riippuvaa, kuinka pitkään kissanpentu käy emon nisällä tai kuinka paljon pentu hakeutuu emon seuraan. Emo kuitenkin opettaa pennulle tärkeitä asioita sen loppuelämää ajatellen ja emon läsnäolo tuo pennuille turvaa. Kissanpentu on yleensä utelias, minkä takia se ei vietä kaikkea aikaansa emon helmoissa. Kuitenkin terveen pentu-emo-suhteen kehittyminen vaatii kissoille luontaisen vieroittautumisen ajan kanssa, eikä niin, että pentu erotetaan emosta, kun se osaa syödä ja käyttää vessaa itse. Tavallaan sen voi ajatella näin: kyllähän ihmislapsikin pärjää omillaan, jos se osaa käydä itsenäisesti vessassa ja jääkaapilla. Kuitenkin eväät elämiseen ja tasapainoiseen aikuisuuteen vaativat muitakin taitoja.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRb2tjI0c8ZJkvtl_wfVU7sCUYxGZ0eXd5HzlsMWget8sqfUbLoREzgwyFAOTEOtCa4NX3jHnfoyJDOvJY6NfHU4LrikW9UMI0szw4BmKrrlL42zutm7S41dGP7ipouj4-YeTG0ectEcte3KLBwJGG-tjx_mNIPEAYCwTvXYJLtEtMo0PDvZbXDdkRHA/s2000/roosa.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRb2tjI0c8ZJkvtl_wfVU7sCUYxGZ0eXd5HzlsMWget8sqfUbLoREzgwyFAOTEOtCa4NX3jHnfoyJDOvJY6NfHU4LrikW9UMI0szw4BmKrrlL42zutm7S41dGP7ipouj4-YeTG0ectEcte3KLBwJGG-tjx_mNIPEAYCwTvXYJLtEtMo0PDvZbXDdkRHA/w640-h320/roosa.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Roosa loukutettiin populaatiosta muutaman viikon ikäisenä orpopentuna. Roosa kasvoi ilman emoa, mutta se sai seuraa samasta populaatiosta tulleesta orpopentueesta Dewi ry:n sijaiskodissa. Kaikesta huolimatta Roosa ei oppinut täysin kissojen välistä kommunikaatiota. Lisäksi Roosa ääntelee poikkeuksellisen paljon.</i></td></tr></tbody></table><p><b>Li</b><b>ian aikaisen vieroittamisen vaikutukset</b></p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>Kissalla on vaikeuksia tulla toimeen muiden kissojen kanssa, sillä kissojen välisen kommunikaation opettelu on jäänyt kesken liian varhaisen erottamisen takia. Kissa oppii kissojen välistä viestintää ensimmäisten elinkuukautensa aikana. Se, mitä jää silloin oppimatta, vaikuttaa kissan elämään sen loppuelämän ajan.</li><li>Kissa puree leikkiessään liian kovaa, sillä se ei ole ehtinyt opetella sisarustensa kanssa ennen luovutusikää puruvoiman säätelyä.</li><li>Kissa on aggressiivinen ihmistä, toista kissaa tai muita eläimiä kohtaan - joko jatkuvasti tai tietyissä tilanteissa.</li><ul><li>Eritoten alle 8-viikkoisina luovutetuilla kissoilla esiintyy enemmän aggressiivisuutta, itsensä liiallista pesemistä ja asioiden imeskelyä.</li></ul><li>Kissan stressinsietokyky on heikko ja/tai kissa on erityisen pelokas. Mikäli varhaiset kokemukset ovat olleet stressaavia, esim. kissa on vieroitettu liian aikaisin emosta ja sisaruksistaan, saattaa se näkyä kissassa vielä aikuisiällä stressiherkkyytenä ja pelokkuutena.</li><li>Kissalla on sisäsiisteysongelmia: kissa pissaa tai kakkaa jatkuvasti tai osittain muualle kuin vessaan. Liian aikainen vieroitus heikentää stressinsietokykyä, minkä takia kissa saattaa tehdä tarpeensa muualle vain silloin, kun se on yksin kotona, tai levittääkseen hajujaan tehdäkseen tilasta turvallisemman.</li><ul><li><a href="https://www.kivuton.fi/pages/idiopaattinen-kystiitti">Idiopaattisen kystiitin eli FIC:n</a> syntymekanismia ei tiedetä, mutta stressillä on vahva yhteys FIC:iin. Toisin sanoen idiopaattinen kystiitti voi olla seurausta liian aikaisesta vieroittamisesta.</li></ul><li>Kissa ääntelee poikkeuksellisen paljon: se voi johtua siitä, että kissa on tottunut saamaan vastavuoroista sosiaalisuutta vain ihmiseltä.</li><li>Esineiden ja tekstiilien imeskely ja/tai pureskelu</li><li>Kissalla esiintyy eroahdistusta, kun kissa jää kotiin yksin tai ilman ihmisseuraa, tai kun elämässä tapahtuu jokin suurempi muutos: esim. muutto, ero tai ihminen palaa töihin kesäloman jälkeen. Pahimmillaan eroahdistusta voi esiintyä, jos kissan edestä suljetaan ovi huoneiston sisällä. Eroahdistus voi oireilla esim:</li><ul><li>Kissa kanniskelee leluja/tavaroita suussaan hiljaa tai samalla naukuen/ulisten.</li><li>Kissa kantaa leluja/tavaroita tiettyyn paikkaan.</li><li>Kissa kävelee/liikkuu levottomasti edestakaisin ilman selkeää päämäärää.</li><li>Kissa ääntelee äänellä, jota ei muissa tilanteissa käytä.</li><li>Kissa tekee yksin ollessaan jotain sellaista, mitä ei normaalisti tee: esim. raapii huonekalua, tuhoaa vessapaperirullan tms.</li></ul><li>Kissalla ilmenee pakko-oireista käyttäytymistä, eli käyttäytymistä, joka toistuu samanlaisena ilman päämäärää. Lue lisää seuraavasta kappaleesta.</li></ul><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifN2eOf-dqbJWcGNH5BaOfXzhGgLk3evdItdUrCJHHcH1cvZFfIyL3wA4zzgvEVl5Icx0iFAjgptXL0-6jyI7q9g1_cltNkBv0Cnr6M8A2W52g5cgvTgU4brNcqHS8eWpns30YxD_gdnG0cGxX0WiOwjr3oya737Odl2iLJu2oAsv5XLjLK0geSfp8pQ/s1757/mozzarella1.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="660" data-original-width="1757" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifN2eOf-dqbJWcGNH5BaOfXzhGgLk3evdItdUrCJHHcH1cvZFfIyL3wA4zzgvEVl5Icx0iFAjgptXL0-6jyI7q9g1_cltNkBv0Cnr6M8A2W52g5cgvTgU4brNcqHS8eWpns30YxD_gdnG0cGxX0WiOwjr3oya737Odl2iLJu2oAsv5XLjLK0geSfp8pQ/w640-h240/mozzarella1.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Mozzarella noin 4, 6 ja 8 viikon iässä.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div><b>Kissan pakko-oireinen käyttäytyminen</b></div><div><ul style="text-align: left;"><li>Liiallinen itsensä nuoleminen/peseminen</li><ul><li>Tämä voi olla oire melkein mistä tahansa, mutta mikäli kissa todetaan eläinlääkärissä muutoin perusterveeksi eikä ruoka-allergioita löydy, voi kyse olla liian aikaisen vieroittamisen haittavaikutuksesta.</li><li>Kissa voi saada diagnoosiksi psykogeenisen alopesian, eli psyykkisestä syystä johtuvan kaljuuntumisen. Eli kissa nuolee itseään stressin takia. Tällöin kissalta ei ole löytynyt pitkäaikaissairautta, tulehdusta, ruoka-allergiaa tai muuta, mikä fyysisesti selittäisi syyn liialliseen turkin nuolemiseen/nyppimiseen.</li></ul><li>Ruuaksi kelpaamattomien asioiden syöminen, eli <a href="https://kissansilmin.com/2021/04/13/pica/">pica</a></li><ul><li>Picasta puhutaan silloin, kun kissa on perusterve, mutta syö jatkuvasti tai stressin takia ruuaksi kelpaamattomia asioita, esim. kangasta, muovia, pahvia, kissanhiekkaa tms. Pica voi ilmetä ns. jatkuvasti tai vain stressitilanteissa. Se aiheuttaa yleensä oksentelua, mutta voi pahimmillaan aiheuttaa esim. suolitukoksen.</li><li>Yleensä pica oireilee pentuajasta muutaman vuoden ikään.</li><li>Pica voi liian varhaisen vieroittamisen lisäksi merkki pitkäaikaissairaudesta tai siitä, että kissa tarvitsee enemmän pureskeluaktiviteettia.</li></ul><li>Tietyn ympyrän/kierroksen kulkeminen tai edes takaisin käveleminen ilman varsinaista tavoitetta tai hyötyä</li><li>Jatkuva ääntely ilman tavoitetta (esim. kissa ei yritä saada leikkiseuraa tai ruokaa)</li><li>Hyperestesian oireyhtymä eli FHS (Feline Hyperesthesia Syndrome)</li><ul><li>Oireyhtymässä kissa on tuntoyliherkkä, ja se oireilee lyhyinä (1-2 minuutin) kohtauksina. Se puhkeaa/alkaa oireilla yleensä noin 1-5 vuoden iässä.</li><li>FHS:n kohtauksen oireita:</li><ul><li>Äkillinen säntäily, aivan kuin kissa juoksisi itseään pakoon tai näkisi hallusinaatioita</li><li>Pakonomaiset, melko aggressiiviset ja äkilliset itsensä nuolemiset/pesemiset/puremiset</li><ul><li>Kissa saattaa esim. säntäillä sinne tänne, pysähtyy äkillisesti nuollakseen pari kertaa hännän tyvestä ja jatkaa säntäilyä - yleensä samaan aikaan äännellen</li></ul><li>Ihon aaltoilu/nykiminen/väreily - joko "kohtauksen" aikana tai kissaan koskettaessa</li><li>Laajentuneet pupillit</li><li>Omien raajojen ja/tai hännän pureskelu</li><li>Hännän nykiminen</li><li>Hännän jahtaaminen</li><li>Laajaeleinen hännän liikehdintä</li><li>Epänormaali mouruminen/naukuminen/ääntely</li><li>Hallitsematon virtsaaminen - voi tapahtua esim. kosketuksen myötä</li></ul><li>FHS:n syntymekanismia ei tiedetä, mutta on todettu, että mm. traumat (esim. liian aikainen vieroittaminen), neurologiset sairaudet ja iho-ongelmat ovat yhteydessä FHS:n puhkeamiseen. Kissalla voi olla taustalla myös useita eri tekijöitä.</li></ul></ul><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgB2nmchPsvT1oJkud0o3zk3TBSGpYQh3CMM3JJ7WLy73BaKt1CtuIeMIL86Vng16dUPHX4ZaX0L6tVuHWaJ6n8W6H8F0hR3XsMkTMA4bDyYNqBkK3cy21MwQtgjF8ly6_CnvXChSSmyzpcCKoNqFzFyl7iRs9vuWkmkznJRrGuL7vYwCG_K7knHmpUvA/s1757/mozzarella2.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="660" data-original-width="1757" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgB2nmchPsvT1oJkud0o3zk3TBSGpYQh3CMM3JJ7WLy73BaKt1CtuIeMIL86Vng16dUPHX4ZaX0L6tVuHWaJ6n8W6H8F0hR3XsMkTMA4bDyYNqBkK3cy21MwQtgjF8ly6_CnvXChSSmyzpcCKoNqFzFyl7iRs9vuWkmkznJRrGuL7vYwCG_K7knHmpUvA/w640-h240/mozzarella2.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Mozzarella noin 10 viikon, 14 viikon ja 5 kuukauden iässä.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div><b>Kissan lähtökohdista</b></div></div><div><br /></div><div>Tietenkään aina liian aikainen vieroittaminen ei näy kissassa, tai se ei ainakaan ilmene häiritsevissä määrin. Kuitenkin osa haittavaikutuksista häiritseekin ensisijaisesti kissaa eikä omistajaa.</div><div><br /></div><div>Adoptoitaessa eläinsuojeluyhdistykseltä kissan ei voi olla varma tämän lähtökohdista, ellei kyseessä ole pentu, joka on syntynyt sisätiloissa. Kissapopulaatioissa emo saattaa hoitaa pentujaan sydänverellä nelikuisiksi tai vaihtoisesti seuraavan kiiman kohdalla unohtaa pennut. Kun sitten kissat loukutetaan eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin, ei kukaan voi kertoa täysin varmaksi, millaisen pentuajan jo aikuiseksi ehtineet kissat ovat eläneet. Kuitenkin, kun kissat ovat selviytyneet hengissä, ei emo ainakaan ole hylännyt näitä kovin varhaisessa vaiheessa, ja ne ovat saaneet aikuisen kissan mallia muista populaation kissoista.</div><div><br /></div><div>Ja on tietenkin eri asia, jos mahdollisesti liian aikaisen vieroituksen vaikutuksista kärsivän kissan ottaa eläinsuojeluyhdistyksen kautta, kuin että ehdoin tahdoin on itse edistämässä liian aikaista vieroittamista.</div><div><br /></div><div>Todennäköisyydet edellä mainittuihin haittavaikutuksiin ovat suuret, kun kissanpennun ottaa liian pienenä. Joten, miksi ottaa se riski? Miksi ei tekisi kissan parhaaksi alusta asti?</div><div><br /></div><div><br /></div><div><a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2022/02/vastuullinen-kissanhankinta-ala-osta.html">Lue lisää kissan vastuullisesta hankinnasta täältä.</a></div><div><br /></div><div><i>Lähteet:</i></div><div><i><br /></i></div><div><i><a href="https://www.jesy.fi/elainsuojelu/lemmikkielaimet/ennen-kissan-hankkimista/">Jokioisten eläinsuojeluyhdistys: Ennen kissan hankkimista</a></i></div><div><i><a href="https://sey.fi/pernio/pernion-seudun-elainsuojeluyhdistys/elaintietoa/">Perniön seudun eläinsuojeluyhdistys: Eläintietoa</a></i></div><div><i><a href="https://www.kivuton.fi/pages/idiopaattinen-kystiitti">Kivuton: Idiopaattinen kystiitti</a></i></div><div><i><a href="https://elainlaakarihelmi.fi/kissan-astutus-tiineys-ja-pentujen-kehitys/">Eläinlääkäriasema Helmi: Kissan astutus, tiineys ja pentujen kehitys</a></i></div><div><i><a href="https://koirakissaklinikka.fi/kissa-artikkelit/kissojen-kaytos-ja-siihen-liittyvat-ihovaivat">Koira-Kissaklinikka: Kissojen käytös ja siihen liittyvät ihovaivat</a></i></div><div><i><a href="https://firstvet.com/fi/artikkeleita/kun-kissa-nuolee-karvat-pois-2">FirstVet: Kun kissa nuolee karvat pois</a></i></div><div><i><a href="https://koirakissaklinikka.fi/kissa-artikkelit/hyperestesiasyndrooma-ja-fops-feline-orofacial-pain-syndrome">Koira-Kissaklinikka: Hyperestesiasyndrooma ja FOPS</a></i></div><div><i><a href="https://kissansilmin.com/2021/04/13/pica/">Kissan silmin: Pica</a></i></div><div><i><a href="http://pikkupeto.blogspot.com/2016/06/feline-hyperesthesia-syndrome.html">Pikkupedot-blogi: Feline Hyperesthesia Syndrome</a></i></div></div>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-52945633539717274322022-05-19T17:22:00.007+03:002022-05-19T19:26:49.203+03:00Vinkit kissan ruokailuun<p><b><i>Miten vaihtaa kissan ruoka toiseen merkkiin? Miksi kissa lakkaa syömästä tuttua ruokaa? Kolme edellistä tekstiä on käsitellyt kissan ravintotarpeita ja ruuan sisältöä. Tässä tekstissä keskitytään syömiseen: mm. miten ruoka-aktivoida kissaa, kuinka usein kissa tarvitsee ruokaa ja miksi kissa tarvitsee ruokarauhan.</i></b></p><p>Onko kissalla tarkka makuaisti vai ei? Tästä löytyy mielinmäärin ristiriitaista tietoa: siinä missä yksi artikkeli väittää kissan makuaistin olevan huippuluokkaa, toinen väittää sen olevan hyvinkin heikko. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tutkimukset ja eläinlääkäriasemat kirjoittavat ennemmin kissan makuaistin olevan heikko, joten pidän tätä todennäköisempänä lopputulemana. Kissan hajuaisti puolestaan on varmasti huippuluokkaa, joten onkin oletettavampaa, että kissa päättää hajun perusteella, onko ruoka mieleistä vai ei.</p><p style="text-align: center;"><i><span style="font-size: large;">"Sen sijaan tuoksu ja suutuntuma ovat kissalle tärkeitä sen valitessa ravintonsa."</span></i></p><p style="text-align: center;"><a href="https://omaelainklinikka.fi/kissan-ruokinta-rc/"><span style="font-size: x-small;">- Omaeläinklinikka, 2020</span></a></p><p>Myös omien kokemusteni mukaan itse ruuan maku on kissalle toissijainen, ja enemmän kissalle tuntuu merkitsevän ruuan koostumus. Jos kissa pitää hyytelö- tai kastikeruuista, sitä on miltei mahdotonta saada syömään pateeta. Mutta kun pateeseen lisää vettä ja sitä muussaa haarukalla, koostumus saattaa olla kissalle samantien paljon mieluisampi.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_yu_3YMU1rI0jENeocPzBrSC7l2CWMGnzv7-Djlm0w9TxG6Sq_IdScPVBq1Eyq6b8z5hQrh42FyjSNfZPMOCr-lgBzvwoQE4Zr5rQ6DLYkuYdoDiEWoPxQtmg3rAo_1SsMyQypu_ZEwurqZFemC9HmmWH1pB3t692tFDjBo9ub-Ndb2dSvokWGpoomQ/s2048/Lily%20(2).jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1153" data-original-width="2048" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_yu_3YMU1rI0jENeocPzBrSC7l2CWMGnzv7-Djlm0w9TxG6Sq_IdScPVBq1Eyq6b8z5hQrh42FyjSNfZPMOCr-lgBzvwoQE4Zr5rQ6DLYkuYdoDiEWoPxQtmg3rAo_1SsMyQypu_ZEwurqZFemC9HmmWH1pB3t692tFDjBo9ub-Ndb2dSvokWGpoomQ/w640-h360/Lily%20(2).jpeg" width="640" /></a></div><p><b>Ruuan vaihto</b></p><p>Kun lähdet googlailemaan esim. kissan ruokailusta tai suolisto-ongelmista, artikkeleissa usein tulee vastaan jossain muodossa lause: "<b>JOS</b> kissallasi on herkkä vatsa...". Kuitenkin kissan suolisto on yksilöstä riippumatta herkkä.</p><p>Suolistofloora, joka keskittyy pääasiassa paksusuoleen, tuottaa erilaisia aineosia ruuan pilkkomiseen, niiden ohjaamiseen oikeisiin paikkoihin kehossa ja valmistaa vasta-aineita. Suolistofloora koostuu mm. bakteereista, viruksista ja maitohappobakteereista. Se on kissoilla perinnöllinen, minkä johdosta esim. kissapopulaation kissoista saatetaan huomata useamman kissan vatsan menevän sekaisin tietystä proteiinista.</p><p style="text-align: center;"><span style="font-size: large;"><i>"Kissat kestävät huonosti ravinnon muutoksia."</i></span></p><p style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">- Etologi Verna Vilppula, 2022</span></p><p>Eläinruokien valmistuksessa on ei ole samanlaista tarkkaa lainsäädäntöä, mitä ihmisten ruuissa. Tämän takia ruuan koostumus voi muuttua jokaisen erän välillä ja ruuan resepti saattaa muuttua jossain kohtaa ilman suurempaa mainostamista. Ei siis ihmekään, jos kissa yhtäkkiä lopettaa tutun, tykätyn ruuan syömisen. Kun ruuassa tapahtuu nopeita muutoksia, suolistofloora menee aina vähän sekaisin. Tämä voi synnyttää ripulia, ummetusta, vatsakipua, nirsoutta, närästystä ja niin edelleen. (Lähde: Etologi Verna Vilppula, Hyvinvoiva kissa -verkkoluento, 2022.)</p><p>Ruokamerkkiä vaihtaessa kannattaa vaihtaa samanlaiseen koostumukseen ja aivan vähitellen: ensin vain pieni nokare tutun ruuan seassa. Näin kissa tottuu ruokaan helpommin. Ruuan hidas vaihtaminen on tärkeää myös silloin, mikäli kissalla ilmenee jotain oireilua. Jos uusi ruoka aiheuttaa kissalle esim. ripulia, kyse ei välttämättä ole siitä, että kissa olisi yliherkkä jollekin ruuan ainesosalle. Kyse voi olla myös siitä, että kissan suolisto ei kestä niin äkillistä ravinnon muutosta.</p><p>Joidenkin kissojen kanssa ruuanvaihto onnistuu viikossa tai parissa, joillakin saattaa mennä kuukausia. Ja joidenkin kissojen kanssa uuteen ruokaan ei tarvitse suuremmin erikseen totutella Meillä kotona mikä tahansa märkäruoka alkaa maistua, kun päälle ripottelee pari kanaherkkua, eli <a href="https://www.petenkoiratarvike.com/kissat/herkut/makupalat/itsybitsy-fd-kana-kissalle/113985?82864?utm_source=google&utm_medium=free_listings&utm_campaign=shopping_feed&gclid=Cj0KCQjw1ZeUBhDyARIsAOzAqQIgaAAViaooKGggMvNbWE8TavWyYmd28VvQftFzsARgkUMr_s_HiGwaAmzGEALw_wcB">ItsyBitsyn pakastekuivattua kanaa.</a></p><p><b>Ruokarytmi ja -aktivointi</b></p><p>Saalistaminen on kissan tärkein lajityypillinen käytös. Ihanteellisinta olisikin, jos kissan kanssa ensiksi leikittäisiin ja saalistusketju päättyisi ruokailuun. Kissalle saalistamisessa tärkein aisti on kuuloaisti, minkä takia kannattaa ottaa huomioon saalistusketjua mukaillessa, että lelu pitäisi ääntä ainakin liikkuessaan. Kun kissa sitten saa lelun kiinni, se saa ruokaa: joko vain vähän, että leikki voi jatkua nopeasti, tai isommin, jolloin leikki päättyy ruokailuun. Yksi keino tähän on myös se, että ruoka itsessään pitää ääntä: mikäli kissa syö kuivaruokaa, sille voi vierittää lattiaa pitkin raksuja yksi kerrallaan, jolloin kissa pääsee saalistamaan raksuja.</p><p>Saalistusketju sisältää tiivistetysti vaiheet: paikallista, hyökkää, tapa, syö (tai vie ruoka pennuille). Laserlelu herättää monen kissan saalistusvietin, mutta koska valopistettä ei pysty saamaan kiinni, kannattaa laserleikin jälkeen aina palkita kissa ruualla. Aina saalistusketju ei etene alusta loppuun, ja sekin on luonnollista. Toisaalta kissaa ei kannata jättää ns. aktiiviseen saalistusvaiheeseen, sillä jos leikki loppuu yhtäkkiä, saattaa kissa jatkaa leikkiä esim. hyökkimällä nilkkoihin.</p><p style="text-align: center;"><span style="font-size: large;"><i>"Kissalle luonnollisinta olisi syödä useita pieniä annoksia vuorokaudessa."</i></span></p><p>Kissa saalistaisi luonnossa kymmeniä kertoja vuorokaudessa, ja niistä yrityksistä kolmasosa olisi tuottavia. Eli toisin sanoen kissalle luonnollisinta olisi syödä useita pieniä annoksia vuorokaudessa. Kissa kuitenkin alkaa syödä herkästi tylsyyteen, minkä takia jatkuva ruokabuffet kipossa ei ole suotavaa. Märkä- ja raakaruokaa kannattaa tarjoilla esim. kananmunakennosta, jääpalamuotista tai syvästä kupista, josta kissa joutuu tassun kanssa nostamaan ruokansa.</p><p>Kuten <a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2022/03/kissan-ruokinnan-abc.html">Kissan ruokinnan ABC</a> -tekstissäni kerroin, kuivaruoka on kissan hampaiden, nestetasapainon ja virtsatieterveyden kannalta huono vaihtoehto, mutta kuivaruuassa on se hyvä puoli, ettei se mene pilalle huoneenlämmössä. Siksi kuivaruualla aktivointi on helppoa ja huomattavasti vähemmän sotkevaa. Kuivaruokaa voi piilotella vaikka ympäri kotia paikkoihin, joissa kissa saa käydä: esim. hyllyn päälle, kiipeilypuihin, sohvan alle, keittiön tuoleille jne. Raksuja voi laittaa esim. aktivointileluihin- ja mattoihin, mutta myös kahvikupin pohjalle, kananmunakennoon, vessapaperirullan sisälle jne. Tärkeää on, että kun ruokaa piilotetaan, se ei saa olla liian vaikeaa heti alusta, vaan vaikeustason tulee nousta pikkuhiljaa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='511' height='426' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dzIW51FLs4p_LJyeua7EJ3WUWefAfwYUboNinlvlTGZDUXhU4iF9k-7pyYo4d7E_by6ddu27j30H8L7HAr_tQ' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div><br /><p><b>Ruokarauha</b></p><p>Kissojen tutustuttamisessa toisiinsa ruokailu on valttikortti. Syöminen on kissalle positiivinen kokemus, jolloin toisen kissan läsnäolon yhdistäminen ruokailuun ns. tartuttaa positiivisen kokemuksen myös toiseen kissaan. Syöminen on myös hyvä tapa kartoittaa, onko kissa stressaantunut vai ei: jos kissa ei syö ollessaan toisen kissan kanssa samassa huoneessa tai toisen ollessa oven toisella puolella, kissa on selvästi liian stressaantunut toisesta kissasta. Stressaantunut kissa ei syö.</p><p>Kuitenkin kun kotona on päästy siihen, että kissat ovat ystävystyneet tai ainakin tulevat noin muutoin toimeen, ei ole syytä pyrkiä yhteisiin ruokailuhetkiin rinta rinnan - elleivät sitten kissat tee niin rennosti.</p><p style="text-align: center;"><span style="font-size: large;"><i>"Kissat eivät lajityypillisesti syö vierekkäin."</i></span></p><p style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;"><a href="https://kissansilmin.com/2021/02/15/nirson-kissan-ruokinta/">Eläinlääkäri Johanna Lankila, 2021</a></span></p><p>Ei siis ole kuitenkaan tavoite eikä ihanne saada kissoja ruokailemaan yhdessä keittiössä nätissä rivissä. Siinä missä ihmisille ruokailu on yhteinen, sosiaalinen tapahtuma, kissoille se ei ole sitä. Kissan ruokailussa kannattaakin ottaa tavoitteeksi se, että kissa rauhoittuu ruokakupin ääreen rauhassa syömään. Jos kissa ahmii, on varuillaan tai seisoo ruokailun jalan, rentoutumisessa on parantamisen varaa.</p><p>Monikissatalouksissa kannattaa mahdollistaa kissojen ruokarauha esim. siten, että ruokakippoja jätetään eri paikkoihin asunnossa. Jos kissojen joukossa on edes yksi ahmatti, joka haluaa syödä (tai vähintään maistaa) jokaisesta kupista, kannattaa ruokailut alkaa rauhoittamaan siten, että kissat eristetään toisistaan ruokailun ajaksi. Ruokakuppien sijoittelussa kannattaa ottaa myös huomioon se, että ruokakupit ovat muutoinkin kotona rauhallisessa paikkaa: eli ei esimerkiksi minkään oven suussa tai sellaisessa kohtaa, jonka välittömästä läheisyydestä kävellään edestakaisin.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigFVBR3GNHBZK2se6wG2bmjY5ygvWWMWMr5gwq3lVOG2iZ36Cks-2X3oZxd72jEWHFDtxN6WbmWARYfWqcAfTflPQm4Z5iVA7eWoZfu-wqalmsuoyW2FGnVsFMeEvNs6t6fVuExLy8yE0OLidoyJj0CrQyjtDzY8idlWJRuSufzWkGgq3n4ppLpBTrDw/s2000/fiinan%20ruokailu.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigFVBR3GNHBZK2se6wG2bmjY5ygvWWMWMr5gwq3lVOG2iZ36Cks-2X3oZxd72jEWHFDtxN6WbmWARYfWqcAfTflPQm4Z5iVA7eWoZfu-wqalmsuoyW2FGnVsFMeEvNs6t6fVuExLy8yE0OLidoyJj0CrQyjtDzY8idlWJRuSufzWkGgq3n4ppLpBTrDw/w640-h320/fiinan%20ruokailu.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Vas. kuvassa Fiina on tullut omaehtoisesti keittiöön syömään raakaruokaa, mutta syö seisaaltaan, koska olen välittömässä läheisyydessä. Oik. kuvassa Fiina on rennommin ruokakupin ääressä.</i></td></tr></tbody></table><p>Lue myös nämä aiemmat tekstini: <a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2022/03/kissan-ruokinnan-abc.html">Kissan ruokinnan ABC</a>, <a href="http://www.villasukkakirjailija.fi/2022/04/kissan-raakaruokinta.html">Kissan raakaruokinta</a> ja <a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2022/04/raakaruokaresepteja-kissalle.html">Raakaruokareseptejä kissalle</a>.</p><p><br /></p><p><i>Lähteet:</i></p><p><i><a href="https://omaelainklinikka.fi/kissan-ruokinta-rc/">Omaeläinklinikka: Kissan ravitsemukselliset tarpeet</a> (viitattu 19.5.2022)</i></p><p><i>Hyvinvoiva kissa -verkkoluento, etologi Verna Vilppula (viitattu 19.5.2022)</i></p><p><i><a href="https://kissansilmin.com/2021/02/15/nirson-kissan-ruokinta/">Eläinlääkäri Johanna Lankila: Nirson kissan ruokinta</a> (viitattu 19.5.2022)</i></p><p><i><a href="https://www.anicol.fi/tietopankki/suolistofloora/">Anicolin tietopankki: suolistofloora</a> (viitattu 19.5.2022)</i></p>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-16986733500180266752022-04-30T21:21:00.004+03:002022-05-01T12:50:13.879+03:00Raakaruokareseptejä kissalle<p><i><b>Tein kissoille raakaruokareseptejä, joita voi hyödyntää osana kissan ruokavaliota. Olen oman tiedonhankintani varassa tehnyt reseptit, joten siksi turvallisinta on hyödyntää 50/50-ruokailumallia, eli 50% raakaruokaa ja 50% märkäruokaa. Tämän blogitekstin reseptit on tehty yhtä noin nelikilosta kissaa ajatellen, niin että se sisältää 2 annosta: puolet aamulla, puolet illalla tai pieniä nokareita pitkin päivää.</b></i></p><p><i>Lue myös tekstini <b><a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2022/03/kissan-ruokinnan-abc.html">Kissan ruokinnan ABC</a></b> ja <b><a href="http://www.villasukkakirjailija.fi/2022/04/kissan-raakaruokinta.html">Kissan raakaruokinta</a></b>.</i></p><p><i></i></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw5pa3_QkMdGy5cWBu0Y_pLU56_Gbfi3r2ubfwzAEnMspEwXtWbG3sklbr10cKwBXkqiK7oxV0n1mK_Zxn4sWR4c_S0E1gvvDCgBEqSYUBNOslO2F-H6Pw0lLSJD4939cAm7uXTUjuwbPLI4lb9w0P6Mi3xML2zi1K43TehNz0gT2fLqDoNGy9XEd2-g/s2000/punnitus.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw5pa3_QkMdGy5cWBu0Y_pLU56_Gbfi3r2ubfwzAEnMspEwXtWbG3sklbr10cKwBXkqiK7oxV0n1mK_Zxn4sWR4c_S0E1gvvDCgBEqSYUBNOslO2F-H6Pw0lLSJD4939cAm7uXTUjuwbPLI4lb9w0P6Mi3xML2zi1K43TehNz0gT2fLqDoNGy9XEd2-g/w640-h320/punnitus.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Havainnekuvat ruuan määristä. Vasemmalla 40g porsaan sydäntä ja 40g porsaan munuaista. Oikealla kananjauhelihaa 80g ja 26g silakkaa & muikkua. Vaa'an pinta-ala noin 19cm x 22cm. Palojen koolla on kissalle väliä: meillä liian suuret palat ovat kissoille liian hankalia, ja liian pienet palat hotkitaan kokonaisina.</i></td></tr></tbody></table><p></p><p>Toiset tekevät viikon tai kuukauden verran annoksia kerralla. Itse teen vaikeamman kautta eli annos kerrallaan. Näin ollen esim. murskaan yhden tarvittavan tabletin annokseen, enkä murskaa kuukauden edestä tabletteja kerralla ja jaottele sitten jauhetta 30 annokseen.</p><p>Pakastan itse kotona noin 200 gramman annoksia, joita sulatettuna jaan kolmelle kissalle. Vitamiinien ja kivennäisaineiden määrä ei ole ideaali, sillä Lilylle maistuu raakaruoka parhaiten. Toisaalta pyrin olemaan itselleni armollinen: enhän minä ole täysin perillä siitäkään, kuinka paljon eri vitamiineja ja kivennäisaineita kissani syövät märkäruuan mukana.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7FUMWhXWqknN4SD-psV1NHq1l6OUMqBt_vlVhVZ5gnXfniHge3oUw5XC-oFhFY3PVc0TaOaaeU7M2GNqts2jB5r3jbr5qvCsbdocYHicQoz0DUUhTW_zXsn-y2iietsd_mDn-VEOpKh-CVPdMfxaK9_gu9FCH7wRadmuZmB6qaj5BBVKZ1Gy_gZFyBA/s1443/WhatsApp%20Image%202022-04-29%20at%2017.26.49%20(3).jpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="780" data-original-width="1443" height="346" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7FUMWhXWqknN4SD-psV1NHq1l6OUMqBt_vlVhVZ5gnXfniHge3oUw5XC-oFhFY3PVc0TaOaaeU7M2GNqts2jB5r3jbr5qvCsbdocYHicQoz0DUUhTW_zXsn-y2iietsd_mDn-VEOpKh-CVPdMfxaK9_gu9FCH7wRadmuZmB6qaj5BBVKZ1Gy_gZFyBA/w640-h346/WhatsApp%20Image%202022-04-29%20at%2017.26.49%20(3).jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Nelikilosen kissan D-vitamiinitarve täyttyy päivässä: 2ml Möllerin kalanmaksaöljyä (0,5ml per painokilo), 1 silakka (noin 15g) tai yksi raaka keltuainen.</i></td></tr></tbody></table></div><p><b>Miten rakentaa kattava resepti?</b></p><p>Tietystä sisäelimestä voi saada useita eri vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta niukasti. Seuraavassa tiivistelmässä on mainittu asiat, joita raaka-aineista saa jonkin verran tai jopa riittävästi.</p><p>Lihasta kissa saa tauriinia, arginiinia, fosforia, kaliumia, natriumia, magnesiumia, rautaa, seleeniä ja sinkkiä. Sinkkiä on silti hyvä antaa lisäravinteena (esim. Avitalin Biotiini). Erityisesti broilerin, porsaan ja naudan sydämet ovat hyviä tauriinin lähteitä, munuainen ja kala puolestaan sisältävät seleeniä enemmän kuin muut lihat tai sisäelimet. Maksasta ja munuaisista kissa saa klooria ja kuparia.</p><p>Kalsiumin lähteitä: puhdas luu, lihaisa luu, kananmunan kuori ja kalsium-lisä</p><div>Jodin lähteitä: kala ja merileväjauhe</div><div><br /></div><div>Rasvahappojen lähteitä: kala- ja lohiöljyt</div><p></p><div>A-vitamiinin lähteitä: naudan, porsaan ja broilerin maksa sekä kalanmaksaöljy</div><div><br /></div><div>D-vitamiinin lähteitä: kala, erityisesti muikku ja silakkafilee, raaka keltuainen ja kalanmaksaöljy</div><div><br /></div><div>B-vitamiinia kissa saa lihasta, eritoten broilerin sydämestä. Kuitenkin B-vitamiinia on hyvä antaa myös erillisenä valmisteena.</div><div><br /></div><div>E-vitamiini on lisättävä erikseen.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2UN3OpL6NSG5ykWX_8h53bePIR1h2XE2uxythnCmLmgsnzMPUezZhsTcTuWqlhR7J7uusiivj6jhEqU4iDmzYO2-gYrsV5mnPyxgdgPLylzfJVFHAXosjhyU0jKIzlqIFazcSM35ei0lhh-D-ygPTu2O8uR5JZ6_UwN5HnBZIugv7X8vgodF_k0Mnbg/s2000/kollaasi.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2UN3OpL6NSG5ykWX_8h53bePIR1h2XE2uxythnCmLmgsnzMPUezZhsTcTuWqlhR7J7uusiivj6jhEqU4iDmzYO2-gYrsV5mnPyxgdgPLylzfJVFHAXosjhyU0jKIzlqIFazcSM35ei0lhh-D-ygPTu2O8uR5JZ6_UwN5HnBZIugv7X8vgodF_k0Mnbg/w640-h320/kollaasi.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Koska munuaisen tehtävä sisäelimenä on suodattaa verestä kuona-aineet, se kannattaa huuhdella hyvin mahdollisten haitta-aineiden varalta.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div><div><b>Possuresepti</b></div><div><br /></div><div>Yhdelle nelikiloselle kissalle päiväannos, sis. 2 ateriaa</div><div><ul><li>40g jauhelihaa (nautaa, porsasta, nautasikaa, jonka rasvaprosentti 10 tai alle)</li><li>40g porsaan munuaista</li><li>40g porsaan sydäntä</li><li>1 raaka keltuainen <i>(D-vitamiini)</i></li><li>1 murskattu kananmunankuori <i>(kalsium)</i></li><li>2ml kala- tai lohiöljyä <i>(rasvahapot)</i></li><li>ripaus merileväjauhetta <i>(jodi)</i></li><li>1/2-1 tbl Avitalin Biotinia <i>(sinkki)</i></li><li>tilkka jauhettua naudan maksaa <i>(A-vitamiini)</i></li><li>pisara Avitalin E-vitamiini-pumppupullosta</li></ul><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcGpTxrEpqybtDTcviqAtSXAlxdbB20xJ-uy0zWVaJyyDkZsAJ0efzCW4DSwgQFvXrUjVlJjgiv2zKyuegZK3Sc4NVI_Hpgc_CjbCSITsTrxJe8E_xxlHnM-bvMxRiz32BY4ZrCWHDOv97xAbC0up6pDxD_mIxwTaquDO4wWvOTtDxtuTaN63bnPpo9A/s1469/WhatsApp%20Image%202022-04-29%20at%2017.26.50%20(7).jpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="776" data-original-width="1469" height="338" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcGpTxrEpqybtDTcviqAtSXAlxdbB20xJ-uy0zWVaJyyDkZsAJ0efzCW4DSwgQFvXrUjVlJjgiv2zKyuegZK3Sc4NVI_Hpgc_CjbCSITsTrxJe8E_xxlHnM-bvMxRiz32BY4ZrCWHDOv97xAbC0up6pDxD_mIxwTaquDO4wWvOTtDxtuTaN63bnPpo9A/w640-h338/WhatsApp%20Image%202022-04-29%20at%2017.26.50%20(7).jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Lisät possureseptiin: merileväjauhe (jodi), naudan maksa (A-vitamiini), E-vitamiini, biotiini ja lohiöljy (rasvahapot.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div></div><div><b>Kalaresepti</b></div></div><div><br /></div><div>Yhdelle nelikiloselle kissalle päiväannos, sis. 2 ateriaa</div><div><ul style="text-align: left;"><li>80g kananjauhelihaa</li><li>2 broilerin sydäntä <i>(B-vitamiini)</i></li><li>15g silakkaa tai 30g muikkuja <i>(D-vitamiini, seleeni, jodi, rasvahapot)</i></li><ul><li><i>käytännössä noin 1 silakka tai 3 muikkua</i></li><li><i>huom. muikut ovat yleensä järvestä, joten annos tulee pakastaa ennen tarjoilua</i></li></ul><li>ripaus Avitalin Calcium-jauhetta <i>(kalsium)</i></li><li>1/2-1 tbl Avitalin Biotinia <i>(sinkki)</i></li><li>tilkka jauhettua naudan maksaa tai pari tilkkaa broilerin maksaa <i>(A-vitamiini)</i></li><li>pisara Avitalin E-vitamiini-pumppupullosta</li></ul><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUDR88U8jO_4T6_XHgqTlIGfktOKZIA2z_BV2Rg3q9yPecg_fonG7dSiR8wMlIrYTQomTvZ2zouYTNEptJJ3fwpdWSgwnoUQNFcgbgcyNF0ELBIQFNhXB6iiEE9t36r7tu3j4XyNj3BdvU5ZVoN1fPQf5kEN2quk2akvkEyBdZUzsUJnEREjHzqYffng/s900/WhatsApp%20Image%202022-04-29%20at%2017.26.49%20(4).jpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="629" data-original-width="900" height="448" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUDR88U8jO_4T6_XHgqTlIGfktOKZIA2z_BV2Rg3q9yPecg_fonG7dSiR8wMlIrYTQomTvZ2zouYTNEptJJ3fwpdWSgwnoUQNFcgbgcyNF0ELBIQFNhXB6iiEE9t36r7tu3j4XyNj3BdvU5ZVoN1fPQf5kEN2quk2akvkEyBdZUzsUJnEREjHzqYffng/w640-h448/WhatsApp%20Image%202022-04-29%20at%2017.26.49%20(4).jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Lisät kalareseptiin: kalsiumjauhe, E-vitamiini, biotiini ja naudan maksa (A-vitamiini).</i></td></tr></tbody></table><br /></div></div><p></p>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-66064370897196807022022-04-02T16:46:00.003+03:002022-05-01T12:54:07.338+03:00Kissan raakaruokinta<p><i><b>Mitä lihaa kissalle voi antaa? Mitä vitamiineja ja lisäravinteita kissa tarvitsee? Mitä kissa saa lihasta, mitä pitää erikseen lisätä ruokaan? Tämän blogitekstin pääasiallisena lähteenä on käytetty Katariina Koskelan opinnäytetyötä vuodelta 2017: <a href="https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/128153/Koskela_Katariina.pdf?sequence=1&isAllowed=y">Kissojen ravitsemukselliset tarpeet ja raakaruokinta</a>.</b></i></p><div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidbxkug5OBt5tmisrdCqjmlo_CmRrFo67svp3n80JuvCxQX89B_LjvE6HvxEnzxBVwqul2T7oqLF3ZBC2y83Y6I_nm57nb_rkZvoc19bDZD20pO5iEpyAXGZObAIVciEg7MIdAx6qXvXbPOJv_YN7ivTBMdAut5V4Qw3Kw3VM2A0KRSOyt9Sl5xQdUDg/s4049/20220326_151419.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2072" data-original-width="4049" height="328" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidbxkug5OBt5tmisrdCqjmlo_CmRrFo67svp3n80JuvCxQX89B_LjvE6HvxEnzxBVwqul2T7oqLF3ZBC2y83Y6I_nm57nb_rkZvoc19bDZD20pO5iEpyAXGZObAIVciEg7MIdAx6qXvXbPOJv_YN7ivTBMdAut5V4Qw3Kw3VM2A0KRSOyt9Sl5xQdUDg/w640-h328/20220326_151419.jpg" width="640" /></a></div><div><br /></div>Luonnossa kissa ei tietenkään saa erillisiä vitamiini- ja kivennäislisiä, mutta lemmikkikissan raakaruokinnassa ne ovat oleellinen osa. Tämä johtuu siitä, että pääasiassa saatavuuden takia raakaruokinnassa käytetään eläinten osia eikä kokonaisia eläimiä. Esimerkiksi luonnossa kissa söisi koko hiiren, eikä vain tiettyä sisäelintä siitä. Eri sisäelimistä kun tulee eri vitamiineja ja lisäravinteita. Lisäksi tulee muistaa, että täysin "luonnonmukainen" ravinto aiheuttaa kissalle puutostiloja. Esim. Suomessa ulkona elävät populaatiokissat kärsivät usein erilaisista puutostiloista.</div><div><br /></div><div style="text-align: center;"><i>"Kissa ei myöskään välttämättä saa kaikkia ravintoaineita riittävästi luonnossa. Esimerkiksi sinkin puute aiheuttaa turkin ja ihon kunnon huononemista, mikä ei välttämättä vaikuta kissan selviytymiseen. Puutokset voivat
myös kehittyä hyvin pitkän ajan kuluessa, jolloin ne eivät välttämättä heti
vaikuta kissan elinvoimaisuuteen. Vaikka lemmikkinä oleva kissa pysyisi
hengissä pienistä puutoksista huolimatta, on kuitenkin järkevää pyrkiä
täyttämään kaikki ravintoaineiden tarpeet, jotta ongelmilta vältyttäisiin
myös jatkossa."</i></div><div style="text-align: center;"><i><b><span style="font-size: x-small;">- Katariina Koskela, Kissojen ravitsemukselliset tarpeet ja raakaruokinta (2017)</span></b></i></div><div><br /></div><div>Nykyään moni kissanomistaja näyttää suosivan 50/50-ruokintamallia, eli 50% raakaruokaa ja 50% täysravinto-märkäruokaa. Tällöin kissan ravintoaineiden saanti ei ole täysin omistajan osaamisen/viitseliäisyyden varassa. On kuitenkin tärkeää muistaa myös se, että pelkästään yhdenlaisen täysravinnon tarjoaminen saattaa aiheuttaa puutostiloja: aina täysravinto ei sisällä kaikkia mahdollisia vitamiineja ja kivennäisaineita, tai määrät ovat niin pieniä, että kissan tulisi syödä kyseistä ruokaa ns. maksimiannos vuorokaudessa.</div><div><br /></div><div>Kissa tarvitsisi noin 25-40g lihaa per painokilo per päivä (lähde: Murren murkina). Eli nelikilosen kissan tulisi syödä lihaa (vitamiineilla ym. höystettynä) 100g-160g per päivä. Samoissa summissa pyörii myös esim. <a href="https://maukas.fi/fi/raakaruokalaskuri/">Maukkaan raakaruokalaskuri</a>. Märkäruuissa ruokintasuositukset ovat helposti tuplasti suurempia. Meillä kotona suosittujen <a href="https://www.zooplus.fi/shop/kissat/markaruoka/bozita/bozita_saastopakkaukset/549474?origin=hopps&q=bozita%20chunks%20in%20jelly&i=1&ro=1">Bozita-märkäruokien</a> ruokintasuositus nelikiloselle kissalle on 300g, <a href="https://www.zooplus.fi/shop/kissat/markaruoka/viljaton_marka/animonda_viljaton/281933">Animonda von Feinsteinin</a> puolestaan 265-310g.</div><div><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjb6ZknnNT1YtuY289WZ0t7Angqj95t8N9qg3GEBWl8euYIi20nnY6vh6oodBhAV7JLWInx16mcIyW4RpEWxXatnrvgpBuqeM2H65k40lYJOSHFVd-ENYoSdD6rBnny627WDrA5E31LPKjY_IRaYaOWO5HtjRgvLuMMXcVwrqkmT1y8lwtXfMYoP5FCzA/s2000/annokset.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjb6ZknnNT1YtuY289WZ0t7Angqj95t8N9qg3GEBWl8euYIi20nnY6vh6oodBhAV7JLWInx16mcIyW4RpEWxXatnrvgpBuqeM2H65k40lYJOSHFVd-ENYoSdD6rBnny627WDrA5E31LPKjY_IRaYaOWO5HtjRgvLuMMXcVwrqkmT1y8lwtXfMYoP5FCzA/w640-h320/annokset.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Pakastan raakaruoka-annoksia, joita sulatan jääkaapissa: aamulla jääkaappiin laitettu annos on illalla valmis tarjoiltavaksi.</i></td></tr></tbody></table></div><div><br /></div><div><b>Mitä kissa tarvitsee ruokavalioonsa?</b></div><div><b><br /></b></div><div>Blogitekstissäni <a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2022/03/kissan-ruokinnan-abc.html">"Kissan ruokinnan ABC"</a> kerroin suuripiirteisesti, mitä kissan ruokavaliossa tarvitsee olla ja mitä pitää välttää. Nyt syvennymme (pääasiassa <a href="https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/128153/Koskela_Katariina.pdf?sequence=1&isAllowed=y">Katariina Koskelan opinnäytetyön</a> turvin) yksityiskohtiin siitä, mitä ovat ne kissan päivittäiset tai viikottaiset tarpeet.</div><div><br /></div><div>Kissa tarvitsee siis:</div><div><ul style="text-align: left;"><li><b>Tauriinia ja arginiinia,</b> joita kissa saa hyvälaatuisesta lihasta. Esim. sydämet ovat erityisen hyviä tauriinin lähteitä.</li><li><b>Fosforia, kaliumia, natriumia ja magnesiumia,</b> jota kissa saa kaikesta lihasta.</li><li><b>Seleeniä,</b> jota kissa saa lihasta - erityisesti munuaisista.</li><li><b>Rautaa,</b> jota kissa saa kaikesta lihasta - eritoten maksasta.</li><li><b>Sinkkiä,</b> jota kissa saa lihasta - eritoten sydämestä. Sitä kannattaa antaa kuitenkin myös lisänä, sillä runsaammasta saannista on hyötyä iholle ja turkille.</li></ul><div><ul><li><b>Klooria,</b> jota kissa saa maksasta ja munuaisista.</li><li><b>Kuparia,</b> jota kissa saa maksasta, munuaisista, kalasta ja äyriäisistä.</li><li><b>Mangaania.</b> Selvitin, että yleisesti mangaanin lähteitä ovat marjat ja ruoka-aineet, jotka sisältävät myös hiilihydraatteja. Kuitenkin mangaanin tarve on niin pieni, että mikäli kissa saa myös märkäruoka-täysravintoa, saa se sitä kautta mangaania.</li></ul></div><ul style="text-align: left;"><li><b>Kalsiumia,</b> jota kissa saa luusta, kananmunan kuoresta tai erillisestä valmisteesta. Lihaista luuta kissa tarvitsisi 1,5g per painokilo per päivä, puhtaan luun kohdalla riittää 0,5g per painokilo per päivä - siis miniminä. Yksi kananmuna sisältää noin 2g kalsiumia, mikä täyttää noin nelikilosen kissan päivittäisen kalsiumin tarpeen.</li><li><b>Rasvahappoja</b> (Omega-3, Omega-6), joita kissa saa kalasta, kalaöljystä ja lohiöljystä. </li><li><b>Jodia, </b>jota kissa tarvitsee vain hieman. Sitä saa merilevästä ja kissoille on erikseen olemassa merileväjauheita.</li></ul><ul style="text-align: left;"><li><b>A-vitamiinia,</b> jota kissa saa esim. kalanmaksaöljystä tai maksasta.</li><ul><li>Naudan maksassa on runsaasti A-vitamiinia (196,7µg/g), broilerin maksassa on puolestaan puolet vähemmän (97,5µg/g). Sian maksa on A-vitamiinipitoisuudeltaan näiden välimaastossa.</li><li>Naudan jauhettua maksaa suositellaan korkean A-vitamiinipitoisuuden vuoksi 5g per painokilo per viikko. Useissa lähteissä lukee 2-3 ruokalusikallista per vko. Koska broilerin maksassa on puolet vähemmän A-vitamiinia, sitä saisi antaa 10g per painokilo per viikko.</li></ul><li>Erityisen paljon <b>B-vitamiineja, </b>näistä B12 on erittäin tärkeä. B-vitamiineja kissa saa pieniä määriä kaikista lihoista, etenkin broilerinsydämestä. Tarvittaessa B-vitamiinien saantia voi täydentää erillisellä valmisteella.</li><li><b>D-vitamiinia,</b> jonka paras lähde on silakka, kokonainen muikku, kananmunan keltuainen tai kalanmaksaöljy. Muissa kaloissa pitoisuudet tuppaavat olemaan pieniä, kilohinnat suuria ja/tai saatavuus heikkoa. Mutta esim. myös siika ja kuha ovat hyviä D-vitamiinin lähteitä.</li><ul><li>Huom: kissojen iho ei tuota D-vitamiinia auringossa ihmisen ihon tavoin, joten sitä on saatava ravinnosta. Kissat myös "kestävät" D-vitamiinia huomattavasti suurempina määrinä kuin muut eläimet.</li><li>Annosohjeet nelikiloiselle kissalle D-vitamiinin suhteen on esim. 110g silakkafilettä per viikko tai 210g kokonaisia muikkuja per viikko. </li><li>Kalanmaksaöljyä (ihmisille tarkoitettu Mölleriä) saa antaa 0,5ml per painokilo per pv, kun se on ainut D-vitamiinin lähde. Eli nelikiloselle kissalle 2ml per päivä. (Lähde: Pikkupedot-blogi, Viiruvarpaat-blogi)</li><li>Keltuainen kannattaa antaa raakana. Raakaa valkuaista ei kannata antaa kissalle - se sisältää avidiinia, joka estää biotiinia imeytymästä. Kuitenkaan avidiini ei "jahtaa" biotiinia, joten vähäinen määrä silloin tällöin ei ole hengenvaaraksi. (Lähde: Katiska)</li></ul><li><b>E-vitamiinia, </b>jota kannattaa lisätä vitamiinivalmisteina. Huom! Rasvainen ruoka lisää E-vitamiinin tarvetta.</li><li><b>C- ja K-vitamiinia</b> kissa pystyy valmistamaan itse elimistössään.</li></ul><ul style="text-align: left;"><li>Vettä. Kissa on eläimenä sopeutunut saamaan valtaosan (tai jopa kaiken) tarvitsemansa nesteen saalistamistaan eläimistä, minkä takia kissa havaitsee janontunnetta heikosti. Siksi kannattaa lisätä ruokaan vettä ja/tai käyttää vesiautomaattia: juokseva vesi saa kissan herkemmin juomaan kuin kipossa seisova vesi.</li><li>Kuitua kissa tarvitsee suoliston toimintaansa: mikäli kissa kakkaa harvemmin kuin kerran päivässä tai kakka on liian kovaa, kannattaa ruokavalioon lisätä psylliumia. Sitä saa leivontahyllystä. Psylliumin kanssa kannattaa lisätä ruokaan myös vettä, sillä se imee paljon nestettä itseensä. Peruskäytössä psylliumia voi laittaa puolikkaan teelusikallisen per päivä. (Vaikeassa ummetuksessa sitä kannattaa laittaa joka ateriaan puolikkaasta teelusikallisesta kahteen teelusikalliseen, kunnes kakka lähtee normaalisti kulkemaan.)</li></ul><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhy21urLKGiYZKfRtymvJIGW7FN-TpbK89xsTQgvonbfsuM6yFIqPPMgHU5GpWSgNmPqecQNlQaro-PpCd7AzxjT-zNzoO5n2fiNv3Tw8lIFlDQBe94Ey4dAOO4f3zQBLy-kC6J2NjDP8QIMLMF2eVUqYLtb68nqJunNXvbJW8S-2G5xQiO98ZzY0765A/s2000/sis%C3%A4elimet.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhy21urLKGiYZKfRtymvJIGW7FN-TpbK89xsTQgvonbfsuM6yFIqPPMgHU5GpWSgNmPqecQNlQaro-PpCd7AzxjT-zNzoO5n2fiNv3Tw8lIFlDQBe94Ey4dAOO4f3zQBLy-kC6J2NjDP8QIMLMF2eVUqYLtb68nqJunNXvbJW8S-2G5xQiO98ZzY0765A/w640-h320/sis%C3%A4elimet.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Broilerin sydän on erityisen hyvä tauriinin, B-vitamiinien ja sinkin lähde. Munuainen puolestaan on oiva seleenin lähde. Raakaruoka-annoksia tehdessä käytän muovihanskoja, sillä töiden puolesta olen tottunut käsittelemään raakaa kalaa ja lihaa hanskat kädessä. Tämä on myös oiva keino välttää se, ettei esim. maksan tai munuaisten haju jää käsiin päiväkausiksi.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div><div><b>Vitamiinit ja kivennäisaineet kissalle</b></div><div><br /></div><div>Lisäravinteita saa esim. eläintarvikeliikkeistä, apteekeista ja nettikaupoista. Ehkä tunnetuimmat merkit tällä saralla ovat ruotsalainen <a href="https://avital.fi/tuotteet">Avital</a> sekä suomalaiset <a href="https://probalans.fi/tuotteet/">Probalans </a>ja <a href="https://www.biofarm.fi/content/fi/52/56/6/207/Vitamiinit%2C%20kivenn%C3%A4is-%20ja%20hivenaineet.html">Biofarm</a>. Olen itse pitkälti suosinut Avitalia, koska Probalansin tuotteet ovat lähtökohtaisesti koirille ja Biofarmilla on (vielä) niukasti kissoille suunnattuja valmisteita. Toisaalta myös koirille tarkoitettuja vitamiineja käytetään kissoille, mutta vasta-alkajana pidän turvallisempana sitä, että purkki kertoo suoraan, mitä pitää laittaa (tai mitä uskallan antaa) kissalle.</div><div><br /></div><div>Kun katsomme edeltävän kappaleen listausta, saa kissa useita tarvittavia ravintoaineita jo pelkästä lihasta. Näiden lisäksi tarvitsisi huolehtia kalsiumin, rasvahappojen, jodin ja E-vitamiinin saannista. Lisäksi sinkin ja B-vitamiinin saantia kannattaa varmistaa erillisillä valmisteilla.</div></div></div><div><br /></div><div>Itse aloitin sillä, että murskasin Multicat-monivitamiinia raakaruoka-annoksiin. Huom! Tässä kohtaa raakaruokinta oli vain pieni osa kissojen ruokintaa, jolloin kissat saivat täysravintoa enimmäkseen märkä- ja kuivaruuasta.</div><div><br /></div><div>Nykyään meillä on kaapissa:</div><div><ul style="text-align: left;"><li>Avitalin kalsium-jauhe</li><li>Avitalin lohiöljy</li><li>Möllerin kalanmaksaöljy</li><li>Graun merileväjauhe<br /></li><li>Avitalin E-vitamiini</li><li>Biofarmin (AIKA-tuotesarja) B-max </li><li>Avitalin biotiini-purkki (sisältää sinkkiä, biotiinia ja L-metioniinia)</li></ul><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiftCo-XsHmrZ3-53CmscuxafMqendMg6OHO-0U6Sf01rgNsyI5IQEkZLZa8sEHIPvKPQpPriwI9S-Sh83x5m1S3ETivkQEMfbGVZcu4Sjt67E0YAK3MY6kv8gqGVXVJY4fMbeolqZvDfjyIqwbOOMWO-AnbbNKsPvGF58m2uhleQwGgn_UWqBpA6bX4w/s2000/vitamiinit.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiftCo-XsHmrZ3-53CmscuxafMqendMg6OHO-0U6Sf01rgNsyI5IQEkZLZa8sEHIPvKPQpPriwI9S-Sh83x5m1S3ETivkQEMfbGVZcu4Sjt67E0YAK3MY6kv8gqGVXVJY4fMbeolqZvDfjyIqwbOOMWO-AnbbNKsPvGF58m2uhleQwGgn_UWqBpA6bX4w/w640-h320/vitamiinit.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Murskaan tabletit annos kerrallaan. Toinen vaihtoehto olisi annoksia tehdessä miettiä esim. viikon ruuat & tarpeet kerralla: eli murskata viikon vitamiinit & kivennäisaineet kerralla sekaisin ja sitten jakaa jauhe viikon ruuille.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div></div><div><b>Lihaa, kanaa ja sisäelimiä kissalle</b></div></div><div><b><br /></b></div><div>Kun kyse on raakaruokinnasta, on syytä antaa se raakana, sillä kypsentäminen tuhoaa tauriinia. </div><div><br /></div><div><div>Itse käytän jokaisessa raakaruoka-annoksessa pääraaka-aineena kanan jauhelihaa, sillä se on sulavaa ja maistuu todistetusti jokaiselle kissallemme. Toisinaan joukossa on myös jotain toista jauhelihaa: nautaa, porsasta tai kalkkunaa.</div><div><br /></div><div>Lähtökohtaisesti ihmisten jauhelihoissa ei ole seassa jauhettua luuta, mutta lemmikeille tarkoitetuissa jauhelihoissa on, jolloin niistä saa myös kalsiumia. Tällaisia merkkejä ovat esim. Maukas, Mush ja Oscar. Kennelrehulta voi myös tilata luullisia jauhelihoja.</div><div><br /></div><div>Jotta raakaruokinta olisi hyväksi hammasterveydelle, siinä on syytä olla jauhelihamössön lisäksi paloja. Käytän itse kissojen raakaruuassa ihmisille tarkoitettuja lihoja ja annosten sisältö riippuu paljon siitäkin, mitä on sattunut olemaan alennuksessa tai punalaputettuna. Tärkeintä on, että liha on aina <b>maustamatonta</b>.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRVjSUfBRSXVXyngv2qWa-SzZjfSsUHK1VWanHn52EEjHUzBRcjeDT1sxuMyJG92OZ5wo9nyQ2xbHHGSXD4gwrLCpCTJQzv3DVs3r7j-EVZYRqInz-NU7Wnq1R6oSU7T7I_ocIWLFnx8_VcRJ099vfszZCdikwAdUk5nqGhnS-xTFu4UdfsbXFunG97A/s1593/20211226_170405%20(1).jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1150" data-original-width="1593" height="462" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRVjSUfBRSXVXyngv2qWa-SzZjfSsUHK1VWanHn52EEjHUzBRcjeDT1sxuMyJG92OZ5wo9nyQ2xbHHGSXD4gwrLCpCTJQzv3DVs3r7j-EVZYRqInz-NU7Wnq1R6oSU7T7I_ocIWLFnx8_VcRJ099vfszZCdikwAdUk5nqGhnS-xTFu4UdfsbXFunG97A/w640-h462/20211226_170405%20(1).jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Meillä jokaisessa annoksessa on yleensä kanan jauhelihaa, sillä se on vähärasvaista, kosteaa ja sulavaa. Naudan jauheliha puolestaan on puolestaan kuivempaa ja "kovempaa", kuten tässä havainnekuvassa näkyy. Huom: tässä Kotimaista naudan jauhelihassa rasvaprosentti on 17. Kissanruokinnassa olisi hyvä tähdätä vähärasvaiseen (alle 10%) lihaan.</i></td></tr></tbody></table><br /><div>Kissa voi syödä esim. kanaa, nautaa, porsasta, härkää, hirveä, peuraa, hevosta, poroa, kalkkunaa, lammasta ja niin edelleen, joten lähinnä raaka-aineiden valinta riippuu maustamattomuudesta ja rasvaprosentista (mieluiten 10% tai alle) sekä siitä, mitä on saatavilla ja mikä on hintakatto.</div><div><br /></div><div>Omaan ostoskoriin kertyy usein jauhelihojen lisäksi esim. näitä:</div><div><ul style="text-align: left;"><li>broilerin rintafilee, fileeleike, sisäfilee, paistileike ja fileesuikale</li><li>porsaan ulkofilee, kassler, sisäfilee ja fileesuikale</li><li>naudan sisäpaisti, ulkopaisti, paahtopaisti sekä erilaiset kuutiot ja suikaleet</li><li>karjalanpaisti</li><li>kalkkunan fileeleike</li></ul><div><a href="https://www.vauhtiraksu.com/category/69/pakasteet-kissoille">Vauhti-Raksulta</a> voi tilata kissoille suunnattua lihaa ja jopa kokonaisia hiiriä, <a href="https://www.kennelrehu.fi/kissojen-suosikit/lihatuotteet-kissoille.html">Kennelrehulta</a> voi puolestaan tilata esim. varta vasten sian tai naudan sydämestä jauhettua jauhelihaa. Näissä on toki ongelmana se, että ruuat tulevat pakasteina, joten annosten tekeminen on haastavampaa.</div></div><div><br /></div><div>Käytän naudan maksaa, sillä sitä löytyy ruokakaupoista ja valitsen sen yleensä jauhettuna, jolloin sen annostelu on helpompaa. Saatan pistää ripauksen maksaa jokaiseen annokseen tai sitten laitan pariin annokseen kolmen kissan tarpeet ja merkkaan ne erikseen.</div><div><br /></div><div>Naudan maksan lisäksi meillä on syöty myös seuraavia sisäelimiä:</div></div><div><ul style="text-align: left;"><li>porsaan sydän, munuainen ja kieli</li><ul><li>Huom! Koska munuaisen tehtävä on suodattaa verestä kuona-aineita, se pitää <b>huuhdella hyvin</b> ennen tarjoilua!</li></ul><li>naudan sydän</li><li>broilerin sydän ja kivipiira</li></ul><div>Tulevaisuudessa aion myös kokeilla esim. porsaan maksaa, broilerin maksaa sekä poroa ja lammasta jossain muodossa.</div></div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMiFTwBD7GIM33JvNzWJtVkH_n3ehFIXd5A0j2SJRTYsK6YChrAVEWYYB4CkQZ_8jJPGQrsVmg3U2UF_KJc8XbLKyi8ZXLRRGoVFB5IswtXyFXhOyz-VKyKMVVw0SsUA7VhbjD86X5HRJ56ACEOUdvIZSxDYIYdluiV-NXDT29PuL4H_W84SNo0hgNFg/s2084/20220326_150306.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1512" data-original-width="2084" height="464" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMiFTwBD7GIM33JvNzWJtVkH_n3ehFIXd5A0j2SJRTYsK6YChrAVEWYYB4CkQZ_8jJPGQrsVmg3U2UF_KJc8XbLKyi8ZXLRRGoVFB5IswtXyFXhOyz-VKyKMVVw0SsUA7VhbjD86X5HRJ56ACEOUdvIZSxDYIYdluiV-NXDT29PuL4H_W84SNo0hgNFg/w640-h464/20220326_150306.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Lue kissan metsästyskäyttäytymisketjusta ja vinkkejä kissan ruokinnasta <b><a href="https://janinapohju.wordpress.com/2019/02/09/kissan-vapaa-ruokinta/">Janina Pohjun blogista.</a></b></i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div><b>Kalaa kissalle</b></div><div><br /></div><div>Googlehaut hukkuvat edelleen tietoon siitä, että kissalle saisi antaa kalaa vain kerran viikossa. Nämä rajoitukset johtuvat siitä, rasvaisen kalan runsas saanti sekä ihmisille tarkoitetut tonnikalat aiheuttavat kissalle E-vitamiinipuutosta eli keltarasvatautia.<br /><br />Toisin sanoen, <b>vähärasvainen kala kissan ruokavaliossa on ok </b>ja rasvaisempikin kala silloin tällöin. Valttikorttina on jälleen kohtuullisuus ja monipuolisuus. On hyvä kuitenkin muistaa, että kala aiheuttaa kissalle viljojen jälkeen eniten yliherkkyyttä, joten mikäli kissalla ilmenee jotain <a href="https://omaelainklinikka.fi/kissan-allergia-ruoka-aineallergia/">allergian oireita</a>, on syytä jättää kala (ja tietenkin ne viljat) pois kissan ruokavaliosta.</div><div><br /></div><div>Meri- ja kirjolohi ovat rasvaisia kaloja. Ahven, hauki ja kuha ovat vähärasvaisia. Myös seiti, turska, taimen, muikku, särki ja silakka ovat lohta parempia vaihtoehtoja. Järvikala tulee joko pakastaa tai kypsentää ennen kissalle tarjoamista, sillä järvikalasta kissa voi saada esim. lapamadon ja järvikala sisältää entsyymiä, joka tuhoaa kissan elimistössä B1-vitamiinia. Vitamiinisaralla kerta-annos raakaa järvikalaa joskus ja jouluna ei kuitenkaan ole hengenvaaraksi, <b>joten ei paniikkia,</b> jos olet joskus antanut kissallesi kalastamasi ahvenen.</div><div><br /></div><div><b><a href="http://www.villasukkakirjailija.fi/2022/04/raakaruokaresepteja-kissalle.html">Tsekkaa seuraavaksi pari raakaruokareseptiäni!</a> </b></div><div><b><br /></b></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgak97P6L1I3gM5Y7gmyTNeRrwlWaJKt-Q6YmiAy71ztyfwaVC2cwuGTwQq90qUoRNVPTM2CAfDSgqwLDDhUbl_X26F61VlVhD6XBqZKmYxaitQZB9GujclAZ7nhGoQSR7F3i6pJBR8RrHGmWHF6ane_qvtbVdxTAEEsiEUCmXnnMjHPjn1IA7xXBbHjg/s2084/20220326_150423.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1331" data-original-width="2084" height="408" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgak97P6L1I3gM5Y7gmyTNeRrwlWaJKt-Q6YmiAy71ztyfwaVC2cwuGTwQq90qUoRNVPTM2CAfDSgqwLDDhUbl_X26F61VlVhD6XBqZKmYxaitQZB9GujclAZ7nhGoQSR7F3i6pJBR8RrHGmWHF6ane_qvtbVdxTAEEsiEUCmXnnMjHPjn1IA7xXBbHjg/w640-h408/20220326_150423.jpg" width="640" /></a></div></div><div><br /></div><div><i>Lähteet, viitattu 27.3.2022:</i></div><div><i><br /></i></div><div><i>Katariina Koskelan opinnäytetyö: <a href="https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/128153/Koskela_Katariina.pdf?sequence=1&isAllowed=y">Kissojen ravitsemukselliset tarpeet ja raakaruokinta (2017)</a></i></div><div><i>Cat Lovers -blogi: <a href="http://wecatlovers.blogspot.com/p/loin-taman-blogin-jakaakseni-tietoa.html">Kissan luonnonmukainen ruokinta, BARF</a></i></div><div><i>Pikkupedot-blogi: <a href="http://pikkupeto.blogspot.com/2016/01/kokeiluja-ja-muutoksia.html">Kokeiluja ja muutoksia lisäravinnepuolella</a> ja<a href="http://pikkupeto.blogspot.com/2014/09/jodi.html"> Jodi</a></i></div><div><i>Kissaliitto: <a href="https://www.kissaliitto.fi/wpolku/media/2019/03/Kissanomistajan_opas_2018_web.pdf">Kissanomistajan opas, 2018</a></i></div><div><i>Rovio Pet Food: <a href="https://roviopetfoods.fi/kissa-ja-kananmuna-onko-kananmuna-kissalle-sopivaa-ravintoa/">Kissa ja kananmuna - onko kananmuna kissalle sopivaa ravintoa?</a></i></div><div><i>Kysymyksiä kissoista -blogi: <a href="https://kysymyksiakissoista.vuodatus.net/lue/2015/06/kissan-ravinto">Kissan ravinto</a> </i></div><div><i>Vitabalans: <a href="https://vitabalans.fi/fi/milloin-kissa-tarvitsee-lisaravinteita/">Milloin kissa tarvitsee lisäravinteita?</a></i></div><div><i>Murren murkina: <a href="https://www.murrenmurkina.com/ruokinta-info/kissojen-raakaruokinta/c/87/">Kissojen raakaruokinta</a></i></div><div><i>Muuliprojekti-blogi: <a href="https://www.muuliprojekti.fi/2018/05/kissojen-raakaruokinta-ei-ole.html">Kissojen raakaruokinta ei ole salatiedettä</a></i></div><div><i>Tutkijatohtori Milla Salosen Viiruvarpaat-blogi: <a href="http://viiruvarpaat.blogspot.com/2015/04/peruskissan-perushyva-perusruokinta.html">Peruskissan perushyvä perusruokinta</a> &</i></div><div><a href="http://viiruvarpaat.blogspot.com/search/label/raakaruokinta"><i>Raakaruokinta</i></a>-tekstit</div>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-54739027207660999962022-03-27T11:00:00.002+03:002022-04-02T16:49:20.593+03:00Kissan ruokinnan ABC<i><b>Kissan ruokinnassa ei kannata tähdätä täysin "luonnonmukaiseen" ruokavalioon, sillä luonnossa kissasi eläisi vain parivuotiaaksi ja ulkoa loukutetuilla kissoilla on usein erilaisia puutostiloja. Mutta mitkä ovat hyviä kissanruokamerkkejä, mitkä eivät? </b></i><i><b>Mitä eroa on täysravinnolla ja täydennysravinnolla? Mitä raakaruokinnassa pitää ottaa huomioon? Tämä blogiteksti on ensikurkistus kissan ruokinnan oleellisiin pointteihin.</b></i><div><b><i><br /></i></b></div><div><b><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8zz-DMkW85HbKCRAghmCVTBZsgcB_3vayTUMPpCdHOzCBDWkWpcsuIseERENmwGXz0P1rVbYNPtHr9W97QqRhHO63oy9SLT770RTjV-3ht1vlh6kny4GuaAGAEKWuXUeuJddoDCI7d-X_km_Q8x5fX0hMqCESPtV5ub_eymAyAly_m4pgn7__ms0rAA/s3468/20210830_183037.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2619" data-original-width="3468" height="484" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8zz-DMkW85HbKCRAghmCVTBZsgcB_3vayTUMPpCdHOzCBDWkWpcsuIseERENmwGXz0P1rVbYNPtHr9W97QqRhHO63oy9SLT770RTjV-3ht1vlh6kny4GuaAGAEKWuXUeuJddoDCI7d-X_km_Q8x5fX0hMqCESPtV5ub_eymAyAly_m4pgn7__ms0rAA/w640-h484/20210830_183037.jpg" width="640" /></a></div><br /></b><div>Kissan <b>täysravinnosta</b> puhutaan, kun ruokaan on lisätty kaikki vitamiinit ja lisäravinteet, jolloin se täyttää kissan päivittäiset tarpeet. <b>Täydennysravinto</b> ei puolestaan kata kaikkea, sillä niihin ei ole lisätty esim. vitamiineja. Kissan on saatava päivittäin täysravintoa, sillä pelkän täydennysravinnon varassa kissalle tulee puutostiloja.</div><div><br /></div><div>Tiivistetysti: mikäli kissalle antaa esimerkiksi maustamatonta jauhelihaa, se on täydennysravintoa, mutta mikäli jauhelihaan sekoittaa vitamiineja ja lisäravinteita, on kyse täysravinnosta.</div><div><br /></div><div>Kissanomistajien keskuudessa tällä hetkellä yhä suurempaan suosioon tuntuu nousevan 50/50-ruokailumalli. Eli 50% raakaruokaa ja 50% märkäruokaa. Näin kissalle elintärkeiden ravintoaineiden saanti ei ole pelkästään omistajan osaamisen varassa.</div><div><div><i><b><br /></b></i></div><div><b>Kissan ravinto</b></div><div><b><br /></b></div><div>Yleisesti ottaen kissan ruokinnassa tulee <b>välttää</b> hiilihydraatteja, sokereita, suolaa, laktoosia ja korkeaa rasvaprosenttia. Yleisimmät kissoilla yliherkkyyttä aiheuttavat ovat viljat, kala ja kana. Ruokinnassa tulee <b>suosia</b> proteiinia, tauriinia ja lihapitoisuutta.</div></div><div><br /></div><div>Uuteen ruokaan kannattaa totutella lisäämällä uutta ruokaa ensin tutun ruuan sekaan: ensin ihan vähän ja pikkuhiljaa kasvattaa uuden ruuan määrää lautasella. Joillekin kissoille tämä ei toimi, kun tuttuun ruokaan tulee "outo sivumaku". Meillä uusi ruoka alkaa kiinnostaa, kun sen päälle ripotellaan kissan nähden <a href="https://www.mustijamirri.fi/itsybitsy-fd-kana-40-g-kissalle?52908">kuivattuja kanaherkkuja</a> tai joitain raksuja. Lilyn puolestaan saa syömään, kun tätä rapsuttelee samaan aikaan hännäntyvestä.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaUnNvRuwuHCjC0npuCjTX9kOwyWgQhPy2ji8qgXxRerPH5BSJS_0zuFtEss37bV9mHdG_H3ebJboOoF5hDoL_HIpcgHtaOtxOTHiHeqnt9Ox3idLIUeJQCaU9h6ne3FEt8IAT8mlNuA5YgBxFGQ7WEvT8uLuYDOOnwsvYdcBhJqQiB1WPzHnRqAsJZA/s2000/lily.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaUnNvRuwuHCjC0npuCjTX9kOwyWgQhPy2ji8qgXxRerPH5BSJS_0zuFtEss37bV9mHdG_H3ebJboOoF5hDoL_HIpcgHtaOtxOTHiHeqnt9Ox3idLIUeJQCaU9h6ne3FEt8IAT8mlNuA5YgBxFGQ7WEvT8uLuYDOOnwsvYdcBhJqQiB1WPzHnRqAsJZA/w640-h320/lily.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Olen huomannut, että meillä makua tärkeämmässä asemassa on ruuan koostumus. Esimerkiksi pateet eivät maistu sellaisenaan, mutta kun joukkoon lisää vettä ja ruokaa muussaa haarukalla, sekin häviää lautaselta.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div><b>Kissan ruokailu</b></div><div><br /></div><div>Ruokaa kannattaa aina käyttää kissan aktivointikeinona. Esim. leikitä kissaa ennen ruokailua, jolloin ruokailu leikin päätteeksi on "ansaittu saalis" tai piilota ruokaa, jolloin kissa joutuu etsimään saaliinsa. Hyödynnä aktivointileluja tai laita vaikka kissan ruoka kahvikupin pohjalle, jolloin kissa joutuu tassullaan onkimaan itselleen saaliin.</div><div><br /></div><div>Kissojen ruokailussa ei kannata tavoitella sitä, että kaikki talouden kissat söisivät samaan aikaan samassa tilassa. Yleensä kissat arvostavat ruokarauhaa ja syövät rennommin, kun vieressä ei ole toista kissaa <span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; color: #4d5156; font-size: 14px;">–</span> vaikka se olisikin oman ruokalautasensa ääressä. Lue lisää tästä eläinlääkäri Johanna Lankilan blogitekstistä <a href="https://kissansilmin.com/2018/03/24/kissan-ymparistotarpeet/">Kissan ympäristötarpeet</a>.</div><div><br /></div><div>Kissalle ominaisinta olisi syödä pieniä annoksia pitkin päivää, mutta useille kissanomistajille tällaisen järjestäminen on mahdotonta. Märkä- ja raakaruoka on nopeasti syömäkelvotonta, jolloin kuivaruuan ainut plussa ilmestyy: se ei mene pilalle huoneenlämmössä.</div><div><br /></div><div>Kuivaruoka kuitenkin on kissan hampaiden, nestetasapainon ja virtsatieterveyden kannalta huono vaihtoehto. Mikäli kuitenkin kissa selkeästi syö vain pieniä annoksia kerralla, on pelkkä "aamuin illoin" -ruokinta kissalle eittämättä liian harvoin. Tällöin mielestäni on tietenkin järkevää jättää esim. aktivointileluihin kuivaruokaa työpäivien ajaksi. Laadukas kuivaruoka kuitenkin sisältää tarvittavia vitamiineja ja kivennäisaineita, vaikkakin kuivaruoka sisältää aina jossain määrin hiilihydraatteja.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieM9M6XrYR22KG-LyKLor1sOc1620QyDI1fmDFdE8lOdNBDfGJEUEKUZtPQ_EHs_I7wooQKV82A0jgs4BE7DClv1fheg9GB-MSx78U9A-skC83n7Ugv9JmE9UOQ4g-ntNxZvL41k5mRBBRC2SyL1i1S78B1VFXquFREkeC-vHSh5JZcZexdMz2knvW_A/s2000/fiinazella.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieM9M6XrYR22KG-LyKLor1sOc1620QyDI1fmDFdE8lOdNBDfGJEUEKUZtPQ_EHs_I7wooQKV82A0jgs4BE7DClv1fheg9GB-MSx78U9A-skC83n7Ugv9JmE9UOQ4g-ntNxZvL41k5mRBBRC2SyL1i1S78B1VFXquFREkeC-vHSh5JZcZexdMz2knvW_A/w640-h320/fiinazella.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Hiilihydraateista huolimatta käytämme kuivaruokaa kissojen aktivointiin. Päivästä riippuen piilotamme kuivaruokaa ympäri kotia, jätämme sitä aktivointileluihin ja/tai laitamme raksuja kahvikupin pohjalle tai talouspaperirullan sisälle.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div><b>Kissanruokamerkeistä</b></div><div><br /></div><div><div>Kissa on 100% lihansyöjä, joka tarvitsee paljon proteiinia, kohtuullisesti rasvaa ja vain vähän <span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; color: #4d5156; font-size: 14px;">– </span>mieluiten ei ollenkaan <span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; color: #4d5156; font-size: 14px;">–</span> hiilihydraatteja. Hiilihydraatteja tulee sokerista, viljoista, riisistä, maissista ja juureksista, joita moni teollisesti valmistettu kissanruoka sisältää. Niitä kuitenkin käytetään kissanruuassa, sillä hiilihydraatit ovat halpoja täyteaineita. Esimerkiksi seuraavien kissanruokamerkkien tuotteet <b>sisältävät usein tai jopa aina runsaasti hiilihydraatteja</b>: Friskies, Kitekat, Latz, Purina Gourmet, Purina One, Royal Canin, Sheba, Whiskas & Xtra.</div><div><br /></div><div>Kissalle ei ole hyötyä hiilihydraateista, minkä takia niiden runsas saanti aiheuttaa kissalle lihomista ja edesauttaa terveysongelmien kehittymistä. Hiilihydraatit aiheuttavat kissoille virtsatieongelmia, esim. kiteitä ja kiviä (Lähde: YLE, SEY). Ne eivät ole kuitenkaan aivan ehdoton ei, sillä kissa saisi myös saalistamastaan hiirestä vähän hiilihydraatteja.</div><div><br /></div><div>Kuivaruuissa on aina jossain määrin hiilihydraatteja, jotta se on saatu pysymään kasassa. Kuitenkin raaka-ainevalinta sekä hiilihydraattien määrä määrittelee sen, onko ruoka ihan ok vai pelkästään kissan terveydelle haitaksi.</div><div><br /></div><div>Laadukkaampia kissanruokamerkkejä ovat esim. Almo Nature, Animonda von Feinstein, Applaws, Arion, Bozita, Concept for Life, Kattovit, Miamor, Purizon, Rosie's Farm, Smilla, Vitakraft ja Wild Freedom. Joidenkin kissanruokamerkkien märkäruoka on viljatonta, mutta kuivaruoka on hiilihydraateilla kyllästettyä: esimerkiksi MJAU ja Rainbow.</div><div><br /></div><div>Kissan iän karttuessa sen energian- ja vitamiinintarpeet muuttuvat. Siksi kissan ruokinnassa tulee ottaa huomioon mm. kissan ikä, aktiivisuus, pitkäaikaissairaudet ja niin edelleen. (Lähde: Koira-Kissaklinikka)</div><div><br /></div><div><i><a href="https://www.zooplus.fi/shop/kissat/viljattomat_kissanruoat">Zooplus.fi</a>:ssä on erikseen lajiteltuna viljattomat kissanruuat. Kannattaa myös katsoa <a href="https://www.facebook.com/kissojenkauppalista/">Facebookissa</a> ja <a href="https://www.instagram.com/kissojenkauppalista/?hl=fi">Instagramissa </a>Kissojen kauppalista!</i></div></div><div><i><br /></i><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4gkfENPr6IezhMXqmzLeek-SiyoC2ff5gGNFqEh4jh0xIoLwfLF7PUDAa_1EbXf2OYJq8wrH4pFRgg7lQqXNrK588dlN0wWcr9tjSCphp1HslnIFdezj6cUIJdknMMLJbh-1as6NcKJ5OnouhwMkZnC4RV326GPuahN-TC9lByu6fH5ZDIQwKs9N0aw/s3498/20211104_144959.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3498" data-original-width="3468" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4gkfENPr6IezhMXqmzLeek-SiyoC2ff5gGNFqEh4jh0xIoLwfLF7PUDAa_1EbXf2OYJq8wrH4pFRgg7lQqXNrK588dlN0wWcr9tjSCphp1HslnIFdezj6cUIJdknMMLJbh-1as6NcKJ5OnouhwMkZnC4RV326GPuahN-TC9lByu6fH5ZDIQwKs9N0aw/w634-h640/20211104_144959.jpg" width="634" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Ruokakaupoissa on laadukasta kissanruokaa, mutta myös hiilihydraateilla höystettyä tavaraa. Ruuan hinta ei kerro sen laadusta. Esim. Rainbow-pussiruuat eivät sisällä viljoja eikä sokereita ja niiden kilohinta monipakkauksessa on 2,33€. (Huom. </i><i>Rainbow-pateet sisältävät sokereita.)</i><i> Vertailuna hiilihydraateilla ja sokereilla höystettyjen Whiskas-märkäruokapussien kilohinta on 3,33€, Latzin märkäruokapussien kilohinta puolestaan 3,91</i>–<i>4,48€.</i></td></tr></tbody></table></div><div><br /></div><div><b>Tärkeää raakaruokinnasta</b></div><div><b><br /></b></div><div>Raakaruoka on hyväksi mm. koostumuksensa ansiosta kissan hampaille ja korkean proteiinipitoisuuden ansiosta kissan virtsateille. Kissan raakaruokinnassa huonoin puoli on se, että sitä varten pitää nähdä enemmän vaivaa. Ilman vitamiineja ja lisäravinteita raakaruoka ei korvaa täysravintoa. Mikäli kissa kuitenkin saa päivittäin täysravintoa märkä- ja/tai kuivaruuasta, voi raakaruokaa antaa myös sellaisenaan eli täydennysravintona.</div><div><br /></div><div>Kissalle saa antaa <b>vain maustamatonta</b> lihaa. Maustamattoman lihapaketin ravintosisällössä saattaa lukea, että se sisältää suolaa x määrän, mutta yleensä tällöin paketissa myös lukee esim. "Tuotteen suolapitoisuus johtuu lihan luontaisesta natriumista."</div><div><br /></div><div>Raakaruokinnassa pointti on se, että kissa saa ruokaa raakana. Terve kissa ei saa salmonellaa raa'asta kanasta ja kuumentaminen tuhoaa lihasta suurimman osan tauriinista, mikä on kissalle elintärkeää. Älä siis suotta paista tai keitä lihoja - ellei kyseessä ole järvikala.<b> Tarjoa järvikala aina keitettynä tai pakastettuna. </b>Järvikalassa on entsyymiä, joka tuhoaa kissan elimistössä B1-vitamiinia. Lisäksi järvikalasta kissa voi saada lapamadon. (Lähde: Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistys)</div><div><br /></div><div>Lemmikeille tarkoitettua raakaruokaa voi tilata esim. <a href="https://www.vauhtiraksu.com/">Vauhti-Raksulta</a> tai <a href="https://www.kennelrehu.fi/">Kennelrehusta</a>. Itse ostan kissoille ihmisille tarkoitettua lihoja, sillä niitä yleensä valvotaan paremmin kuin lemmikeille tarkoitettuja lihoja. Niistä on myös helpompaa tehdä annoksia, kun lihat eivät ole valmiiksi pakastettuja.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzoWbHnRa0KKsJrW0KTgh_Bxf008yFVhu9qvifDTQRT8ZUEwlZpscI6jbk_sDh2v6RtjOvYYXgVAssy-Lb_Syzf2LZOMUxCe9lSuZ97NSQdjdmYFnhHyUGMMl3yzdICO0mQZ6OBMb7Ymf-_6hXETuP1nRDQVukJihrnajVQCyP8PMW2mw0NZutYtsCWw/s2084/20220316_202202.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1882" data-original-width="2084" height="578" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzoWbHnRa0KKsJrW0KTgh_Bxf008yFVhu9qvifDTQRT8ZUEwlZpscI6jbk_sDh2v6RtjOvYYXgVAssy-Lb_Syzf2LZOMUxCe9lSuZ97NSQdjdmYFnhHyUGMMl3yzdICO0mQZ6OBMb7Ymf-_6hXETuP1nRDQVukJihrnajVQCyP8PMW2mw0NZutYtsCWw/w640-h578/20220316_202202.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Meidän kissakodissa raakaruoka tuli kissojen ruokavalioon ensiksi herkkuina. Sittemmin aloin lisätä raakaruuan määrää murskaamalla sekaan kissoille tarkoitettuja monivitamiinitabletteja. Sittemmin aloin lisätä myös biotiinia ja lohiöljyä. Nykyään <b>pyrin </b>tekemään annoksia, joissa olisi tarvittavat vitamiini- ja kivennäisaineet.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div>Raakaruokinnassa tulee varoa vitamiinipuutosta ja moni tuntuu arkailevan raakaruokintaa vitamiinirumban takia. Siksi haluan muistuttaa, että harvemmin kissanomistaja märkäruokaa annostellessaankaan miettii, täyttääkö se kissan päivittäiset vitamiinitarpeet. Useimmiten luotetaan siihen, kun kissanruokapurkki lupailee sisältävänsä "päivittäiset kissan vitamiini- ja kivennäisainetarpeet".</div><div><br /></div><div><b><i>Mutta mitä ne päivittäiset tai viikottaiset tarpeet ovat? Lue lisää <a href="http://www.villasukkakirjailija.fi/2022/04/kissan-raakaruokinta.html">Kissan raakaruokinta</a> -tekstistä.</i></b></div><div><br /></div><div><div><i>Lähteet, viitattu 26.3.2022:</i></div></div><div><i><a href="https://yle.fi/uutiset/3-11623736">YLE: Moni kissa saa liikaa hiilihydraatteja</a> </i></div><div><i><a href="https://sey.fi/kissa/kissat/kissan-perushoito/kissan-ruokinnasta/">SEY: Kissan ruokinnasta</a> </i></div><div><i><a href="https://koirakissaklinikka.fi/kissa-artikkelit/kissan-ruokinnasta">Koira-Kissaklinikka: Kissan ruokinnasta</a> </i></div><div><i><a href="https://sey.fi/kaakkois-suomi/kaakkois-suomen-elainsuojeluyhdistys/ohjeet-ja-linkit/kissan-ruokinta/">Kaakkois-Suomen Eläinsuojeluyhdistys: Kissan ruokinta</a> <br /><a href="https://kissansilmin.com/2018/03/24/kissan-ymparistotarpeet/">Kissansilmin-blogi: Kissan ympäristötarpeet</a></i></div></div>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-92167335851555906302022-03-21T11:07:00.004+02:002022-03-26T07:35:11.622+02:00Kahden kodinvaihtaja-kissan tarina<p><b><i>Kodinvaihtaja-termiä käytetään, kun kissa on kertaalleen asunut kodissa, jossa sen olisi alunperin ollut tarkoitus elää loppuelämänsä. Tilanteista riippuen ihmisillä on kissasta luopumiseen hyviä ja huonoja syitä. Ja toisinaan kissan uusi omistaja ei saa tietää varsinaista syytä, vaan tekosyitä. <a href="https://www.dewinblogi.fi/2021/12/kissa-palaa-yhdistykselle.html">Dewin blogissa</a> on kerrottu esimerkkejä siitä, millaisten asioiden takia kissalle etsitään uutta kotia.</i></b></p><p>Ystäväni bongasi taannoin ilmoituksen kahdesta Sfinx-kissasta ja kiinnostui näistä, sillä oli pidempään halunnut kissoja ja hänellä oli kokemusta karvattomista kissoista. Kissojen omistaja Miia* (nimi muutettu) oli itse mukana kissojen kasvattamisessa, ja hän vaikutti olevan hyvin avoin kaikesta: hän kertoi kissojen kantavan herpesvirusta ja kertoi herpeksen oireilusta ja miten herpes saattaa alkaa oireilla esimerkiksi muuttostressin myötä.</p><p>Kissat olivat emo ja sen aikuinen pentu. Emo, Ebony* (nimi muutettu), oli 7-vuotias, mutta tullut omistajalleen vasta 8 kuukauden iässä. Ramla* (nimi muutettu) puolestaan oli nyt 2-vuotias.</p><p>Miia kertoi hänen perheenjäsenen allergian pahentuneen vuosien saatossa, minkä takia hän etsi kaikille kissoilleen uutta kotia (Ramlan ja Ebonyn lisäksi heillä oli muitakin kissoja). Miia kirjoitti sydäntäsärkevästi, miten kissoista luopuminen tekee pahaa ja pahoitteli sitä, että kertoo niin pitkästi kissoista ja kyselee niin paljon. Se herätti luottamusta sekä ystävässäni että minussa.</p><p><b>Kysymyksiä omistajalle, joka luopuu kissastaan</b></p><p>Ennen kissojen tapaamista ystäväni kysyi minulta neuvoja, mitä kysyä omistajalta. Laadin hänelle listan:</p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>Miksi kissoille etsitään uutta kotia?</li><li>Miksi emoa ja pentua ei ole erotettu toisistaan, näkyykö niiden emo-pentu-suhde vielä jotenkin?</li><li>Mitä kissat ovat tottuneet syömään, ja millaista hiekkaa ja vessaa käyttämään?</li><li>Millaisiin rutiineihin ovat tottuneet?</li><li>Onko jommallakummalla jotain selkeitä stressin aiheuttajia tiedossa?</li><li>Millaisista leikeistä ja leluista tykkäävät?</li><li>Miten he mahtavat suhtautua muuttoon, onko esim. ollut sijaisaggressiota?</li><li>Millaisessa ympäristössä kissat ovat tottuneet ulkoiluun?</li><li>Onko kissojen kanssa jotain perusasioita, joita tarvitsee kehittää? Esimerkiksi kynsien leikkuu, korvien käsittely jne?</li><li>Ihonhoitovinkit, kun kyseessä karvaton kissarotu</li></ul><div><b>Kissojen tapaaminen</b></div><div><br /></div><div>Hyvä merkki oli se, että Miia halusi ensiksi, että kissoja käytäisiin tapaamassa. Ystäväni kävi heillä kotonaan katsomassa kissoja miehensä ja lapsensa kanssa. Kissat olivat rauhallisia ja ihmisläheisiä, hengailivat koko vierailun ajan ihmisten sylissä tai vieressä sohvalla. Rauhallisuus saattoi johtua siitä, että perheen lapset eivät olleet paikalla.</div><div><br /></div><div>Miia kertoi, että Ebonyn ollessa 5 vuoden ikäinen se oli sterilisoitu, ja tämä oli puhkaissut Ebonylla ruoka-aineallergian, minkä takia kissalla oli erityisruokavalio. Mikäli Ebony söi jotain muuta, se näkyi ihottumana. Ebony oli omistajan sanoin ollut muutoin koko ikänsä terve.</div><div><br /></div><div>Ramlaa ei oltu steriloitu, mutta Miia suositteli sitä, kun ystäväni ei suostunut siihen, että Ramla tulisi heille sijoituskissana. Ramlalla ei ollut ruoka-aineallergioita, mutta se söi enimmäkseen Applawsin kuivaruokaa.</div><div><br /></div><div>Toinen hyvä merkki oli se, että Miia halusi ennen luovutusta käyttää itse kissat eläinlääkärissä rokotuksilla ja terveystarkastuksessa. Lisäksi Miia halusi luovuttaa kissojen mukana kunnon arsenaalin kissojen tarvikkeita ja ruokaa.</div><div><br /><b>Varoitusmerkit eli red flagit</b><br /></div><div><ul style="text-align: left;"><li>Miia väitti kivenkovaa steriloinnin aiheuttaneen Ebonylle ruoka-aineallergian, mikä on kyllä äärimmäisen harvinaista.</li><li>Ebonya pidettiin vain erityisruokavaliolla, eikä tälle yritetty löytää muita sopivia ruokia.</li><li>Ebony oli selvästi ylipainoinen. Niin ylipainoinen, että minusta kissa näytti käpylehmältä. Eikä niinkään kuusenkävystä tehdyltä vaan männynkävystä tehdyltä käpylehmältä.</li><li>Miia oli kommentoinut Ebonyn ylipainoa, että sen voi halutessaan laittaa laihdutuskuurille. Todellisuudessa Ebonyn tilanne oli se, että sen ylipaino oli hengenvaaraksi sen terveydelle.</li><li>Miia oli alunperin viestitse ehdottanut, että Ramla olisi sijoituskissa, jolla teetettäisiin vielä pennut. Ystäväni ei onneksi ollut suostunut tähän. Hyvä merkki oli se, että Miia halusi sitten itse rokotuksen ohessa myös sterilisoida Ramlan.</li><li>Miia kertoi, että Ramlaa voisi pitää vapaallakin ruokinnalla. Jokainen vastuullinen kissanomistaja - ja varsinkin kasvattaja - tietää, että ruokinta kannattaa aina pitää aktivointikeinona ja vapaan ruokinnan myötä kissa alkaa herkästi syödä tylsyyteen. Lisäksi rutiinit tuovat turvaa ja vähentävät stressiä.</li><li>Ystäväni näki Miian kotona vain yhden hyvin pienen kiipeilypuun, vaikka sillä hetkellä asunnossa asui neljä kissaa.</li><li>Kissoista ei sentään pyydetty samansuuruista hintaa kuin mitä Sfinx-pennuista, mutta ottaen huomioon Ebonyn iän ja tulevat ongelmat, kissat olivat silti ylihinnoiteltuja.</li></ul></div><div><b>Kissojen luovutus uuteen kotiin</b></div><div><br /></div><div>Ystäväni haki Ebonyn ja Ramlan kotiinsa. Miia kertoi, että kissojen hampaat olivat ok, mitä nyt Ebony tarvitsisi jossain kohtaa hammaskiven poiston. Kissojen mukana tuli rekisterikirjat ja rokotuskortit.</div><div><br /></div><div>Kun kissoja mentiin hakemaan, luovutus tehtiinkin vain pihalla. Kissat olivat valmiina kopissaan eikä sisälle kutsuttu. Tällöin erona oli se, että kotona oli sekä lapset että mies. Toisaalta tämä ei herättänyt suuria epäilyksiä: olivathan he olleet pari viikkoa sitten heillä kolmisen tuntia kylässä.</div><div><br /></div><div><b>Red flagit, jotka huomattiin jälkikäteen</b></div><div><ul style="text-align: left;"><li>Miia oli kuvaillut kissoja parhaiksi ystävyksiksi, ja se oli ollut yksi syy, miksi Ramla oli jäänyt pentueesta heille. Näin ei kuitenkaan ollut: kissoilla on kyllä hyvät välit, mutta eivät ne mikään erottamaton parivaljakko ole.</li><li>Kun ystäväni oli kysynyt leluista ja leikittämisestä, oli Miia kertonut näiden mieluiten vain painivan. Mutta jo ensimmäisenä päivänä uudessa kodissa kissoja leikitettiin monilla eri tavoin. Oli selvää jo alusta asti, että kissojen aktivointi oli ollut aikaisemmassa kodissa 0.</li><li>Miia oli väittänyt kissojen tottuneen pesemiseen, mutta todellisuudessa Ramla ei ollut lainkaan sujut pesun suhteen. Lisäksi ensimmäisten päivien aikana ystäväni sai oikeasti käsityksen, miten likaisia kissat olivat. Kun kissat olivat olleet vaikka sängyssä, lakanaan jäi sellaiset jäljet, kuin sen päällä olisi hypitty kuraisilla kengillä ja annettu sitten kuivua. Ebony oli tottunut pesemiseen, mutta kissassa oli niin paljon pinttynyttä likaa, että siitäkin huomasi pesemisen laiminlyömisen. Lopulta Ebonysta saatiin pinttyneetkin liat pois, kun ensiksi kylpyhuoneessa päästettiin kuuma vettä niin, että koko huone höyrystyi ja laitettiin shampoot vaikuttamaan huoneen ollessa vesihöyryssä.</li><li>Uudessa kodissaan kissat saivat ison kiipeilypuun ja kiipeilyseinän. Kun kissojen kömpelyys huomattiin, saimme varmuuden siitä, että aikaisemmassa kodissa ei ollut ollut sen enempää kiipeilymahdollisuuksia kuin se yksi pieni puu.</li><li>Joitakin viikkoja muuton jälkeen ystäväni oli noteeranut, miten paljon Ebony raapi korviaan, vaikka ne putsattiin joka toinen päivä. Ystäväni vei kissan eläinlääkäriin, ja kas, sieltä löytyi pitkittynyt korvatulehdus. Lisäksi eläinlääkärissä paljastui, että Ebony ei tarvinnut vain hammaskivenpoistoa joskus tulevaisuudessa, vaan mahdollisimman pian hammasröntgenin ja sen mukaan poistot, sillä kissalla oli suussaan hammassyöpymää.</li><li>Miia paljasti luovutushetkellä, että Ramla oli myös ulkoillut valvomatta.</li></ul></div><div><b>Kasvattajalta saatu tuki - tai sen olemattomuus</b></div><div><br /></div><div>Kuukausi muuton jälkeen ystäväni kutsui kylään ystävänsä ja tämän kissan. Tarkoituksena oli, että vieraileva kissa olisi esimerkiksi makuuhuoneeseen suljettuna ja näin vähitellen kyläilyjen yhteydessä saataisiin kissat ystävystymään. Kuitenkin pelkästään jo tämä aiheutti Ebonylle ja Ramlalle stressiä siten, että sijaisaggressio puhkesi. Yksinkertaistettuna siis he purkivat toisiinsa sen aggression, mitä vieraileva kissa oven takana heissä synnytti.</div><div><br /></div><div>Luonnollisesti ystäväni meni aivan hajalle tästä ja kysyi neuvoja sekä minulta että Miialta palauttaakseen kissojen välit entiselleen. Siinä missä minä ohjeistin kissojen täyseristämistä toisistaan ja vähitellen kissojen palauttamista yhteen <i>(lukuvinkki: <a href="https://www.dewinblogi.fi/2020/10/kun-kissa-tulee.html">Kun kissa tulee</a> -tekstin tutustuttamisohjeet)</i>, Miia oli vakaasti sitä mieltä, että kissat kyllä selvittelisivät keskenään välinsä. Vaikka tilanne oli se, että Ebonya ja Ramlaa ei voinut pitää samassa tilassa ilman tappelua, ja ystäväni (ihan aiheesta) pelkäsi sitä, että kissat onnistuisivat vahingoittamaan toisiaan niin pahasti, että joutuisivat sen takia eläinlääkäriin. Muutaman päivän täyseristämisen jälkeen ja feromonisuihkeen avulla tilanne korjaantui.</div><div><br /></div><div><b>Kissojen todellinen kunto</b></div><div><br /></div><div>Tiivistetysti siis, ystäväni hankki kaksi perustervettä nykyään vain lemmikkinä toiminutta Sfinx-kissaa ihmiseltä, joka oli myös ollut kasvatustoiminnassa mukana. Tai kuka tietää, vaikka olisi edelleen, sillä somen perusteella he eivät luopuneetkaan kaikista kissoistaan.</div><div><br /></div><div>Molempien kissojen korvien ja ihon hoito oli pahasti laiminlyöty, ja kissat olivat kauttaaltaan pinttyneen likaisia. 2-vuotias Ramla ei ollut edes tottunut pesemiseen.</div><div><br /></div><div>7-vuotiaalla Ebonylla oli pitkittynyt korvatulehdus ja suun kunto oli sellainen, että sieltä oli kokonaan syöpynyt pois hampaita. Silti Miia oli väittänyt, että Ebony "vain tarvitsee jossain kohtaa hammaskiven poiston". Kissa oli hengenvaarallisen ylipainoinen ja vähän väliä ihottumalla, kun se oli syönyt muiden kissojen ruokia. Nyt sen korvat ja hampaat ovat hoidetut, painoa on tippunut hyvään tahtiin ja sopivia proteiinejakin on löytynyt, minkä johdosta Ebony ei ole enää pelkällä kuivaruualla.</div><div><br /></div><div>Ystäväni uskoi Miian olevan vastuullinen kissanomistaja. Minäkin uskoin, että hän oli hyvä kissanomistaja, joka oli vain tullut sokeaksi Ebonyn huomattavalle ylipainolle. Todellisuudessa Miia tienasi sievoisen summan rahaa ja hänen mielenkiintonsa kissoja kohtaan lopahti täysin parin kuukauden jälkeen.<br /><br />Olemme onnellisia, että Ramla ja Ebony pääsivät hyvän hoidon pariin ja saavat nyt runsaasti rakkautta ja aktivointia. Mutta tarina opettakoon sen, että miten kissanomistaja voi onnistua saamaan itsensä näyttämään niin vastuulliselta: Miia kun itse halusi hoitaa kissojen rokotukset ja Ramlan steriloinnin. Voimme vain toivoa, että Miialle sittenkin jääneet kissat ovat leikkautettuja.</div><div><br /></div><div><i><b><a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2022/02/vastuullinen-kissanhankinta-ala-osta.html">Lue myös blogitekstini kissan vastuullisesta hankinnasta.</a></b></i></div><p></p>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-26807529231710326562022-02-15T09:01:00.011+02:002022-09-30T17:52:57.108+03:00Vastuullinen kissanhankinta – älä osta kissanpentua nettikaupasta<p><i><b>Netin myyntipaikat – kuten tori.fi, kauppapaikat.net ja niin edelleen – täyttyvät kissojen myynti-ilmoituksista. Pentutehdas ei suinkaan tarkoita sitä, että kissat olisivat silminnähden kipeitä ja laiminlyötyjä tai että kissoja olisi erityisen paljon. Kun kissanpentujen teettäminen on myyjälle bisnestä, kyse on pentutehtailusta. Yksityishenkilöt, jotka myyvät mm. kotikissoja rotukissoina ja luovuttavat kissoja eteenpäin hoitamattomina ja/tai alle luovutusikäisinä, ovat pentutehtailijoita. On myös eri asia, jos leikkaamaton kissa saa kerran "vahingossa" pennut ja sen jälkeen kissa leikkautetaan, kuin että pentueita syntyy jatkossakin "vahingossa" vuodesta toiseen.</b></i></p><p>Kasvatustoiminnassa ei ole kyse voiton tavoittelusta, vaan harrastuksesta ja kulujen kattamisesta noin suurinpiirtein. Kissojen kasvatustoiminnassa on aina prioriteettina kissojen hyvinvointi. Mikäli joku itseään kasvattajaksi tituleeraava väittää, että esim. hänen myymäänsä "rotukissaaa" ei tarvitse rekisteröidä syystä tai toisesta, hälytyskellojen tulee soida. <a href="https://www.instagram.com/p/CWiVL3gKfY3/?utm_medium=copy_link"><i>Lue @aunobengal -Instagramista pentutehtailun tunnistusmerkit!</i></a></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiNjbdczLV4ByfCZEeEHCuR06fCfUSLWedrW3yO9GCw_4fE1Iap4exm5Bd_XidjWb62duQUM1eEwde-3MYwZHkw4b75c5ZNoAD5Sp96CXD3ngytGOsd9jharfsqN0ZsuLlE2tslliLIs9LlYs9O55pTNfXSYZtfkoAkrPRyRk_zq2H-ntS8JFkOKfHu3A=s1313" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="897" data-original-width="1313" height="438" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiNjbdczLV4ByfCZEeEHCuR06fCfUSLWedrW3yO9GCw_4fE1Iap4exm5Bd_XidjWb62duQUM1eEwde-3MYwZHkw4b75c5ZNoAD5Sp96CXD3ngytGOsd9jharfsqN0ZsuLlE2tslliLIs9LlYs9O55pTNfXSYZtfkoAkrPRyRk_zq2H-ntS8JFkOKfHu3A=w640-h438" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Pari malliesimerkkiä siitä, kun myyjä on tekemässä bisnestä eikä vastuullista kasvatusta. Kun eläinsuojeluyhdistys pyytää kissanpennusta 200-300 euron kulukorvauksen, pentu on rokotettu kahdesti, madotettu useasti, sirutettu, leikattu ja usein myös testattu FIV:n ja FeLV:n varalta. Näissä ilmoituksissa pyydetään 750-800 euroa kotikissoista, joille tullaan tekemään toimenpiteinä vain rokotus. Vas. ilmoituksessa ei luvata edes madotusta. Oik. ilmoituksen pennut ovat joutuneet jonkin hirveän mutaation kohteeksi, kun kissojen korvat menevät täysin päätä pitkin.</i></td></tr></tbody></table><p><b>Vastuullisen kasvattajan pennut ovat toivottuja</b></p><p>Kun vastuullinen kasvattaja teettää pentuja, hänen ei tarvitse "myydä" pentuja erilaisin hekumoivin myyntifraasein – varsinkaan nettikaupoissa, jotka hukkuvat epämääräisten ja epäeettisten myyjien ilmoituksiin kissanpennuista. Usein, kun kasvattaja kertoo syntyneestä pentueesta somessaan tai nettisivuillaan, on ilmoituksen perässä jo tieto siitä, että pennut ovat varattuja. Uusi kasvattaja joutunee käyttämään joitain jipposkonsteja saadakseen itselleen näkyvyyttä, mutta pidempään kasvatustoimintaa harrastanut sopii pennuille koteja jo ennen astutusta.</p><p>Kasvattajan tai kasvattajaksi itseään väittävän myynti-ilmoitukset kissanpennuista pitää soittaa hälytyskelloja. <b>Edes eläinsuojeluyhdistykset eivät ilmoita kissanpennuista,</b> sillä niille löytyy aina ottajia ja viestimäärä olisi niin tolkuton, ettei sellaista tulvaa halua kukaan sähköpostiinsa, saatika puhelimeensa.</p><p>Kehtaisinkin väittää, että vastuulliset kasvattajat eivät koskaan myy kissoja netin kauppapaikoilla. Eikä vastuullisessa kasvatuksessa ole koskaan kyse siitä, että kissat olisivat mahdollisimman kauniita tai sinisilmäisiä tai upeita. Tavoitteena on terve kissa, minkä takia vastuullinen kasvattaja on rekisteröinyt itsensä sekä kissansa ja tehnyt pentujen vanhemmille tarvittavat testit ja terveystutkimukset.</p><p><b>Rekisterikirja & mikrosiru: rekisteröinnin erot</b></p><p>Rotukissa rekisteröidään, jotta kissan puhdasrotuisuudesta ja sukujuurista on todisteet. Tiivistetysti siis Suomen Kissaliiton alainen kasvattaja toimittaa Kissaliitolle paperiset todisteet kissan tiedoista ja terveystutkimuksista, Kissaliitto puolestaan tarkistaa tiedot ja lähettää vasta sitten kasvattajalle rekisterikirjan. Näin kissa on rekisteröity eli varmasti rotukissa. <b>Tämä rekisteröinti on täysin eri asia, kuin sirutus ja sirun rekisteröinti. </b></p><p>Jokainen kissa voidaan (ja kannattaa) siruttaa, ja sirun numerosarja rekisteröidään tietokantaan. Näin ollen, mikäli esim. kissa pääsee karkuun, sirun kautta saadaan selville omistajan yhteystiedot, mikäli tietokannasta löytyy omistajan ajankohtaiset yhteystiedot. Siru luetaan usein myös eläinlääkärissä, jolloin eläinlääkäri voi olla varma, että kyseessä on tietty kissa ja että käynnin kirjaaminen menee oikean kissan tietoihin.</p><p>Kissan sirunumero rekisteröidään tietokantaan, (esim. turvasiru.fi, siruhaku.fi, kanta.pet, mikrosiru.com tai Kissaliiton mikrosirurekisteri), mutta se on kissan henkilötunnus. Se voi olla maatiaiskissallakin, eikä kerro mitään kissan sukupuusta tai rodusta.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjn4e--53xNyazyyrmVQ5-I_2hwRu_OBX6eFe_q_oq70PnTbdzK-Qgu0y7bI4BTCvHhyZGB-aT7KIWpi5DwUwdJSB46Z9q1s0ZXWTkXr6F-EojEo4kasgDj8fQN288TUGLLLxoTjn0bVxJxw5j0o9puApa958xlpRZp8SR9iRkLq7mw1dJVHRA_Y-qSQw/s839/kuva6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="734" data-original-width="839" height="560" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjn4e--53xNyazyyrmVQ5-I_2hwRu_OBX6eFe_q_oq70PnTbdzK-Qgu0y7bI4BTCvHhyZGB-aT7KIWpi5DwUwdJSB46Z9q1s0ZXWTkXr6F-EojEo4kasgDj8fQN288TUGLLLxoTjn0bVxJxw5j0o9puApa958xlpRZp8SR9iRkLq7mw1dJVHRA_Y-qSQw/w640-h560/kuva6.jpg" width="640" /></a></div><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><br /></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Ensimmäinen syy, miksi hälytyskellojen tulisi soida, on se, että kissoja myydään kämäisellä netin myyntialustalla ja pentuja myydään söpöinä, mukavina jne. Muut red flagit:<br />1. Myyjä ei osaa kirjoittaa rotua oikein, pennut eivät ole rekisteröityjä <b>eli kyseessä ei ole kasvattaja ja pennut ovat kotikissoja</b>, myyjä sälyttää madottamisen ja siruttamisen ostajalle ja silti hinta huitelee 600 eurossa.<br />2. Tämä kasvattaja kertoo kasvattajanimensä, mutta on erittäin epäilyttävää, että kasvattajan tarvitsee erikseen myydä pentua näin epämääräisellä myyntialustalla ja näin luokattoman huonolla kuvalla. </i></td></tr></tbody></table><p></p><p><b>Rekisteröimätön "rotukissa" on kotikissa</b></p><p>Pentutehtailijan tunnistaa helposti siitä, että henkilö myy "rotukissoja" ja "mix-kissoja" ilman rekisteröintiä. Oikealla kasvattajalla on rekisteröity kasvattajanimi ja kasvattaja teettää pentuja vain rekisteröidyillä rotukissoilla, joille on tehty terveystutkimukset, ja siten vastuullinen kasvattaja myös rekisteröi syntyvät kissanpennut.</p><p>Suomessa vastuullinen kasvattaja <b>muun muassa</b>:</p><p>- on rekisteröinyt kasvattajanimen ja käynyt kurssin (tai kursseja) liittyen kasvattamiseen</p><p>- käyttää kasvattamiseen terveitä kissoja, jotka ovat mikrosirutettuja ja rekisteröityjä</p><p>- luovuttaa pennut uusiin koteihin rekisteröityinä, terveinä ja hyväkuntoisina, vähintään kertaalleen rokotettuina</p><p>- luovuttaa pennut uusiin koteihin aikaisintaan 12 viikon iässä</p><p>- on yhteydessä pennun omistajaan jatkossakin seuratakseen pennun vaiheita, jotta voi varmistua siitä, että pennun olosuhteet ovat riittävän hyvät</p><p>- noudattaa kasvattajasopimusta sekä kattojärjestönsä sääntöjä (ks. esim. <a href="https://www.kissaliitto.fi/saannot">Säännöt | Suomen Kissaliitto</a>)</p><p>Mikäli huomaat rekisteröidyn kasvattajan laiminlyövän kasvatussääntöjä – esim. tarvittavia terveystutkimuksia ei ole tehty tai kissanpentua ei ole kertaakaan rokotettu – ilmoita kasvattajasta tämän <a href="https://www.kissaliitto.fi/kissaliitto/yhdistykset/rotuyhdistykset">rotuyhdistykselle</a> ja Kissaliitolle. <b>Valitettavasti myös rekisteröityjen kasvattajien joukosta löytyy vastuutonta toimintaa.</b></p><p><i>Lue Suomen Kissaliitosta, FIFesta ja ylipäänsä lisää aiheesta Dewi ry:n blogista <a href="https://www.dewinblogi.fi/2022/01/rotukissa-vai-kotikissa.html">"<b>Rotukissa vai kotikissa?"</b></a></i></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi9x8Y2Vaj5Ng69_qQQwr41OWUO1G-fTSTtP-YXeCck1-3g3GAqyNs0Gkfq7a3NmbTzcY9XqhlBNm7pb1knmmGtnEYfquaLdg9g85DHFhzOVBjBabe4K2J5xe09eoOdLtjcK7S3VflMnRHuhWaGGg110Nl2HGhQYDvJPtMdRzAhfHKnsnd5pXC45Fa4vQ=s1375" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="983" data-original-width="1375" height="458" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi9x8Y2Vaj5Ng69_qQQwr41OWUO1G-fTSTtP-YXeCck1-3g3GAqyNs0Gkfq7a3NmbTzcY9XqhlBNm7pb1knmmGtnEYfquaLdg9g85DHFhzOVBjBabe4K2J5xe09eoOdLtjcK7S3VflMnRHuhWaGGg110Nl2HGhQYDvJPtMdRzAhfHKnsnd5pXC45Fa4vQ=w640-h458" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Kissat eivät ole rekisteröityjä, eli kyseessä on kotikissoja. Pelkkä ulkonäkö ei tee kissasta rotukissaa. Vas. ilmoitus herättää paljon kysymyksiä: miksi ilmoituksessa puhutaan monikossa pentueesta & luovutusiästä (joka olisi ollut joulukuun viimeisellä viikolla), mutta ilmoituksen loppupäässä käy ilmi, että kissalle etsitäänkin uutta kotia? Oik. ilmoituksessa myyjä sentään paljastaa rivien välistä, ettei halua tehdä tappiota. Rekisteröimättömät maine coonin näköiset kissat ovat kuitenkin selkeästi ylihinnoiteltuja, vaikka niistä pyytäisi "vain" 850 euroa per kissa. On myös huolestuttavaa, että kissasta on laitettu myynti-ilmoitukseen kuva, jossa kissa hengailee vessassa. Kissa on siisti eläin, ja se viettää aikaa vessassa vain silloin, kun se on stressaantunut tai kipeä.</i></td></tr></tbody></table><p><b>Muistilista rotukissan hankkimiseen</b></p><p>Kun päätät hankkia rotukissan, perehdy aina kasvattajaan sekä mm. näihin <a href="https://www.kissaliitto.fi/wpolku/media/2020/12/Rekister%C3%B6intis%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t-18122020.pdf">Kasvatus- ja rekisteröintisääntöihin</a>, mikäli kasvattaja toimii Kissaliiton alla. Kissaliitolla on listattu kasvattajille tarkat säännöt siitä, millaisten kissojen kanssa kasvattaminen ei ole sallittua ja mitä testejä kissoille ja tietyille roduille on tehtävä ennen pentujen teettämistä.</p><p>Esimerkiksi väriltään valkoisten kissojen kuulo on aina testattava ennen kasvatuskäyttöä ja kahta valkoista kissaa ei saa astuttaa keskenään. Jokaiselle rodulle on omia vaatimuksia kasvatustoimintaan liittyen: esimerkiksi erilaisia geenitestejä ja useissa roduissa kissa tulee sydänultrata ennen astutusta. Bengaleja ei saa risteyttää minkään muun rodun kanssa, kasvatukseen käytettävät maine coonit tulee röntgenkuvata lonkkadysplasian varalta, karvattomilta kissoilta puolestaan pitää ennen astutusta sulkea pois DNA-testillä etenevän verkkokalvon rappeuman mahdollisuus.</p><p>Kissaliittoon kuuluvaa kasvattajaa koskee myös sääntö rotujen ristetyttämisestä. Niitä saa tehdä vain FIFe-jäsenen luvalla, jolloin vastuulliselta taholta hankittu mix-kissa on myös aina rekisteröity.</p><p>Kun olet hankkimassa rotukissaa, varmista, että:</p>- kissanpentu on sosiaalistettu, vähintään 12-viikkoinen ja vähintään kertaalleen rokotettu.<br /><p style="text-align: left;">- kissanpennun mukana tulee rekisterikirja, rokotekortti ja sirunumero. Toisin sanoen, kissa on rekisteröity, rokotettu ja mikrosirutettu todistetusti ja saat mustaa valkoisella pennun vanhempien sekä esivanhempien terveystiedoista.</p><p style="text-align: left;">- Rekisterikirja sisältää mm. rekisterinumeron ja tiedot pennun <b>neljästä</b> edeltävästä sukupolvesta. <b>Rekisteröinti on aina kasvattajan tehtävä. Lemmikkipassi ei ole sama asia, kuin rekisterikirja.</b> Lemmikkipassin saa maatiaiskissallekin pienellä lisämaksulla vaikka rokotuksen yhteydessä.</p><p style="text-align: left;">- kasvattaja haluaa tavata sinut ennakkoon ainakin kerran ja haluaa jatkossakin tietää kissan kuulumisista ja voinnista.</p><p>- tapaat kissanpennun, sen sisarukset ja sen emon ennakkoon. Voit todeta omin silmin, että kissojen olosuhteet ovat hyvät.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj4hPZHGoeRs1IuhANtyKJjMbnxPJKk2kh8As9BNkrXMLsUvJv0jdtBUa47my5JiaGy-oZHnWTsifb-mLlF7O2w8sAOH2ccUR8vXlZi7ciC7angMLad-0374SXv6lLeqiG9olkmc4I7XpktWQAV1pH99fC_1W6KQcefwWO5gtSIhfY_dwE9uiP9S3GBug=s1367" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1060" data-original-width="1367" height="496" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj4hPZHGoeRs1IuhANtyKJjMbnxPJKk2kh8As9BNkrXMLsUvJv0jdtBUa47my5JiaGy-oZHnWTsifb-mLlF7O2w8sAOH2ccUR8vXlZi7ciC7angMLad-0374SXv6lLeqiG9olkmc4I7XpktWQAV1pH99fC_1W6KQcefwWO5gtSIhfY_dwE9uiP9S3GBug=w640-h496" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Vas. ilmoitus soittaa hälytyskelloja jo pelkästään siksi, että oletettavasti tämä epätarkka kuva on paras kuva, mitä myyjällä on ilmoitukseen laittaa. Oik. ilmoituksessa on nähty jo vaivaa, mutta kasvattaja ei kerro kasvattajanimeä. Scottish straight on scottish fold -rodun eri variaatio, eli samassa pentueessa voi olla sekä luppa- että pystykorvaisia. Se ei poista sitä, että rotu kärsii joka tapauksessa nivel- ja rusto-ongelmista. </i></td></tr></tbody></table><p><b>Valitse kissan rotu tarkkaan</b></p><p>Jalostuksen kääntöpuolena on se, että jotkut rodut (niin kissoissa kuin koirissa) ovat ylijalostettuja, minkä takia kissoille on muodostunut terveysongelmia.</p><p>Persialaisilla kissoilla on hengitysvaikeuksia, itämaisilla roduilla esiintyy paljon astmaa. Maine cooneilla ja norjalaisilla metsäkissoilla on alkanut muodostua kasvavan kokonsa takia ortopedisia ongelmia. Karvattomilla kissoilla puolestaan ongelmakohtina ovat silmät sekä se, että ihoa on muodostunut liikaa. </p><p>Yksi ongelmallinen rotu on myös erittäin suosittu ragdoll, jolla on korkea riski <a href="https://www.cornishrex.fi/cornish-rex-2/terveys/sydansairaus-hcm/">HCM-sydänsairauteen</a>. Myös kissan koko on kasvamaan päin, mikä altistaa sen ortopedisille ongelmille. </p><p>Kissaliitto on myös listannut rotuja, joiden kasvattaminen on kielletty. Näitä ovat muun muassa kääpiökasvuiset ja lyhytraajaiset rodut. Scottish fold -rotu tiedetään erityisesti kissojen hellyyttävistä luppakorvista, mutta rotu kärsii kivuliaista nivel- ja rusto-ongelmista, minkä takia Kissaliitto ei hyväksy rotua rekisteriinsä. Toisin sanoen scottish foldien kasvattamista pidetään epäeettisenä geenimutaation vuoksi. Karvattomista kissaroduista Kissaliitto on hyväksynyt ainoastaan sfinxin, don sfinxin ja peterbaldin.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEisn9srzPNlHzkRa1mQ-WHAfz8r7OIPzU8lbQZvhpdu5L9NNxV2sSa6EQtejdmwha_yjX1yYr4WOGo5EGdWLmHfnURI5argXJ3dADoP6itESIY0imEiIO07ajmtS7BGJHMMMlY0gWamhQQHIBcJJfRbtOH4zepG4IoM9LGtVbaWDZZtIodjbcUfhlDxIg=s1376" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="992" data-original-width="1376" height="462" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEisn9srzPNlHzkRa1mQ-WHAfz8r7OIPzU8lbQZvhpdu5L9NNxV2sSa6EQtejdmwha_yjX1yYr4WOGo5EGdWLmHfnURI5argXJ3dADoP6itESIY0imEiIO07ajmtS7BGJHMMMlY0gWamhQQHIBcJJfRbtOH4zepG4IoM9LGtVbaWDZZtIodjbcUfhlDxIg=w640-h462" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Näissä ilmoituksissa myydään madotettuja ja kertaalleen rokotettuja kissanpentuja 350-450 euroa hintaan. Oik. ilmoituksessa käy myös ilmi myyjän tietämättömyys, sillä maatiaiskissoja ei lähtökohtaisesti muutenkaan rekisteröidä. Sirutus ja sirun rekisteröiminen tietokantaan on eri asia, mutta yleensä sirun kohdalla puhutaankin sirutuksesta/mikrosiruttamisesta ja sirun rekisteröinti on siten oletusarvo. <b>Mikrosiru kun ilman rekisteröintiä ei ole kuin vain vieras esine kissan nahan alla.</b><br />Eläinsuojeluyhdistyksestä saisi 50% edullisemmin kissanpennun, joka on madotettu, rokotettu kahdesti, leikattu, sirutettu, FIV- ja FeLV-testattu ja varmasti sosiaalistettu.</i></td></tr></tbody></table><p><b>Kissan hinta</b></p><p>Mikä sitten on sopiva hinta maatiaiskissalle, mikä rotukissalle? Eläinsuojeluyhdisten hinnat pyörivät 100-300 euron kieppeillä yhdistyksestä riippuen. Esimerkiksi Dewi ry.llä kissanpennun kulukorvaus on 200 euroa. Pentu lähtee uuteen kotiin kahdesti rokotettuna, kastroituna/sterilisoituna, FIV- ja FeLV-testattuna ja useasti madotettuna. Sijaiskodeissa pennut saavat aina mahdollisimman laadukasta penturuokaa ja pennut sosiaalistetaan. Pennut myös mahdollisuuksien mukaan vieroitetaan emosta vasta 16 viikon iässä, tai vaihtoehtoisesti orpopennut saavat aikuisen kissan mallia sijaiskodin omista kissoista.</p><p>Kulukorvaus ei siis kata läheskään kaikkia pennusta syntyviä kuluja, sillä pelkästään kastraation hinta pyörii klinikasta riippuen 70-200 eurossa ja sterilisaatiot ovat vielä tyyriimpiä. Useat eläinsuojeluyhdistykset kuitenkin leikkauttavat kissat ennen luovutusta ennaltaehkäistääkseen kissakriisin pahenemista.</p><p>Netin myynti- ja ostopaikoilla yksityishenkilöt myyvät 200-1000 euron hintaan maatiaiskissojen pentuja, joille ei ole tehty mitään toimenpiteitä, tai jotka ovat maksimissaan madotettu ja/tai rokotettu. Hintaa perustellaan esimerkiksi sillä, että pennun emo tai vanhemmat ovat rotukissoja. Vaikka molemmat vanhemmat olisivat – jopa rekisteröityjä samaa rotua edustavia – rotukissoja, pennun hintaa sillä ei voi kuitenkaan perustella, jos pentua ei ole rekisteröity ja jos vanhemmille ei ole tehty tarvittavia testejä ja tutkimuksia ennen astutusta.</p><p>Toisinaan kissasta syntyneet kulut halutaan kuitata summalla, mutta mikäli kissa on maksimissaan rokotettu & madotettu, eivät kissanpennun ruokakulut kuitenkaan parissa kuukaudessa tonnia ole. Kissanpentu elää emonmaidolla ensimmäisen kuukauden ja yleensä pennuille etsitään kotia niiden ollessa 12-14 viikkoisia. Valitettavasti on myös niitä yksityishenkilöjä, jotka väittävät pennun olevan 3-4 kuinen, vaikka todellisuudessa pentu on erotettu aivan liian aikaisin emosta ja sisaruksista. Ja niin omistaja joutuukin tämän vastuuttoman toiminnan takia kamppailemaan kissan käytöshäiriöiden kanssa.</p><p>Kun kissan myyjä haluaa tienata kissanpennulla rahaa, on kyse pentutehtailusta. Kannattaa tutustua Instagramissa @aunobengalin kohokohtaan <a href="https://www.instagram.com/stories/highlights/17897338319453132/">"Kissojen myynti"</a>, josta näkee, millaiset ihmiset pyytävät ei-hoidetuista maatiaiskissoista samanlaisia summia kuin mitä kasvattajat rotukissoista, joiden hyvinvointiin ja terveyteen on panostettu sukupolvien ajan. Valitettavan usein myyjä oikeasti uskoo, että ulkonäkö tekee kissasta rotukissan tai että tyhmä ei ole se, joka pyytää, vaan se, joka maksaa.</p><p>Vastuullisten kasvattajien ja ylipäänsä myyjien ilmoitukset kissoista ovat hyvin harvassa erilaisilla netin myyntipaikoilla. <b>Siksi ohjeeni onkin: älä osta kissaa nettikaupasta.</b></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEg31UBOEV7FgpPNk8lG-J42rbnkETFfG8CqG-1pXmf0fD2Yl5CWMMqW05tW8Br86vubLbjfDFmvdRoxU6GPh7HX7VZzAm7EGDLUPsuAwLyqpnIOg3PcrU3Hlw94y2d8OcKFUrkU6vUlPPnzeUNikUePrsnRP3jXM8ixZJ2ObMRIogFXNfAXd5ffNnne2w=s1276" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="773" data-original-width="1276" height="388" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEg31UBOEV7FgpPNk8lG-J42rbnkETFfG8CqG-1pXmf0fD2Yl5CWMMqW05tW8Br86vubLbjfDFmvdRoxU6GPh7HX7VZzAm7EGDLUPsuAwLyqpnIOg3PcrU3Hlw94y2d8OcKFUrkU6vUlPPnzeUNikUePrsnRP3jXM8ixZJ2ObMRIogFXNfAXd5ffNnne2w=w640-h388" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Vas. ilmoituksessa myyjä perustelee hintaa roduilla, vaikka todellisuudessa hän on teettänyt kahdella kotikissalla kotikissan, jonka väri & korvat muistuttavat scottish fold -rotua. Oik. ilmoituksessa myyjä perustelee hintaa myöskin vanhemman oletetulla rodulla. Kissanpentu ei ole sekoitus-/risteytys-/mix-kissa, vaan kotikissa. Tässä ilmoituksessa huolestuttavaa on myös se, että myyjä hyväksyy vain käteisen ja että paras myyntikuva on tällainen, jossa pentu on silminnähden kauhuissaan.</i></td></tr></tbody></table><p><b>Mistä hankkia maatiaiskissa?</b></p><p>Suomessa jyllää valtava kissakriisi. Kun haluat maatiaiskissan, adoptoi sellainen eläinsuojeluyhdistykseltä tai anna koti kodinvaihtaja-kissalle - mikäli siitä ollaan luopumassa hyvistä syistä.</p><p>SEY:n eli Suomen Eläinsuojelun alaiset yhdistykset löydät <b><a href="https://sey.fi/jasenyhdistykset/">täältä.</a> </b>Niitä on kymmenittäin. Lisäksi Suomessa on erikseen kissoja kuntouttavia yrityksiä sekä eritoten kissoihin painottuneita vapaaehtoisvoimin puskevia eläinsuojeluyhdistyksiä:</p><p></p><ul style="text-align: left;"><li><a href="https://www.alajarventassutiimi.fi/">Alajärven Tassutiimi ry</a> (Etelä-Pohjanmaa)<br /></li><li><a href="https://www.elaintiimi.fi/">Alavuden seudun Eläintiimi ry</a> (Alavuden alue)</li><li><a href="http://dewi.info">Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry</a> (Turku & lähikunnat)<br /></li><li><a href="https://www.esykuura.fi/">Eläinsuojeluyhdistys Kuura ry</a> (Satakunta)</li><li><a href="https://www.lemmikkiry.fi/">Eläinten Hyvinvointiyhdistys Lemmikki ry</a> (Varsinais-Suomi)</li><li><a href="http://kissakotikattila.fi/">Hämeenlinnan Kissojen Ystävät ry / Kissakoti Kattila</a> (Hämeenlinna)</li><li><a href="https://sites.google.com/view/hatakissala?fbclid=IwAR1cOpwo-t37wortLepgfZVN5gF4gxO3I46HPhu0EtQGf0iMJmfSJA8xUL0">Hätäkissala</a> (Pirkanmaa)</li><li><a href="https://kehraamory.yhdistysavain.fi/">Kehräämö ry</a> (Kauhava)</li><li><a href="https://kissakummit.fi/">Kissakummit ry</a> (Oulun seutu)</li><li><a href="https://www.facebook.com/kissankulma/">Kissankulma ry</a> (laajempi alue)</li><li><a href="https://kky-ry.fi/">Kissojen katastrofiyhdistys KKY ry</a> (Pirkanmaa)<br /></li><li><a href="https://kissojensuojelu.fi/">Kisu ry</a> (laajempi alue)</li><li><a href="https://kotikissayhdistys.wordpress.com/koikkarinkissala/">Koikkarin kissala</a> (Tampere)</li><li><a href="https://www.vierashuone.fi/">Lemmikkihoitola Vierashuone </a>(Kempele)</li><li><a href="https://www.maukula.fi/">Maukula ry</a> (Pirkanmaa)</li><li><a href="https://www.mirrirescue.fi/">Mirrirescue ry</a> (Varsinais-Suomi, Uusimaa)</li><li><a href="https://popopet.net/">Popopet ry</a> (Pohjois-Pohjanmaa)</li><li><a href="https://rekkurescue.com/">Rekkurescue ry</a> (pääasiassa Uusimaa)</li><li><a href="https://slekry.com/">Suomen löytyeläinten kummit ry</a> (Varsinais-Suomi)</li><li><a href="https://vaasankissatalo.fi/fi/etusivu-2/">Vaasan Kodittomien Kissojen Ystävät ry / Vaasan kissatalo</a> (Pohjanmaa)</li><li><a href="http://www.vsesy.info/">Vakka-Suomen Eläinsuojeluyhdistys</a> (Vakka-Suomi)</li></ul><div>Mikäli listalta puuttuu jokin taho, kommentoi tai lähetä viestiä. Täydennän luetteloa mielelläni!</div><div><br /></div><div>Dewin vapaaehtoinen Anna on tehnyt kartan Suomen eläinsuojeluyhdistyksistä. <a href="https://www.google.com/maps/d/u/1/viewer?mid=1ZzMlCRQUSvxLVlzeIMhT3PVJ9LxJhWY6&ll=64.7207445543884%2C25.75596514999998&z=5" style="font-weight: bold;">Tsekkaa lähin esysi täältä!</a> Lue myös tekstini <b><a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2022/06/ala-ota-liian-pienta-kissanpentua.html">"Älä ota liian pientä kissanpentua"</a></b>.</div><div><br /></div><div><br /></div><p></p><p><i>16.2.2022 tekstiin lisätty ja tähdennetty tietoa rotukissan rekisteröinnin ja mikrosirun rekisteröinnin eroista.</i></p><p><i>10.3.2022 tekstiä editoitu, sillä nettimarkkina.com ei salli enää lemmikkien myynti-ilmoituksia! Lisätty viimeinen kappale "Mistä hankkia maatiaiskissa?"</i></p><p><i>Lähteet: </i></p><p><a href="https://www.kissaliitto.fi/wpolku/media/2020/12/Rekister%C3%B6intis%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t-18122020.pdf"><i>Kissaliiton ja FIFen kasvatus- ja rekisteröintisäännöt</i></a></p><p><a href="https://www.satakissa.fi/33"><i>Haluaisin ostaa rotukissan -opas | Satakissa ry</i></a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10177811"><i>YLE:n artikkeli kissojen ylijalostuksesta</i></a></p><p><a href="https://www.elaintarvikekauppa.fi/category/221/ragdoll"><i>Ragdoll | Elaintarvikekauppa.fi</i></a></p><p><a href="https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10210813226827132&set=a.10206480208024370.1073741831.1244797802&type=3&theater"><i>Eläinlääkäri Julia Haukilinnun kirjoitus</i></a></p><p><a href="https://www.kissaliitto.fi/kasvatus/kasvattajat/kasvattajan-muistilista"><i>Kasvattajan muistilista | Suomen Kissaliitto</i></a></p><p><a href="https://www.dewinblogi.fi/2022/01/rotukissa-vai-kotikissa.html"><i>Lotta Lieskiven teksti "Rotukissa vai kotikissa?" Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry:n blogissa</i></a></p><p><a href="https://www.instagram.com/stories/highlights/17897338319453132/"><i>Instagram @aunobengal: Kissojen myynti</i></a></p><p><a href="https://www.instagram.com/stories/highlights/18140109670234031/"><i>Instagram @aunobengal: Pentutehtailu</i></a></p>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-38095406643407688682022-01-18T11:18:00.001+02:002022-01-18T11:35:31.327+02:00Kissan turvallinen ulkoilu<p><b>Ulkoilu on hyvä keino aktivoida kissaa, mutta miten sitä voi toteuttaa vastuullisesti? Kissan ulkoiluun on monia tapoja, jotka takaavat kissan turvallisuuden sekä ottavat huomioon luonnoneläimet, muut kissat, naapurit ja niin edelleen. Tässä tekstissä käsittelen erilaisia ulkoilun muotoja ja sitä, miten kissaa voi esimerkiksi totuttaa ulkoiluun.</b></p><p>Kissan ulkoilussa itse liikunta ei välttämättä ole keskeisin pointti. Vaikka kissat tarvitsevat liikuntaa, ne eivät ole kestävyysurheilijoita. Kissat eivät ole maratoonareita, vaan spurttailijoita. <i>(Lukuvinkki: eläinlääkäri Johanna Lankilan <a href="https://kissansilmin.com/2018/03/24/kissan-ymparistotarpeet/">Kissan ympäristötarpeet</a> -blogiteksti.)</i> Ulkoilu tarjoaa kissalle myös muilla keinoin aktivointia: uudet hajut, vaihtuva ympäristö, erilaiset äänet ja niin edelleen. Ylipäänsä ulkona riittää kissalle paljon stimuloivia ärsykkeitä kaikille aisteille.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhfSL4V3gZu4OLbirC0NHAiLr7zYwepEjK6OxhFidvIi4bkrEpOoRwX5P0R6wk4KYma_GkIa4hc13Y8xwhqFBV35evaPDWrBEG61ZwkzJgif7qtt3k0Q-LV2KgE7pQcGTgLwLj7IQ0eBFBvAmCVTpLn2Uc4FKT2sAz8oKQUtheW_OwlgjZWUV59zFuGVg=s1200" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="957" data-original-width="1200" height="510" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhfSL4V3gZu4OLbirC0NHAiLr7zYwepEjK6OxhFidvIi4bkrEpOoRwX5P0R6wk4KYma_GkIa4hc13Y8xwhqFBV35evaPDWrBEG61ZwkzJgif7qtt3k0Q-LV2KgE7pQcGTgLwLj7IQ0eBFBvAmCVTpLn2Uc4FKT2sAz8oKQUtheW_OwlgjZWUV59zFuGVg=w640-h510" width="640" /></a></div><p>Kissan ei myöskään tarvitse toteuttaa saalistusviettiään luonnoneläinten kustannuksella, vaan saalistusviettiä voi hyödyntää kissan leikittämiseen ja omistajan kanssa suhteen & luottamuksen rakentamiseen. Olisikin tärkeää, että kissaa leikitettäisiin aina ennen ruokailua, jolloin ruoka-annos olisi saatu "ansioituneesta saalistamisesta". Tämä toki riippuu siitä, kuinka voimakas saalistusvietti kissalla on <span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; color: #4d5156; font-size: 14px;">–</span> se kun on yksilöllistä.</p><p>Missä tahansa ulkoilumuodoissa pitää muistaa tärkein: <b>kissan siruttaminen & sirun rekisteröinti</b>. On kissasi tiedot sitten <a href="http://turvasiru.fi">turvasiru.fi</a>:ssä, <a href="http://siruhaku.fi">siruhaku.fi</a>:ssä, <a href="http://kanta.pet">kanta.pet</a>:issä, <a href="http://mikrosiru.com">mikrosiru.com</a>:issa, <a href="https://www.kissaliitto.fi/2019/kissan-mikrosiru-ja-omistajatiedot-sirurekisteriin">Kissaliiton mikrosirurekisterissä</a> tai vaikka kaikissa edeltävissä tietokannoissa, pidä huolta, että rekisterissä on ajankohtaiset yhteystietosi.</p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj6TgWPNiEtkZPBdvZ-ueuEg28sHoJE5BdMI6de-UGRqJ-dJXCTR2rM8dJd1csVr0hLXcM74tI8LpLZ1vGnkOa-HNMrDxkqoNrieDAFzXzsK40x_SutTI-X2ihfgZkxv2MQOMFPlbsJGkrnm0Wvo53o1zmkCMBqSwgOA7y6kk5KOyDsRL-IpTfMHMHC3w=s2000" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="660" data-original-width="2000" height="212" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj6TgWPNiEtkZPBdvZ-ueuEg28sHoJE5BdMI6de-UGRqJ-dJXCTR2rM8dJd1csVr0hLXcM74tI8LpLZ1vGnkOa-HNMrDxkqoNrieDAFzXzsK40x_SutTI-X2ihfgZkxv2MQOMFPlbsJGkrnm0Wvo53o1zmkCMBqSwgOA7y6kk5KOyDsRL-IpTfMHMHC3w=w640-h212" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i><a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2021/09/zella.html">Zellalle</a> ulkoilu on ennen kaikkea uusien asioiden haistelua. Hyödynnän Zellan kanssa hajuaktivointia monissa asioissa. Kun tuon kotiin ostoksia, hän saa haistella ne läpi, ja kun kaadan itselleni vaikka kupillisen kahvia, annan Zellan haistaa kahvia. Kun teen ruokaa, annan Zellalle haisteltavaksi raaka-aineita siten, ettei hän pääse koskemaan niihin. Zella aniharvoin yrittää syödä kädestä, vaan ennemmin nyrpistää nenäänsä hajuille.</i></td></tr></tbody></table><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><b>Valjasulkoilu</b><p></p><p>Kissan totuttaminen ulkoiluun on luonnollisesti helpompaa silloin, kun kissa on käsiteltävissä. Koska kissa on pentuna uteliaampi, on kissan totuttaminen muun muassa valjaisiin silloin todennäköisesti helpompaa ja siten nopeampaa. Kuitenkin myös aikuisen kissan voi yhtä lailla opettaa valjaisiin. Tiivistetysti askeleet valjasulkoiluun ovat:</p><p><b>1. Hanki turvalliset valjaat. </b>Omien kokemusteni mukaan pelkät naruvaljaat ovat huonot, sillä vaikka ne olisivat tiukasti kiinni, säikähtäessään kissa pystyy nanosekunnissa rimpuilemaan itsensä irti valjaista. Itse suosin jämäkämpiä valjaita, ja mikäli kissan ylle vain onnistuu saamaan ennemmin haalaria muistuttavan valjas-viritelmän, aina parempi. On myös tärkeää tarkistaa, ettei hihnan lukitus valjaisiin ole ihan pilipalikamaa. Meillä on käytössä Rukka-valjaat.</p><b>2. Totuttele valjaisiin kissan tahtiin.</b> Jos kissa on rohkea ja helposti käsiteltävissä, kykenet kenties vain sujauttamaan valjaat kissan ylle. Mikäli kissa on arka ja epäileväinen tarkoitusperistäsi, totuta kissaa valjaisiin hitaasti esim. ruokailun yhteydessä. Joskus pitää aloittaa niinkin alusta, että valjaat vain sijaitsevat ruokakipon vieressä, ja näin ruuasta saatu positiivinen kokemus yhdistyy vähitellen valjaisiin.<p></p><p>Kissalle voi laittaa valjat vain puolittain päälle, ottaa pois ja palkita herkulla. Ja sitten toistaa tätä tapahtumaketjua. Kun tämä alkaa sujua (päivien, kenties viikkojen kuluessa), voi valjaita laittaa päälle, ottaa pois, laittaa päälle ja niin edelleen <span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; color: #4d5156; font-size: 14px;">–</span> muistaen aina palkita reippaudesta. Seuraava askel on laittaa valjaat kunnolla kissan ylle ja vähitellen pidentää aikaa, kun kissa on valjaissa. Tärkeää on, että ennen ulkoilua valjaisiin totutellaan sisällä, tutunhajuisessa turvallisessa ympäristössä.</p><p><b>3. Totuttele myös ulkoilmaan kissan tahtiin.</b> On yksilöstä riippuvaa, miten kissan kanssa kannattaa aloittaa ulkona käyminen. Turvallisin vaihtoehto on viedä kissa (tarvittaessa peitetyssä) kantokopassa rauhalliseen ympäristöön. Eli vaikkapa keskelle metsää, jossa kissa ei vahingossakaan näe ihmisiä, koiria, autoja tai kuule mitään yllättävää. Itse ulkoiluun totuttelu on jo jännittävää, ja jos kissa säikähtää esim. autoa tai vieraita ihmisiä, saattaa ulkoiluhaaveet vesittyä pitkäksi aikaa. Muistathan, että vaikka kissa kotona tulisi tervehtimään vieraita ihmisiä innoissaan, ulkona vieraat ihmiset saattavat pelottaa.</p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjJ9VBIUf3iHQIwzSAtwBEtMJy3NbO6jg4M1zGThrBmtWtXDrwNrv-ecktEObE_f9qaijhs_3Ma3LXM-dLhI9oLKB_2aStC0lTFBO2QXXmxQ-W2ZnTiUHmLQ3YQOPHBVruSxVlQO__hjjuY3LwfBM7FoVV1CTEfkJWiAPhKdAjNw44JiQae9JxqeBC0mg=s2000" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjJ9VBIUf3iHQIwzSAtwBEtMJy3NbO6jg4M1zGThrBmtWtXDrwNrv-ecktEObE_f9qaijhs_3Ma3LXM-dLhI9oLKB_2aStC0lTFBO2QXXmxQ-W2ZnTiUHmLQ3YQOPHBVruSxVlQO__hjjuY3LwfBM7FoVV1CTEfkJWiAPhKdAjNw44JiQae9JxqeBC0mg=w640-h320" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Zellan kanssa valjasulkoilu onnistuu helpoiten mökkeillessä, kun käytännössä äänimaisema käsittää vain tuulen ja lintujen viserryksen. Vaikka kotopuolessa on lähimetsä, sinne kuuluu liian selvästi esim. liikenteen äänet.</i></td></tr></tbody></table><p></p><p>Jälleen kerran, eteneminen riippuu yksilöstä. Toinen kissa saattaa olla valmis poistumaan kopasta jo ensimmäisellä kerralla, toinen kissa puolestaan saattaa pysytellä kantokopassa useiden ulkoilukertojen ajan. <b>Useimmiten kannattaa välttää kissan syliin ottamista,</b> sillä kun on täysin kissan päätettävissä, liikkuuko se vai ei, kontrolli pysyy kissalla. Näin ollen sille ei tule lisästressiä kontrollin menettämisestä.</p><p>Mikäli kissa ei ole tottunut kantokoppaan, kissa kannattaa samaan tapaan totuttaa kantokoppaan niin kuin valjaisiin, reppuun tai rattaisiin. Dewi ry:n aktiivi Jenny on kirjoittanut yhdistyksen blogiin tekstin <b><a href="https://www.dewinblogi.fi/2020/03/kissa-ja-kantokoppa.html">kissan kantokoppatreenistä</a></b>.</p><p><b>4. Anna kissalle aikaa.</b> Ensimmäisillä ulkoilukerroilla kannattaa varautua siihen, ettei kissa liiku juurikaan. Stressin takia kissaa ei välttämättä kiinnosta herkut ja omistajan sanat kaikuvat kuuroille korville. Tämä johtuu siitä, että kissa on yhtäkkiä täysin uudella reviirillä ja se periaatteessa yrittää hahmottaa kaiken mahdollisen aistittavissa olevan. Mikäli kissa on sitä tyyppiä, joka pysyttelee kopassa tai sen välittömässä läheisyydessä, kannattaa ulkoilukerrat suunnata ainakin alkuun aina samalle alueelle. Kun kissa alkaa reipastua ulkona, voi alkaa harjoitella eteenpäin, ihmisen haluamaan suuntaan kulkemista. Ulkoillessa kannattaa tällöin olla kissan kanssa kaksi tuttua ihmistä, joista toinen esim. ruualla houkuttelee kissaa haluttuun suuntaan tai palkitsee tätä herkuilla toivotusta käytöksestä.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiFgjp9GvyKIk1jgCTyUBI3qGliwXAd7VdF4yQe0eDEKcQziJ8Ciw8CabhS5Soz4bGFB_R92UQKt5YsslF5smOxwooWgvEvnl0b67qltn9-688ZCKWHHivdG-RI9tLYwgUzMcBaVq2JKYxT98fpbkLFVh_UnvbeXkAGH-u2VkxQ-O-mOIy2uJylX56TgA=s2000" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiFgjp9GvyKIk1jgCTyUBI3qGliwXAd7VdF4yQe0eDEKcQziJ8Ciw8CabhS5Soz4bGFB_R92UQKt5YsslF5smOxwooWgvEvnl0b67qltn9-688ZCKWHHivdG-RI9tLYwgUzMcBaVq2JKYxT98fpbkLFVh_UnvbeXkAGH-u2VkxQ-O-mOIy2uJylX56TgA=w640-h320" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Ulkona kannattaa välttää kissan syliin ottamista, jotta kontrolli liikkumisesta & etenemisestä pysyy kissalla. Olemme huomanneet, että kun olemme ulkona kyykyssä Zellan vierellä, hän saattaa aluksi hakeutua itse syliin tai olkapäille - kenties siksi, että siinä kohtaa me olemme turvallisia tuttuine hajuinemme muutoin vieraassa ympäristössä.</i></td></tr></tbody></table><p><b>Kantoreppu ja lemmikkirattaat</b></p><p>Kissa saattaa ulkona valjaissa olla erittäin stressaantunut, kun niin sanotusti "koko maailma on avoinna". Kissa saa turvaa tutuista hajuista, minkä takia esimerkiksi muuttaessakin kannattaa kissa sijoittaa yhteen huoneeseen tuttujen tavaroiden kanssa. Sama logiikka pätee ulkoilussakin. Kun kissaa vie ulos repussa, rattaissa, kantolaukussa tai vaikka kuljetuskopassa, kissa on tuttujen hajujen ympäröimänä.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjEoiArzpd2FlqaV8pBRO4_kY1Qa92xaPlafs_t4KHLpMo9Nhy4_TMgkzAr1pX2rXykWlApJxmy3IrnYwLclw3Z7pSfrCL1C16rjC45-bY6z890sz4-VxuylXLsF9-7pniO4WFedeCOT_qhZCdtEquldjpyW3-5y_q74upw3OAlSacSwY6qwq7TmW0tvw=s2000" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjEoiArzpd2FlqaV8pBRO4_kY1Qa92xaPlafs_t4KHLpMo9Nhy4_TMgkzAr1pX2rXykWlApJxmy3IrnYwLclw3Z7pSfrCL1C16rjC45-bY6z890sz4-VxuylXLsF9-7pniO4WFedeCOT_qhZCdtEquldjpyW3-5y_q74upw3OAlSacSwY6qwq7TmW0tvw=w640-h320" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Teemme Zellan kanssa rattaissa jopa parin tunnin lenkkejä - toisinaan hän nukahtaa rattaisiin, mikä kertoo siitä, että hän pystyy oikeasti olemaan rento rattaissa. Pidemmillä kärrylenkeillä rauhallisessa ympäristössä saatamme avata kärryt ja antaa Zellalle mahdollisuuden valjasulkoiluun. Hän kuitenkin yleensä pysyttelee ennemmin rattaissa. <a href="http://www.villasukkakirjailija.fi/2021/09/lily.html">Lilyn </a>kanssa puolestaan tehdään vasta 15 minuutin reissuja.</i></td></tr></tbody></table><p>Repussa ja rattaissa kyyti on kissalle tosin tasaisempaa kuin esim. kantokopassa. Näissä ulkoilumuodoissa on myös se etu, että niiden kautta omistaja saa enemmän liikuntaa. Kissa voi toki valjaissa liikkua ja jopa juosta reippaasti, mutta ainakin valjasulkoilua aloitellessa ulkoilukerrat saattavat olla paljon sitä, että istutaan ja haistellaan ilmaa. Tai hytistään häntä koipien välissä.</p><p>Jotta repussa tai rattaissa olisi tutut ja turvalliset hajut, pitää niihin totutella sisätiloissa vähitellen. Jos kissaa ei kiinnosta haistella uusia asioita läpi, voi kiinnostusta herätellä asettelemalla reppuun/rattaisiin herkkuja tai kissanminttua. Tai sinne voi siirtää koko ruokailun. Tärkeää on, että et ole vieressä tuijottamassa, mitä kissa tekee, vaan että kissa saa rauhassa aikaa tutustua uuteen asiaan. Kärsivällisyys on valttia.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiY8pQ_aB7-_WQhvUs2D8sDetSb_OI0dFhLlEvUSi-_CvDT4Lb_U6CIctSv_123uoyXhyJAbQmqCdMSKnwDK68cnpdeoOsux4VUwW7oQSwfkvO4Id9jObVUO9RLZYjVPOm-A4MxFl5T5-0vqlPZOfwaUS9OBhw_SxQzXeZx8xH0uiA0AFftHZ-1e-dqdA=s2000" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="660" data-original-width="2000" height="212" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiY8pQ_aB7-_WQhvUs2D8sDetSb_OI0dFhLlEvUSi-_CvDT4Lb_U6CIctSv_123uoyXhyJAbQmqCdMSKnwDK68cnpdeoOsux4VUwW7oQSwfkvO4Id9jObVUO9RLZYjVPOm-A4MxFl5T5-0vqlPZOfwaUS9OBhw_SxQzXeZx8xH0uiA0AFftHZ-1e-dqdA=w640-h212" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Ostimme alkuun edullisimmat lemmikkirattaat, sillä emme tienneet onnistuisiko kärryttely ja kuinka kauan oma mielenkiintoni kestäisi. Suunnitelmana on nyt kuluttaa nämä ns. loppuun ja panostaa sitten ergonomisempiin rattaisiin, joissa on kunnon pyörät ja joiden työntöaisa on säädettävissä. Sporty Pet Stroller -rattaat ovat kyllä hyvät ensikärryt: ne ovat kevyet, menevät kasaan, sisältävät juomatelineen ja vievät eteisemme nurkassa noin 50x80cm alueen.</i></td></tr></tbody></table><p>Meillä sekä rattaat että reppu ovat tulleet Zellalle sen verran tutuiksi, että hänet löytää niistä usein päiväunilta. Olemme siis onnistuneet luomaan näistä Zellalle turvalliset, kivat pesät. Zellalla on suuri eläinlääkäripelko, minkä takia joka kerta koppaan, reppuun tai rattaisiin suljettaessa hän on skeptinen sen suhteen, mitä seuraavaksi tapahtuu. Siksi Zella ei halua tulla suljetuksi minnekään, vaikka kuitenkin ulkona tykkää olla rattaissa ja repussa <span face="arial, sans-serif" style="background-color: white; color: #4d5156; font-size: 14px;">–</span> hänen pitää vain saada varmuus, että emme lähdekään eläinlääkäriin.</p><p>Lemmikkireppuja ja/tai -rattaita saa mm. Zooplussasta, Mustista ja Mirristä, Willistä, Peten Koiratarvikkeesta, Bitibasta, Preecosta ja niin edelleen.</p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjI7jp9-I5BGr_Kw11oFDdVpIfTUbBhahS4Io03I3CVGAd5bf37V2BjoSmAxS6thLFZ5MqOOoEuHq4k_g-YJX-UwGcm_5Wu-zUncbMYkav-QuJYTmDPzp3aZbi9eJSxUSz0c7pb1ydOQIgTykiaoVDWc54AIKtRZaAvhe6g8knTpvmg6j7VAWFsOJVotg=s2000" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjI7jp9-I5BGr_Kw11oFDdVpIfTUbBhahS4Io03I3CVGAd5bf37V2BjoSmAxS6thLFZ5MqOOoEuHq4k_g-YJX-UwGcm_5Wu-zUncbMYkav-QuJYTmDPzp3aZbi9eJSxUSz0c7pb1ydOQIgTykiaoVDWc54AIKtRZaAvhe6g8knTpvmg6j7VAWFsOJVotg=w640-h320" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Sightseeing-kantoreppua on yllättävän mukava kantaa. Vatsan kohdalle tulee vielä klipsilukitus, jolloin kyyti on entistä tasaisempaa kissalle.</i></td></tr></tbody></table><p></p><p><b>Ulkotarhat ja lasitetut/verkotetut parvekkeet</b></p><p>Kissat putoilevat parvekkeilta tuon tuosta, joten taataksesi kissallesi mahdollisimman turvallisen parveke-ulkoilun, kannattaa parvekkeen olla lasitettu tai verkotettu. Maksimoidaksesi kissan aktivointia, kannattaa parvekkeelle/ulkotarhaan järjestää kiipeily- ja piilopaikkoja, ja silloin tällöin vaihtaa järjestystä tai sisustusta.</p><p>Parvekkeen tai takapihan ovesta saattaa tulla ongelmallinen, sillä kun kissan reviiri laajenee, kissa saattaa haluta, että ovi olisi koko ajan auki. Kissa kun haluaa olla tietoinen reviiristään, eivätkä ne siksi pidä suljetuista ovista. On myös kissoja, joille on yksi hailee, onko ovia kiinni vai auki - varsinkin, jos omistaja ei ole suljetun oven takana.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgOvF8-s46P8gOKo1i-iTwBXYoP5IqIzFXgHqx_-WP0M6NMtuy225mRPxx8A6O7plLYBQ_-FCe_iuZqt59yKmAi-J7hXCTRgF1a7qAbZcD_GVAmKZK2GMI-wiT5sArjAEsfLic1GU2cjfFS2uUq519Yiw5hFBGWRbaDMz_Ofe5fBT6AoctE9kXrKpGBHA=s1269" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1269" data-original-width="1257" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgOvF8-s46P8gOKo1i-iTwBXYoP5IqIzFXgHqx_-WP0M6NMtuy225mRPxx8A6O7plLYBQ_-FCe_iuZqt59yKmAi-J7hXCTRgF1a7qAbZcD_GVAmKZK2GMI-wiT5sArjAEsfLic1GU2cjfFS2uUq519Yiw5hFBGWRbaDMz_Ofe5fBT6AoctE9kXrKpGBHA=w634-h640" width="634" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Zellan ollessa pieni asuimme kerrostaloasunnossa, jonka parvekkeen verkoitimme. On olemassa myös rautalangalla vahvistettuja parvekeverkkoja, jotka kestävät paremmin puremista. Jos kissalla on aluksi mielenkiintoa purra verkkoa tai yrittää kiipeillä verkkoa pitkin, kannattaa kissalle esim. sähistä joka kerta, kun se yrittää tehdä niin. Näin kissa oppii, ettei verkkoon saa koskea. Lukuvinkki: <a href="http://www.villasukkakirjailija.fi/2021/10/ala-sumuta-kissaa-suihkepullolla.html">Älä sumuta kissaa suihkepullolla</a> -blogitekstini.</i></td></tr></tbody></table><p>Jos kissa on sen tyyppinen, että se vaatii äänekkäästi ruokaa tai alkaa raapia auki ovea, joka normaalisti on auki, kissan parveke- tai tarhaulkoilua kannattaa harjoitella. Älä päästä kissaa parvekkeelle/tarhaan, kun se huutaa oven takana, sillä vaarana on, että kissa alkaa esim. öisin huutamaan sinua hereille. Avaa ovi tietyksi ajaksi kerrallaan tiettyyn aikaan päivästä.</p><p>Jos kissaa tarvitsee rohkaista parvekkeelle tai tarhaan, liitä ulkoilu ja ruokailuhetki yhteen. Jos kissa puolestaan haluaisi muuttaa uudelle laajennetulle reviirilleen, liitä ulkoilut sellaiseen ajankohtaan, että vasta sen jälkeen on ruokailuhetki. Meillä kotona Zellan kanssa opeteltiin parvekeulkoilun yhteydessä temppuja. Jos hän halusi parvekkeelle, pyysin tassua tai menemään maaten, ja palkinnoksi avasin oven.</p><p>Parvekeverkkoja saa mm. Zooplussasta, Mustista ja Mirristä, Willistä, Peten Koiratarvikkeesta, Bitibasta, Verkkokauppa.com:ista ja niin edelleen.</p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhxUQqCdjXtNGTddO5hSZfeS5nZywbFz-yYLx_9FtrHa-H97YW7M_NTlT7KGDIrhdVKYWQ6l2D51nst70bUvyU5BPE2GsUM67fdQU-SNEFho9v-zrj1fgMQqDDWUWkgxLzb2rNX5dFzLD6h708bGi5uEi45ThYeaAzg1gRierpoL2fRABblXKYasEYV9Q=s2000" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhxUQqCdjXtNGTddO5hSZfeS5nZywbFz-yYLx_9FtrHa-H97YW7M_NTlT7KGDIrhdVKYWQ6l2D51nst70bUvyU5BPE2GsUM67fdQU-SNEFho9v-zrj1fgMQqDDWUWkgxLzb2rNX5dFzLD6h708bGi5uEi45ThYeaAzg1gRierpoL2fRABblXKYasEYV9Q=w640-h320" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Lily ja <a href="http://www.villasukkakirjailija.fi/2021/09/fiina.html">Fiina</a> ovat parvekkeella erityisesti silloin, kun sinne paistaa aurinko. Parvekkeemme on lasitettu ja olemme kylmempiä ilmoja varten ostaneet parvekkeelle infrapunalämmittimen Motonetistä.</i></td></tr></tbody></table><p></p><p><b>Kissan telttailu</b></p><p>Tämä voi olla oma keksimäni ulkoilumuoto. Koska aktiivisin, mutta stressiherkin kissamme <a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2021/09/zella.html">Zella</a> on paljon rohkeampi tuttujen hajujen ympäröimänä, ostin mökkeilyä varten isolle koiralle tarkoitetun kevythäkin. Kun olemme mökkeilleet tai olleet anoppilassa (eli omakotitalossa), Zella on hengaillut pihalla tuossa kevythäkissä haistellen ilmaa ja katsellen uutta ympäristöä. Kevythäkki on sen verran suuri, että sinne saa tarvittaessa kissanvessan ja muutakin, ja Zella on toisinaan niin rentona kevythäkissä, että alkaa nukkua siellä, kun uuden tarkkailun ei enää kiinnosta.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiDhti4_I6ffBLPCVPZ3zzvvGI3ORjyPwgd1kj8W1Jih_CxCMeNXosiRTsl2nhJCrBbxGLFMXqKd4ng4fHEtn2mm2Cz4-2BvIcaNuzX_URzDoSYrordoUabjLQXPC-2QhdyYyoBxoP-TTYBQ2u554cxgEJUGG0WgMxJscSwmRohtm8GHFW0RJCbA4WYVA=s2000" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiDhti4_I6ffBLPCVPZ3zzvvGI3ORjyPwgd1kj8W1Jih_CxCMeNXosiRTsl2nhJCrBbxGLFMXqKd4ng4fHEtn2mm2Cz4-2BvIcaNuzX_URzDoSYrordoUabjLQXPC-2QhdyYyoBxoP-TTYBQ2u554cxgEJUGG0WgMxJscSwmRohtm8GHFW0RJCbA4WYVA=w640-h320" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Meidän "telttamme" on First Class Basic -kevythäkki ja suurinta kokoa mitä oli saatavilla.</i></td></tr></tbody></table><p>Telttailuun totuttelimme ensin sisällä, jotta saimme häkkiin tuttuja hajuja. Kevythäkki oli pidempään olohuoneessamme sisustuselementtinä. Siellä oli toisinaan yksi ruokalautasista, joka täyttyi aamuin illoin, ja toisinaan pidimme siellä aktivointilelua, jossa oli kuivaruokaa.</p><p>Mökkeillessämme laitoimme Zellan ensiksi sisällä kevythäkkiin ja kannoimme sitten häkin ulos. Nykyään, kun olemme esimerkiksi mökillä, kevythäkki voi olla valmiiksi ulkona, ja kannan Zellan sinne sylissä. (Varmuuden vuoksi valjaissa & hihnassa, sillä kun "maailma on avoinna", Zella on niin säikky, että saattaisi silmänräpäyksessä vain kadota.) Minun ei tarvitse erityisesti laittaa Zellaa häkkiin, sillä pelkotärinä loppuu, kun lähestyn häkkiä ja hän menee sinne mielellään.</p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjhO-cw6gJHWdt2d5nnNRN30V3Aj65ujEeIcueexsZybNb5qgvsAFOp-d4aJVxoet_AJCFEbEVss9NxuBlOZga3FmwyEdFiz0LKLOYTR-K59XwnUNZnUV0MmXgoW--AlKgvFiaMfTHxyk0Tu_diEaONGQ3YF4NB8Xe-2aeVhmyrvgTDw2r2vVAA6-dEwA=s2000" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjhO-cw6gJHWdt2d5nnNRN30V3Aj65ujEeIcueexsZybNb5qgvsAFOp-d4aJVxoet_AJCFEbEVss9NxuBlOZga3FmwyEdFiz0LKLOYTR-K59XwnUNZnUV0MmXgoW--AlKgvFiaMfTHxyk0Tu_diEaONGQ3YF4NB8Xe-2aeVhmyrvgTDw2r2vVAA6-dEwA=w640-h320" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Tässä on havaittavissa muutos Zellassa. Kun tila on rajattu, hän nukkuu tyytyväisenä teltassaan. Kun yksi seinä on avattu ja hänellä olisi mahdollisuus tulla tutkimaan paikkoja, rentous on tipotiessään.</i></td></tr></tbody></table><br /><i>Aihetta sivuten kannattaa lukea myös tekstini <b><a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2021/12/kissa-on-lemmikki-ei-luonnonelain.html">"Kissa on lemmikki, ei luonnoneläin"</a></b> sekä <a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2021/11/kissa-ja-hiirestaminen.html"><b>"Kissa ja hiirestäminen"</b></a>.</i><p></p>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-88265942237624133212021-12-28T06:13:00.003+02:002021-12-28T06:15:20.916+02:00Kissa on lemmikki, ei luonnoneläin<b>Kissa ei kuulu luontoon. Ilman ihmisen apua noin puolet luontoon syntyneistä kissoista (Felis catus) kuolee ensimmäisen elinvuoden aikana. Mikäli kissa selviää pentuajasta, sen elinikäodote on silti alle kaksi vuotta, jos kissa elää täysin ilman ihmisen apua. Suomessa kissapopulaatioista löydetään jatkuvasti yli 2-vuotiaita kissoja, sillä usein populaatiokissoilla on ruokkija tai ruokkijoita, ja kissat saavat suojaa esim. ulkorakennuksista.</b><div><i>(Lähteet: <a href="https://avmajournals.avma.org/view/journals/javma/222/1/javma.2003.222.42.xml?tab_body=abstract">Julie K. Levy, David W. Gale & Leslie A. Gale</a>, <a href="https://www.aspca.org/helping-people-pets/shelter-intake-and-surrender/closer-look-community-cats">Aspca</a>, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Feral_cat">Wikipedia</a>).</i><div><br /></div><div>Helsingin Sanomat veti maton eläinsuojeluyhdistysten jalkojen alta ja heitti kuvainnollisesti likavedet kaiken puurretun vapaaehtoistyön päälle julkaisemalla mielipidekirjoituksen <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008491250.html">"Kissakin on osa luontoa, eikä sen ulkoilua pidä kieltää"</a>. Toinen kirjoittaja on <b>Heta Rousi</b>, tutkijatohtori Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä, mitä on kirjoituksen pohjalta vaikea uskoa. Mielipidekirjoituksen toinen kirjoittaja <b>Hannele Luukkainen</b>, joka tiedetään tehneen pitkään töitä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä, Hesy ry:ssä. Poliitikkona toimiva Luukkainen väittää eläinsuojelun ja luonnonsuojelun kuuluvan harrastuksiinsa, mikä sotii mielipidekirjoitusta vastaan (lähde: <a href="http://hanneleluukkainen.fi/#page-wrapper">Luukkaisen nettisivut</a>, viitattu 27.12.2021). Nykyään Luukkainen on pistänyt pystyyn oman yhdistyksensä, Kissojen oikeudet ry, jonka ilmeisesti ainut agenda on kannattaa kissojen valvomatonta ulkoilua. Siitä huolimatta, Luukkainen vaikuttaa edelleen Hesy ry:ssä <a href="https://www.hesy.fi/hallitus/">hallituksen varajäsenenä</a>. <i>En voi käsittää, miten tämä on mahdollista.</i></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEg_uRXO3TMmAi3-BxvKLtQlQCDcHDeNWw2p8tqHuc9SMzbdw__cpgbAsJ0qSlXvhKwTrHZE_UYYuJ549Sdnm5pfEZsUcrKt2cdBiR86igGpir6eAlZDf5ORzpG2NpOLZk_ig-CDKCIFF2jOTsMqt8DaTBBKUwroYkl_pxdBK_g3zSlZFS5zrSnrbOaFxQ=s1536" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1097" data-original-width="1536" height="458" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEg_uRXO3TMmAi3-BxvKLtQlQCDcHDeNWw2p8tqHuc9SMzbdw__cpgbAsJ0qSlXvhKwTrHZE_UYYuJ549Sdnm5pfEZsUcrKt2cdBiR86igGpir6eAlZDf5ORzpG2NpOLZk_ig-CDKCIFF2jOTsMqt8DaTBBKUwroYkl_pxdBK_g3zSlZFS5zrSnrbOaFxQ=w640-h458" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Lue kissan valvomatta ulkoilun haitoista <a href="https://www.dewinblogi.fi/2020/06/kissan-vapaana-ulkoilun-haitat.html">Dewi ry:n blogista</a>.</i></td></tr></tbody></table><br /></div><div><b>Kissan valvomatta ulkoilun haitat</b></div><div><br /></div><div>Kun puhutaan kissan valvomatta ulkoilusta, järjestyslaki, pesimärauhat, viranomaisten kehoitukset & suositukset sekä erinäiset tutkimukset kaikuvat kuuroille korville. Näistä voi lukea esim. <a href="https://www.dewinblogi.fi/2020/06/kissan-vapaana-ulkoilun-haitat.html">Dewi ry:n blogista</a>.</div><div><br /></div><div>Sen sijaan, että puhuisin kissan vapaana ulkoilusta, käytän ennemmin termiä kissan valvomatta ulkoilu. Sana "vapaa" sisältää lähes poikkeuksetta positiivisen konnotaation, ja on totta, että hyvin koulutettu kissa voi ulkoilla vapaana mutta valvotusti. Siksi sanaa "valvomatta" on tässä asiayhteydessä selkeämpi käsite.</div><div><br /></div><div>Kissan valvomatta ulkoilu on kissalle itselleen monella tavalla haitallista ja vaarallista. Reviirin vahtiminen on kissalle stressaavaa ja mitä suurempi reviiri, sitä enemmän vahdittavaa. Kissa voi olla vaaraksi muille lemmikeille, ja kissojen väliset tappelut voivat olla hengenvaarallisia. Valvomatta ulkoilu altistaa kissan <a href="https://www.dewinblogi.fi/2020/01/kissan-fiv-positiivisuus.html">FIV:lle</a>, muille tartuntataudeille sekä sisä- ja ulkoloisille. Kissa voi jäädä auton alle, joutua pedon kynsiin tai saada myrkytyksen. Kissan valvomatta ulkoilu saattaa synnyttää kissavihaa - varsinkin, jos kissa tuhoaa jotain, merkkailee reviiriään tai ulostaa kalusteille jne. Vaikka itsekin olen kolmen kissan omistaja, en haluaisi omalle pihalleni tai ikkunan taakse muita kissoja - kuten en vieraita koiriakaan.</div><div><br /></div><div>Kissa voi myös löytää uuden ruokkijan ja ns. vaihtaa kotia, tai kissa voidaan ihan tietoisesti varastaa. (Eli kissa otetaan omaksi, eikä siitä ilmoiteta mihinkään löytölään tms.) Kissa voi myös päätyä kissapopulaatioon: nykyajan kissa (Felis catus) kun ei ole esi-isiensä kaltainen erakko. Kissa on mieluiten yksineläjä vain silloin, kun ravintoa on niukasti. (Lähteet: <a href="https://kissansilmin.com/2021/11/08/kaksi-kissanpentua-on-parempi-kuin-yksi/">Eläinlääkäri Johanna Lankila</a>, <a href="https://janinapohju.wordpress.com/2019/02/11/kissalle-kaveri/">Janina Pohju</a>, <a href="https://elainkoulutus.fi/tyytyvainen-kissa-onko-kissa-erakko-vai-sosiaalinen/">eläinkouluttaja Jaana Pohjola</a>, viitattu 27.12.2021).</div><div><br /></div><div>Omasta mielestäni suurin ongelma kissan valvomatta ulkoilussa on se, että omistajan on vaikeampi huomata, jos kissalla ilmenee jotain oireilua. Vaikka kissa kävisi kotona joka päivä ja sen kunto tarkistettaisiin päällisin puolin, ei omistajalla ole mitään varmaa tietoa siitä, kuinka hyvin tai huonosti kissa on syönyt ja juonut, onko sillä ollut ripulia tai muita oireita. Kissa peittää viimeiseen asti kipunsa, joten siinä kohtaa, kun kissa on selvästi kipeä & apaattinen, on syytä lähteä välittömästi päivystykseen. <b>Sisäkissan omistajan on huomattavasti helpompaa tarkkailla kissan vointia</b> ja todeta, jos jokin oire - esim. ripuli, köhä, pissaamisvaikeudet tai helposti hengästyminen - toistuu ja on syytä lähteä eläinlääkäriin.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi_qdXtH5PcNf00NFNTfz5kxjIHxBtErFJfL-TnGqyPBR9tWmzjr-2BoO9DZHpkU8q584ahSCyBuBQ74HBxT5JwzQBKS0V8jUYSjZyEwVGNkGutiNj6iNXm9oXKBbAbyJsrw6eAxzf9I57AFzoHv0JuJF089_E9hYeouloHq5kWGxKYt44x1IqYhf4Ydw=s1536" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1490" data-original-width="1536" height="620" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi_qdXtH5PcNf00NFNTfz5kxjIHxBtErFJfL-TnGqyPBR9tWmzjr-2BoO9DZHpkU8q584ahSCyBuBQ74HBxT5JwzQBKS0V8jUYSjZyEwVGNkGutiNj6iNXm9oXKBbAbyJsrw6eAxzf9I57AFzoHv0JuJF089_E9hYeouloHq5kWGxKYt44x1IqYhf4Ydw=w640-h620" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Luonnollisesti sisäkissan terveydentilasta ollaan tarkemmin tietoisia, kun kissa ei kulje omillaan, vaan erilaiset oireilut ja poikkeavat käytökset tapahtuvat enimmäkseen omistajan nähden.</i></td></tr></tbody></table><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div><div><b>Kissa ei ole hiirestämistä varten</b></div><div><br /></div><div>Kissojen valvomatta ulkoilulle on yleensä hyvin vähän päteviä perusteluita. Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa nostetaan esiin tuttuun tapaan kissan rooli haittaeläinten torjunnassa. Jälleen kerran en näe lähteitä näiden väittämien tueksi. Sen perusteella, miten hiirikissojen tärkeyttä korostetaan, voi vain ihmetellä, miten kukaan voi elää omakotitalossa, rivitalossa tai mökissä ilman kissaa hukkumatta jyrsijöihin.</div></div><div><br /></div><div>Kissa on luonnollisesti tehokkaampi hiirestämään, mikäli sen ravinnonsaanti riippuu siitä. Tämä edellyttää sitä, että kissanomistajan tulee ravinnon osalta laiminlyödä kissaa. Eikä tällöin voida enää puhua hyvin hoidetusta lemmikistä. Mainittakoon myös Luukkaisen omat sanat itseään vastaan. <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1258187">Helsingin Uutisissa</a> julkaistussa uutisessa (tehty 2018, päivitetty 2020, viitattu 27.12.2021) Luukkainen toteaa: "Kissa ei montaakaan tervettä aikuista lintua kiinni saa <i><span style="font-size: x-small;">(lähde?)</span></i>, eikä hyvin ruokittu kissa edes halua." Helsingin Sanomissa vuonna 2021 julkaistussa mielipidekirjoituksessa Luukkainen kuitenkin väittää, että kissa voi olla hyvin hoidettu ja huolehdittu luonnonmukainen jyrsijäntorjuja. Ilmeisesti tarvittavan ravinnonmäärän tarjoaminen kissalle ei ole kriteerinä sille, että se olisi hyvin hoidettu.</div><div><br /></div><div>Kuten <a href="http://www.villasukkakirjailija.fi/2021/11/kissa-ja-hiirestaminen.html"><b>Kissa ja hiirestäminen</b></a> -tekstissäni kerroinkin (lähteiden kera), <b>kissa ei suinkaan ole tehokkain keino haittaeläinten torjumiseen, saatika ongelman ratkaisemiseen.</b> Ja vaikka jyrsijöitä ei kissan tulon jälkeen enää näkyisi, ei välttämättä ole kyse siitä, että kissa olisi hurja tappokone. Kissa kun pelkästään ominaishajuineen toimii hiirenkarkoittajana, ja käytännössä sisäkissakin tai valjaissa ulkoileva kissa toimii hiirenkarkoittajana. (Lähde: <a href="https://www.bbc.com/news/10117428">BBC News</a> viitattu 27.12.2021)</div><div><br /></div><div>Luukkainen & Rousi väittävät kirjoituksessaan kissojen saalistavan rottia, vaikka todellisuudessa jos kissalla on valinnanvaraa, rotat eivät ole kissoille mieluisia saaliita. On myös mahdollista, että kissa jää rotalle tappelussa alakynteen (Lähde: <a href="https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/tutkimustulos-yllattaa-kissa-onkin-huono-rotanpyydystaja-ahkerana-tunnetu-saalistaja-peittaakin-rottaongelman-maan-alle/">Seura</a> viitattu 27.12.2021). Kissan kehnoista hiirestämistaidoista on tuoreita todisteita pelkästään jo tältä vuodeltakin, kun Australian hiiriongelmaa yritettiin taltuttaa kissoilla - siinä onnistumatta. (Lähde: <a href="https://www.abc.net.au/news/2021-05-16/mouse-populations-boom-across-canberra-region/100141598">ABC News</a>, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11845369">YLE</a> viitattu 27.12.2021). </div><div><br /></div><div><b>Kissa ei ole vanki, vaan lemmikki</b></div><div><br /></div><div>On totta, että kissalla on monia lajityypillisiä tarpeita, ja kun kissan tilaa on rajattu, kissalle pitää järjestää mahdollisuudet toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Kissanomistajan vastuulla on mahdollistaa kissalle mm. kiipeäminen, raapiminen, piiloutuminen ja juokseminen, ja kissa tarvitsee päivittäistä aktivointia. On kissanomistajan vastuulla, että kissalle ei synny stressiä ja että kissalle on tarjolla riittävästi sille mieluisia virikkeitä. Kun kissan puolestaan päästää ulkoilemaan ilman valvontaa, omistajan ei tarvitse nähdä niin paljoa "vaivaa" kissansa eteen. Vinkkejä kissan aktivoimiseen voi lukea esim. <a href="https://www.dewinblogi.fi/2020/05/kissan-aktivointi.html">Dewillestä</a>.</div><div><br /></div><div>Sisäkissa stressaantuu mahdollisesti herkemmin kuin ulkona valvomatta liikkuva kissa, sillä sisäkissat eivät pysty vaikuttamaan niin paljoa elämäänsä rajatussa tilassa. Ulkona kun puolestaan uhkaavia ja pelottavia asioita pääsee juoksemaan kunnolla karkuun - ja kauas. <b>Kuitenkaan täysin autenttista vertailua tästä ei voi tehdä, sillä valvomatta ulkoilevan kissan kokemasta stressistä omistajalla ei ole tietoa.</b></div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjIWQjbxwpxTRNa6axfeRSv4XwemJbdmo1Tr6ZG4kghhCPccpBwHheoroaCOBOUwmxOYkqz_BHPYNPMZNT8aXX8gdBS1E6e5Jzi005p5WNMmPOIPgw5ZMxby-ESWdPQU8YNolSYYoRnp-7z9KFlvoZhoh8qhg_gsG95pVr_HQ3S1XQpkg8Q0WzrVAKFDA=s1536" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="1536" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjIWQjbxwpxTRNa6axfeRSv4XwemJbdmo1Tr6ZG4kghhCPccpBwHheoroaCOBOUwmxOYkqz_BHPYNPMZNT8aXX8gdBS1E6e5Jzi005p5WNMmPOIPgw5ZMxby-ESWdPQU8YNolSYYoRnp-7z9KFlvoZhoh8qhg_gsG95pVr_HQ3S1XQpkg8Q0WzrVAKFDA=w640-h426" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Kuvassa Zella on ollut tunnin rentona rattaissa, mutta muutos olemuksessa tapahtui välittömästi, kun rattaiden luukku avattiin. Kissa pysyi mielummin rattaissa. Zella on huomattavasti rennompi ulkona ollessaan rattaissa tai repussa, kuin valjaissa.</i></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div>Luukkainen ja Rousi esittävät mielipidekirjoituksessaan myös väitteen, että kissat olisivat sisällä vankeja. Tällä periaatteella hevosten karsinat pitäisi kieltää ja esim. koirien tulisi myös ulkoilla valvomatta - koirahan sentään polveutuu susista ja susia löytyy Suomen luonnostakin. Vaikka kissa haluaisi ulos omille teilleen, on omistajan vastuulla kartoittaa riskit ja taata kissalle turvallinen elämä. Päätäntävaltaa ulkoilusta ei voi sysätä kissalle, sillä <b>kissa ei ymmärrä omaa hyvinvointiaan.</b> Jos päätösvalta olisi kissalla, se todennäköisesti myös esim. söisi myrkyllisiä kasveja ja ihmisten suolalla kyllästettyjä ruokia.</div><div><br /></div><div><i>Huom. Helsingin Uutisten jutussa vuonna 2018 Hannele Luukkainen myös totetaa, että: "Mutta jos kissa on omistajalleen rakas, ulkoilutus tapahtuu aina valvotusti valjaissa tai esimerkiksi isossa katollisessa kissahäkissä rivitalon pihalla." Voinemme siis rivien välistä lukea, että kissojen valvomatta ulkoilua etunenässä puolustavalle Luukkaiselle kissat eivät ole rakkaita. </i>😉</div><div><br /></div><div><b>Suomessa on valtavasti heitteille jätettyjä & heitteille syntyneitä kissoja</b><br /><br />Valitettavasti Luukkainen ja Rousi ovat päättäneet ummistaa silmänsä ja korvansa <b><a href="https://suomenkissakriisi.kuvat.fi/kuvat/">Suomessa jylläävältä kissakriisiltä</a></b>, sillä mielipidekirjoituksessaan he väittävät, että vain osa ulkoilevista kissoista on heitteille jätettyjä. Tosiasiassa kissapopulaatioita löytyy joka nurkan takaa. Niitä löytyy niin paljon, että eläinsuojeluyhdistykset eivät voi esim. tehdä somepostausta, että: <i>"Onko kissamäärä räjähtänyt pihassasi? Laita viestiä, tulemme auttamaan."</i> Viestejä tulisi niin paljon sekä populaatioiden ruokkijoilta että näiden läheisiltä & naapureilta, etteivät resurssit riittäisi mitenkään auttamiseen.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEixt_8hKFyaPS31V1BpfmxQeuvtZwgTn51fcK334sPeOYNbd5rwEDnZ0fcWM8QTr9lK8jgpofI_wzAoJg5dOdxqEYurOAvbynjL20a2lYdb8Z8QiDxqgj4Elj_W_CPMZZMZ28XcT1h_sat58D89pmQzXe9hEzTgePbiZFozsOEYijq7fh3X2ZoiAjU58A=s3000" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1857" data-original-width="3000" height="396" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEixt_8hKFyaPS31V1BpfmxQeuvtZwgTn51fcK334sPeOYNbd5rwEDnZ0fcWM8QTr9lK8jgpofI_wzAoJg5dOdxqEYurOAvbynjL20a2lYdb8Z8QiDxqgj4Elj_W_CPMZZMZ28XcT1h_sat58D89pmQzXe9hEzTgePbiZFozsOEYijq7fh3X2ZoiAjU58A=w640-h396" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Ihmisten yksityisyyden suojaamiseksi en voi julkaista populaatiopaikoilta tunnistettavia kuvia. Vasemmassa kuvassa on ulkorakennuksessa oleva emon pesäpaikka, oikeassa kuvassa on nurkka, jonka lattialankkujen alta löytyi 5-viikkoinen kissanpentu. Kuvia kissakriisistä ja eläinsuojelutyöstä voi katsoa <b><a href="https://suomenkissakriisi.kuvat.fi/kuvat/">täältä</a></b> - omalla vastuulla.</i></td></tr></tbody></table><div><br />Tällä hetkellä (joulukuu 2021) tiedän itse henkilökohtaisesti <b>yhdeksän kissapopulaatiota pelkästään Varsinais-Suomesta.</b> Jos kyselisin aiheesta lisää, määrä varmasti vähintään tuplaantuisi. Yhtä populaatiota karsitaan ampumalla kissoja (ja vieläpä luvan kanssa), yhden populaation loukuttaminen on jouduttu lopettamaan, sillä eläinsuojeluyhdistys ei saanut tarvitsemaansa apua ja tukea viranomaisilta. Yhden sisäsiittoisen kissapopulaation loukuttamiseen tarvitaan poliisien apua, sillä populaation ruokkijat eivät halua tehdä yhteistyötä. Yksi kissapopulaatio, joka on melko yleisessä tiedossa, on Turun kaatopaikalla.<br /><br /></div><div>Turhia eläinsuojeluilmoituksia ja loukutuksia tehdään varmasti jatkuvasti, mutta voisin vannoa, että eläinsuojelutyötä tekevät ihmiset eivät eväänsä heilauta, jos on epäilys siitä, että kissa on valvomatta ulkoileva lemmikki. <b>Meillä on kädet täynnä villiintyneiden kissojen kanssa.</b></div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='526' height='438' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dx5rNl3JPdqZC9bl32gBVMvpXNblvsP9krz4HgXX1-nTuYbaJtwBEhvyST6iVubQYa55Sz-YOz27J40Is1-Hg' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div><div><br /></div><div><br /></div><div><i>- Villasukkakirjailija / Linda Elmroos</i></div></div><div><br /></div><div><i>Kirjoittaja on aktiivi eläinsuojeluyhdistyksessä, joka toimii pääasiassa villiintyneiden & ei-käsiteltävien kissojen kanssa, ja käyttää viikossa melkeinpä kaiken vapaa-aikansa vapaaehtoistyöhön.</i></div>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-56196557105516430672021-12-14T22:12:00.005+02:002023-04-23T12:02:39.010+03:00Kissan eutanasia: milloin on aika päästää irti?<p><i><b>Mistä tietää, milloin on oikea aika sanoa hyvästit? Kun rakkaus omaan kissaan on rajatonta, on kissanomistajan erittäin haastavaa päättää, missä kohtaa toisen hoitaminen ei ole enää kannattavaa. Helpointahan on, jos eläinlääkäri ilmoittaa, että eutanasia on ainut vaihtoehto.</b></i></p><p><i><b>Usein kissanomistajat joutuvat kuitenkin tekemään päätöksen siitä, milloin perheenjäsenen elämä päättyy. Se olisi hyvä muistaa lemmikkiä hankkiessa: ellei kyseessä ole eläinsuojelutapaus tai yllättävä kuoleminen kohtauksen tai onnettomuuden kautta, on lemmikin elämän päättyminen kiinni omistajan päätöksestä.</b></i></p><p>Kirjoitan tämän blogitekstin täysin subjektiivisesta näkökulmastani, ja jokaisen kissan lähtökohdat, terveyshistoria, hoito ja käsiteltävyys ovat yksilöllisiä. Siksi kirjoitan aiheesta hyvinkin ympäripyöreästi. <b>Mikäli et tiedä, mitä tehdä, kysy eläinlääkäriltä.</b></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiYJ2VrXSPnTA0eRNe7w-zV4SBICDENeDsAPismKcLf997kcS2B_Was-Kk81r_-Y4jng6q2b9X32YuhFhCI5_pYCxbj3X37vmOXRkL7wnCf2nx2UpKWlRQ7nZwsZ9g80cEXKPIWHwzE3O3AluKONQU61e26pevBVRHe4d49shjmQ30drInN2BNL6RVRKQ=s1080" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="865" data-original-width="1080" height="512" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiYJ2VrXSPnTA0eRNe7w-zV4SBICDENeDsAPismKcLf997kcS2B_Was-Kk81r_-Y4jng6q2b9X32YuhFhCI5_pYCxbj3X37vmOXRkL7wnCf2nx2UpKWlRQ7nZwsZ9g80cEXKPIWHwzE3O3AluKONQU61e26pevBVRHe4d49shjmQ30drInN2BNL6RVRKQ=w640-h512" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Fondue tuli 5-viikkoisten pentujensa kanssa meille sijaiskotiin lokakuussa 2020. Pentujen muutettua loppuelämän koteihin Fonduelle etsittiin toisista Dewi ry:n sijaiskodeista sopivampaa kissaseuraa. Kesällä 2021 huomattiin Fonduen leuan turvonneen. Oletin, että kissaa on pistänyt jokin tai että kyseessä olisi allerginen reaktio. Eläinlääkärissä paljastui, että leukaluu oli paksuuntunut syövän takia.</i></td></tr></tbody></table><br /><p><b>"Milloin on aika luovuttaa?"</b></p><p>Ennen kuin alkaa miettiä eutanasiaa vaihtoehtona, olisi tärkeää ensin tutkia, mistä kissan oireilu johtuu. Joskus kissa on parannettavissa helposti, joskus kissan elämään tulee jokin lääkitys määräaikaisesti tai toistaiseksi, joskus mitään ei ole tehtävissä. Toisaalta omistajalla on myös oikeus lopettaa täysin tervekin lemmikki halutessaan. Mutta ehkä omatunnon takia varsinkin vaikeaa päätöstä tehdessä, on hyvä ensin tutkia, jotta on edes itselle perustelut eutanasiasta - usein myöhemmin saattaa herätä ajatuksia siitä, että luovutinko liian aikaisin, teinkö sittenkään oikein ja niin edelleen.</p><p>Jos ei ole varaa tutkituttaa kissaa, yksi vaihtoehto on eutanasia. Eutanasia on parempi vaihtoehto, kuin hoitamatta jättäminen. Voi myös pyytää taloudellista apua esim. eläinsuojeluyhdistyksiltä, <a href="https://kotimaanapu.fi/">Kotimaanavusta</a> tai seurakunnilta. Yksi vaihtoehto voi olla myös etsiä kissalle uusi koti, jolla on resursseja sitoutua kissan tutkituttamiseen. Joskus uusi koti voi myös olla "parannuskeino" tilanteeseen, mikäli kissa stressioireilee esimerkiksi perheenlisäyksen takia eikä mitkään poppaskonstit lievitä stressiä.</p><p>Kun kissan vointi romahtaa yllättäen, on ihan ok myöntyä eutanasiaan. Joskus päivystysreissu tulee eteen juuri silloin, kun ei ole varaa lähteä tutkituttamaan kissaa tai saatika varaa jättää kissaa teholle eläinsairaalaan. <b>Eutanasiasta kannattaa kuitenkin aina keskustella eläinlääkärin kanssa. </b>Uskaltaisin väittää, että eläinlääkärit eivät teetä tutkimuksia ja hoitoja toistensa perään vain rahastaakseen lemmikkien omistajia, sillä eläinklinikoiden ajanvaraukset ovat muutoinkin piukassa.</p><p>Tässä apukysymyksiä niille, jotka miettivät, pitäisikö kissan hoitoa jatkaa vai onko ajankohtaista alkaa miettiä eutanasiaa vaihtoehtona:</p><p><b>1. Näyttääkö kissan tulevaisuus valoisammalta, antaako eläinlääkäri toivoa? </b>Omien kokemusteni mukaan kannattaa kysyä eläinlääkäriltä suoraan, mitä mieltä hän on kissan tulevaisuudesta ja eutanasiasta. Se on kipeä keskustelu, mutta se auttaa. Eläinlääkärin kanssa voi myös esim. sopia jatkosta siten, että mikäli seuraavassa kontrollissa tilanne ei ole parempi, on hyvästien aika.</p><p><b>2. Onko hoidolla vastetta? </b>Jos sinun on vaikeaa määritellä tätä, kysy eläinlääkäriltä objektiivista mielipidettä.</p><p><b>3. Onko kissa onnellinen? Kykeneekö se sille lajityypilliseen elämään?</b> Iän myötä kissan käytös toki muuttuu (yleensä) rauhallisemmaksi, mutta mikäli kissan yleisolemus on koko ajan väsynyt tai apaattinen, kissa ei kiinnostu enää samalla tavalla sille mieluisista asioista (leikit, kiipeily, herkut, muut aktiviteetit), saattaa kissa olla kipeä tai sen ns. elämänliekki saattaa olla syystä tai toisesta sammumassa.</p><p><b>4. Autatko kissaa vai itseäsi?</b> Tämän takia kannattaa ottaa eläinlääkärin kanssa suoraan puheeksi jatkosuunnitelmat. Eläinlääkäri ei välttämättä ota eutanasiaa puheeksi järin aikaisin, mikäli omistaja saattaa vaikuttaa reagoivan vaihtoehtoon erittäin huonosti. Ammattilaisen, joka ei ole kiintynyt kissaan, mielipide on kuitenkin varmasti kissaa kunnioittava. Hoidon jatkoa ajatellen pitää myös huomioida kissan käsiteltävyys: mikäli kissa ei ole käsiteltävä tai se ei pidä kosketuksesta, voi eutanasia olla järkevämpi vaihtoehto aikaisemmin, kuin mitä se olisi täysin kesyn kissan kanssa. Myös hoidon kesto ja sen vaikutukset kannattaa puntaroida: onko lääkkeen antaminen ainainen taistelu ja jos kissaa pitää lääkitä tai hoitaa pitkään, onnistuuko se vai aiheuttaako se kissalle kroonista stressiä?</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgetI_4lFw9DMnpSs8vzdbvMpBUh7mVZ6yRm8SGHN7uaTivuxX0DZtbodAimKu2hbQwUj0xdvtjQ1IPwv_AuyhdPuYQXjeHVMsQpa4oA06oJbt-tOVemHJRbG6ys5POqaVNbeQENDx3i7jQzOZc5jTiRUWd7wr_iVDYZ4_NTNln6k-Js5IsLzLksKuP4Q=s1504" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1203" data-original-width="1504" height="512" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgetI_4lFw9DMnpSs8vzdbvMpBUh7mVZ6yRm8SGHN7uaTivuxX0DZtbodAimKu2hbQwUj0xdvtjQ1IPwv_AuyhdPuYQXjeHVMsQpa4oA06oJbt-tOVemHJRbG6ys5POqaVNbeQENDx3i7jQzOZc5jTiRUWd7wr_iVDYZ4_NTNln6k-Js5IsLzLksKuP4Q=w640-h512" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Makita la Mowersin nenäontelot olivat niin pahasti kalikiviruksen runtelemat, että kissan hengitys kuulosti rikkinäiseltä, kovaääniseltä kodinkoneelta. Makitan oireilua pyrittiin helpottamaan antibioottikuurilla, antibiootti-nenätipoilla sekä kostutusnenätipoilla. Hoidolla oli vastetta vain muutaman päivän ajan, sitten ei mitään. Kissapopulaatiosta loukutettu Makita ei ollut tottunut ihmiseen, joten nenätippojen laittaminen päivittäin aiheutti sille kohtuutonta stressiä - mikä puolestaan pahensi oireilua. Makita päästettiin pilven reunalle, jossa se on nyt kolmen viimeisimmän pentunsa kanssa.</i></td></tr></tbody></table><p><b>"Millaisissa tilanteissa tietäisit omien kissojesi ajan tulleen?"</b></p><p>Mietin tätä kysymystä yllättävän usein. Pahin asia, jonka tulen ikinä kohtaamaan, on omien kissojeni menehtyminen. Siitä asti, kun minusta tuli kissanomistaja, olen pitänyt säästössä useamman satasen hätävaran äkillistä eläinlääkärikäyntiä varten. En tiedä, olisiko sellaista rahasummaa, jota en suostuisi maksamaan, jos sillä pelastettaisiin kissani henki ja se palaisi entiselleen.</p><p>En siis tienaa mitään suuria summia - olen töissä kaupassa - mutta hädän tullen lainaisin rahaa ja myisin omaisuuttani. Kuitenkin, jos hoidon tai leikkauksen vaste on fifty-fifty, yrittäisin mahdollisimman objektiivisesti ottaa huomioon myös toipumisajan, kissan kunnon ja elinaikaennusteen, mikäli hoito tai leikkaus auttaa. Jos puolestaan joku kissoistani pitäisi ottaa eläinsairaalaan teholle useaksi päiväksi, ennuste olisi epävarma ja tietäisin reissun kustantavan useamman tonnin, saattaisin siinä kohtaa ennemmin päästää toisen pois.</p><p>Kissoistamme Fiina ei ole käsiteltävissä, joten hänen kohdallaan esim. diabetes-diagnoosi tarkoittaisi eutanasiaa, vaikka kissan diabetes on noin muutoin ihan hoidettavissa. Yleisesti ottaen pitkäaikaissairauksissa ottaisin selvää eläinlääkäriltä ennusteesta ja siitä, mihin mennessä hoitotasapainon pitäisi löytyä. Jos suuntaa ei saataisi kohtuullisen ajan sisällä "oikeaksi", olisi pakko punnita eutanasiaa.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgPjl7LQdxtzepF7AiaP0S4f3hI0SdLXa3lYt2ml9ufp5hvQADEaE1545SgSBXB97E2G-iHp4fudeiKplg-g2a4FBPBLw_JYfKGvSnlAPv80PbaLLma4ixehBc_RzfxDUbOV2IYcpE5TAzVFNw0INc5xHYR27q0K_XQThdD8vLG7Ptl2UmMNtKGWPPDQA=s1536" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgPjl7LQdxtzepF7AiaP0S4f3hI0SdLXa3lYt2ml9ufp5hvQADEaE1545SgSBXB97E2G-iHp4fudeiKplg-g2a4FBPBLw_JYfKGvSnlAPv80PbaLLma4ixehBc_RzfxDUbOV2IYcpE5TAzVFNw0INc5xHYR27q0K_XQThdD8vLG7Ptl2UmMNtKGWPPDQA=w640-h640" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Art of the Boilersia käytettiin keuhkokuvilla köhän takia. Helmikuussa 2021 keuhkoissa näkyi nestettä, ja Art sai antibioottikuurin. Se alkoi vaikuttamaan vasta kuurin loppumetreillä, ja sitten köhä palasi takaisin entistä pahempana. Noin kuukautta myöhemmin keuhkokuvassa kävi ilmi, että tuon noin puolivuotiaan kissan toinen keuhko oli pois pelistä. Se oli täynnä nestettä ja massaa. Löydökset viittasivat FIP:iin tai lymfoomaan.</i></td></tr></tbody></table><p><b>"Miten huomioida kissan lajitoveri/-toverit, kun yksi poistuu joukosta?"</b></p><p>Muiden lemmikkien reagointi yhden poismenoon riippuu pitkälti lemmikkien väleistä. Toisinaan ei osoiteta mitään reaktiota siihen, että yksi on poissa joukosta, toisinaan iskee silmitön stressi. Joskus kissa, joka ei ole toisen eläessä osoittanut tähän suurtakaan kiintymystä, alkaa kuitenkin poismenon jälkeen stressata sitä, kun toista ei enää olekaan.</p><p>Tätä kissan stressiä ja surua voi helpottaa esim. feromonihaihduttimella ja rutiineilla. On hyvä, jos muu elämä pysyy "normaalina" ja arki rullaa kutakuinkin samaan tapaan. Mikäli kissa saa mielihyvää silityksistä tai ihmisen kanssa leikkimisestä, kannattaa niitä tietenkin lisätä ja ylipäänsä antaa kissalle positiivisia kokemuksia.</p><p>Koen, että meidän kissamäärä - eli kolme kappaletta - on tätä tulevaisuuden ongelmaa ajatellen hyvä. Kun yksi menehtyy, kukaan ei jää suoriltaan yksin. Se on myös siinä mielessä hyvä, että ei tarvitse heti surun keskellä ajatella uutta kissakaveria kotiin, koska se saattaa tuntua täysin mahdottomalta ajatukselta. Varsinkin, jos poismeno on tapahtunut yllättäen.</p><p>Kissojen kesken yhden menehtyminen - eritoten vuosien yhdessäolon jälkeen - saattaa "rikkoa" laumadynamiikkaa. Jos kissat eivät vaikuta tulevan toimeen yhden poistuttua keskuudesta, eristä kissat toisistaan, käytä feromonihaihdutinta ja anna aikaa. Kissojen kesken myös sijaisaggressio on yleistä, eli kissa voi antaa toiselle kissalle turpaan, kun on stressaantunut kolmannen kissan poissaolosta. Olen kirjoittanut Dewin blogiin tekstin <b><a href="https://www.dewinblogi.fi/2020/10/kun-kissa-tulee.html">"Kun kissa tulee"</a></b>, ja sen lopussa on vinkkejä kissojen tutustuttamiseen toisiinsa. Näitä vinkkejä kannattaa hyödyntää myös tällaisissa tilanteissa, kun pitää korjailla kissojen välejä entiselleen.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgGHM7kHmcNZRF5a6jb4QIqU69rlO4MULTbXpo95O-5BX9v1jmdzZSOIAJFCGZxNutju3FL-Qy6LlTUmsODvbOK5gr7uufk1U7p75DMIk6qaz24XZkJJ20zdT0TUKRybqXY0sZE1TdQeO7WRtUOayQRbBHYpFMttUBKediWzeZzT3J9-6-sVuCFaqwOfQ=s2000" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgGHM7kHmcNZRF5a6jb4QIqU69rlO4MULTbXpo95O-5BX9v1jmdzZSOIAJFCGZxNutju3FL-Qy6LlTUmsODvbOK5gr7uufk1U7p75DMIk6qaz24XZkJJ20zdT0TUKRybqXY0sZE1TdQeO7WRtUOayQRbBHYpFMttUBKediWzeZzT3J9-6-sVuCFaqwOfQ=w640-h320" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Setä Piisami oli Dewi ry:llä asunut FIV-positiviinen kissa. FIV tuhoaa vähitellen kissan valkosoluja ja heikentää siten immuunijärjestelmää. Syyskuussa vein Sedän korvien puhdistukseen eläinlääkärille, sillä Sedällä oli kesällä todettu korvissa hiivatulehdus, ja halusimme hoitaa korvat kuntoon huolella. Kun olin pienen taistelun myötä kopittanut Sedän, näin sen silmien vuotavan ja kuulin (ehkä stressin johdosta) kissan rohisevan. Eläinlääkärin pöydällä näkyi, miten turkki oli huonokuntoinen ja erittäin hilseinen. FIV oli edennyt terminaalivaiheeseen. Oli järkevämpää antaa Sedän nukahtaa.</i></td></tr></tbody></table><p><b>"Mitä jos omistaja ei suostu eutanasiaan?"</b></p><p>Toisinaan luopuminen on mahdotonta, ja joskus sitä joutuu todistamaan vierestä, kun läheinen yrittää pitää lemmikkinsä hengissä hinnalla millä hyvänsä. Enkä puhu nyt vain rahasta, vaan myös esim. oman fyysisen ja henkisen terveyden kustannuksella.</p><p>Olen itsekin kohdannut monia tapauksia, joissa eläimen kipu on silmin nähden havaittavissa, mutta omistaja ei näe tai ei suostu näkemään sitä. Eikä se ole ihmekään: voinnin laskua ja kipua on vaikea havaita, jos asuu toisen kanssa ja tilanne pahenee vähitellen.</p><p>Valitettavan usein ihmisten tapana on se, ettei muiden asioihin puututa. Toki vaikeaahan se on puuttua naapurin lemmikin tilanteeseen, kun ei näe kuin pienen siivun tästä, mutta oman läheisen kohdalla käsitys tämän lemmikin hyvinvoinnista (tai sen olemattomuudesta) saattaa olla paljonkin kattavampi. </p><p>Voisin kuvitella, että useimmiten tausta-ajatuksena on, että ei voi puuttua "toisen asioihin", koska välit saattavat kärsiä siitä. Muistutan kuitenkin, että tällaisen dilemman toisessa vaakakupissa on lemmikin kärsimys ja vaikka siitä ei puhuttaisi, se hiertäisi välejänne todennäköisesti kuitenkin. Ellet sitten pysty sulkemaan silmiäsi huomaamiltasi epäkohdilta.</p><p>Jos on vaikeaa saada aasinsiltaa aiheeseen, voi omistajalta kysyä suoraan, että missä kohtaa hänellä menee eutanasian raja - se on hyvä herättelevä kysymys, sillä sitä ei välttämättä ole mietitty lainkaan. Voit myös ottaa puheeksi eläinlääkärikäynnit. Kysy, mitä on viimeksi tutkittu, miten hoitoa jatketaan, mitä mieltä eläinlääkäri on, näkyykö hoidolla tai lääkityksellä olevan vastetta ja niin edelleen. Hyödynnä apukysymyksiä, joita kirjasin tekstin alkupäähän.</p><p>Muista olla empaattinen: siinä missä itse ehkä tunnut hakkaavan päätä seinään, on toiselle kyseessä perheenjäsenestä luopuminen.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh8J-eOqGf17t0fHbo_Q728BbsJYPhbjllRVfWmNA_OpVxEYNwwsBehz_vBiC6S2OHjQlTUHdDuqQL1XBIkZiV9uJoilGVt6RTND8qH3FhYo40JAOLV4H22fAc0RQkdRXgx5biBCYZugYQyJC0axk5FJvdzIKr1k-kZ2wAMRzkkVkfn6gB98l4hcKjERg=s1536" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1152" data-original-width="1536" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh8J-eOqGf17t0fHbo_Q728BbsJYPhbjllRVfWmNA_OpVxEYNwwsBehz_vBiC6S2OHjQlTUHdDuqQL1XBIkZiV9uJoilGVt6RTND8qH3FhYo40JAOLV4H22fAc0RQkdRXgx5biBCYZugYQyJC0axk5FJvdzIKr1k-kZ2wAMRzkkVkfn6gB98l4hcKjERg=w640-h480" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Wallander van Pikis tuli Dewille lokakuussa 2020. Kissa ei koskaan hyppinyt tai kiipeillyt, joten se kuvattiin ja syyksi paljastui selkäkivut. Wallanderilla oli selkärangan ahtauma ja mm. luupiikki. Kipulääkityksellä Wallander saatiin elämään kissalle lajityypillistä elämää, kunnes vuotta myöhemmin sen vointi romahti. Kipu aiheutti ruokahaluttomuutta, ja ilman ruokaa ei mennyt kipulääkettä. Lääkkeitä annettiin ruiskulla suoraan suuhun ja syömiseen houkuteltiin kaikin keinoin. Aran, kosketusta välttävän kissan kanssa tämä ei ollut eettisesti toimiva ratkaisu pitkiä aikoja, vaan se tuotti valtavasti stressiä ja pelkoa. Eutanasiakäynnillä sain vielä varmistuksen siihen, että olimme tehneet oikean päätöksen: kissan turkki oli höttöinen ja se oli nuollut itseensä kaljuja kohtia kivun ja/tai stressin takia.</i></td></tr></tbody></table><p><br /></p>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-23170847427870059892021-11-28T10:16:00.009+02:002021-11-28T11:45:01.688+02:00Kissan kopittamisen lyhyt oppimäärä<p><i><b>Kissan kopittamisella tarkoitan siis kissan saamista kantokoppaan. Tässä tekstissä olen kertonut konkreettisia vinkkejä siihen, miten saada erityisesti arka tai ei lainkaan käsiteltävissä oleva kissa kantokoppaan.</b></i></p><p>Ensiksi korostan, että<b> kissaa ei pidä koskaan jättää käyttämättä eläinlääkärissä</b> siksi, että kissaa on haastava kopittaa tai siksi, että kopittaminen & eläinlääkärikäynti rikkovat kissan & omistajan luottamussuhdetta. Eläinlääkärikäynnin myötä kissa voi taantua ja olla varuillaan omistajaa kohtaan jonkin aikaa, mutta se menee ohi, jos positiivisia kokemuksia on yleisesti ottaen enemmän kuin negatiivisia kokemuksia. Luottamussuhde kissan kanssa on kuin luottokortti, johon kertyy luottoa positiivisilla kokemuksilla. Kun luottoa on kertynyt paljon, luottokortti ei mene miinukselle, vaikka toisinaan kissa pitääkin kopittaa tai esimerkiksi lääkitä.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-5TEDoBzSdhI/YaI9eN9BqOI/AAAAAAAABsE/_REI7ViJ6xs2uSmJsCLhjiPSQJfrKkHFwCLcBGAsYHQ/s1536/seve.jpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="1536" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-5TEDoBzSdhI/YaI9eN9BqOI/AAAAAAAABsE/_REI7ViJ6xs2uSmJsCLhjiPSQJfrKkHFwCLcBGAsYHQ/w640-h640/seve.jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Dewin sijaiskodeissa kissat yleensä etsivät piiloa lattian rajassa. Jos kissa pyrkii kopitustilanteessa mahdollisimman ylös, se tapahtuu yleensä aivan alkutaipaleella, kun kissaa kopitetaan ensimmäiselle ell-käynnille. Severus van Pikis oli kuitenkin poikkeus sääntöön, sillä hän pyrkii todennäköisesti loppuelämänsä mahdollisimman lähelle kattoa kopitustilanteissa.</i></td></tr></tbody></table><p>Toisekseen mainittakoon, että vapaaehtoistyössäni eläinsuojeluyhdistyksessä kopitan arkoja, ei-käsiteltäviä ja/tai villiintyneitä kissoja harva se viikko. Kirjoitan tekstin kokemustietoni perusteella ja kuvitus on kopitustilanteista, joita olen julkaissut <b><a href="https://www.instagram.com/villasukkakirjailija/">Instagramini</a></b> storyissa ja jotka on tallennettu Ell-käynnit -kohokohtiin.</p><p><b>Kantokoppatreeni</b></p><p>Ideaaleintahan olisi se, että kantokoppaan liittyisi positiivisia kokemuksia siten, että kissan saisi menemään koppaan herkun tai leikin varjolla. Huom! Jos kissa tarvitsee rauhoittaa eläinlääkärissä, kissa tarvitsee paastottaa. Kuitenkin jos kissan saa parin raksun perässä menemään kantokoppaan, se ei ole vaarallista.</p><p>Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry:n blogissa aktiivimme <b><a href="https://www.instagram.com/creepylumo/">Jenny</a></b> on kirjoittanut vinkkejä tällaiseen <b><a href="https://www.dewinblogi.fi/2020/03/kissa-ja-kantokoppa.html">kantokoppatreeniin.</a> </b>Ensisijaisen tärkeää onkin, jokaisessa kissakodissa kantokopan tulisi jollain tavalla olla sisustuselementtinä. Jos ei vuoden ympäri, niin tasaisin väliajoin. Siten, että kissa oppisi sen, että kantokopan ilmestyminen esille ei aina tarkottaisi sitä, että eläinlääkärikäynti on taas edessä.</p><p>Meillä kotona kantokoppatreeni omien kissojen kanssa on siinä pisteessä, että kaksi kolmesta nukkuu päikkäreitä kopassa ja menevät sinne syömäänkin, jos ruokaa koppaan tarjoillaan. Mutta kun he aistivat sen, että kopassa lähdetään johonkin, suhtautuminen kantokoppaan muuttuu. Olenkin nyt tehnyt esim. sitä, että kun kissa on ollut päikkäreillä boksissa, olen sulkenut oven ja pian tullut avaamaan oven. Tai sulkenut oven, toiminut kissataksina keittiöön, päästänyt kissan kopasta ja antanut ruokaa tai herkkuja.</p><p>Joskus kissan kopittamista vältellään, koska se on kissalle (ja usein myös omistajalle) epämiellyttävä kokemus. Useimmiten kissa joutuukin kantokoppaan eläinlääkärin takia, minkä takia kantokoppaan ei liity mitään positiivista tai edes neutraalia muistijälkeä. Jos kissa on perusterve, eikä esim. sairasta idiopaattista kystiittiä, voi kantokoppatreeniä tehdä myös siten, että kissa kopitetaan, sen kanssa käydään vaikka autolla ajelemassa tai istuskelemassa metsässä (tai muussa rauhallisessa ympäristössä), ja sitten mennään kotiin syömään eikä mitään sen kummempaa tapahdu.</p><p>Kissanpennun sosiaalistamiseen kannattaakin aina sisällyttää kantokoppa, koska energiset & uteliaat pennut ovat ylivoimaisesti helpoimpia opettaa kantokoppaan. Olenkin sivunnut <b><a href="http://www.villasukkakirjailija.fi/2021/10/sosiaalisuus-ei-tee-kissasta-koiramaista.html">"Sosiaalisuus ei tee kissasta koiramaista"</a></b> -tekstissäni kissanpennun sosiaalistamista. Videolla näette, miten hyvin Dewin sijaiskodissa "japanipentue" oli sosiaalistettu: Chibi, Sakura, Nichibotsu, Yuka ja Mizuki menivät kuljetusbokseihin helposti lelujen perässä. Yksi pennuista piti nostaa koppaan, mutta koska pentu oli sosiaalistettu hyvin, se ei ollut moksiskaan siitä, että ventovieras ihminen nappasi sen syliin. Pentujen kohdalla yleensä auttaa myös se, jos kopassa on vähintään yksi sisarus mukana, jotta ei tarvitse olla yksin.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='569' height='472' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dxxOMZph7ZpZ6eSt4FGmBny-I9GvLy9uV5DtG9EtUmMSidJ-bop9JmLVwfwdRKnJXI2reWb9nk4KpUhjq_s7g' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p><b>Stressin lievityskeinot</b></p><p>Kopittamisessa tietenkin tähdätään siihen, että tilanne olisi nopeasti ohi ja että kokemus olisi siten mahdollisimman stressitön kissalle. Yleensä kissa alkaa stressata jo sitä, kun tuttu ihminen on hermostunut tulevasta kopituksesta, siksi kannattaakin pitää arki ja oma käyttäytyminen mahdollisimman normaalina. Ja tämän takia myös kantokopan kannattaa olla ajoissa esillä.</p><p>Useille kissanomistajille feromoni-haihduttimet ovat jo tuttuja, mutta eläinlääkärikäyntejä varten suosittelen esim. <b><a href="https://www.kivuton.fi/products/feliway-suihke-60-ml-kissalle">Feliwayn suihkepulloa.</a> </b>Sitä ja vastaavanlaisia suihkeita (esim. <b><a href="https://www.kivuton.fi/products/virbac-zenifel-spray-20-ml-paivaystarjous-paivaystarjous">Zenifel</a> </b>&<b> </b><a href="https://www.kivuton.fi/products/pet-remedy-spray-15-ml?s=recomatic" style="font-weight: bold;">Pet Remedy</a>) löytyy mm. eläintarvikeliikkeistä ja verkkokaupoista. Tuotetta kannattaa suihkuttaa tekstiiliin, joka on kantokopassa sisällä ja tekstiiliin, jolla kantokoppa peitetään. Kantokopan peittäminen pyyhkeellä tms. yleensä rauhoittaa kissaa. Itse suihkuttelen Feliwayta parit suihkaukset edeltävänä päivänä tai viimeistään aamulla, ja noin vartti ennen kopittamista.</p><p>Kissaa voi myös lääkitä luontaistuotteilla, kuten <b><a href="https://www.kivuton.fi/products/calmex-cat-60-ml">Calmexilla</a></b>, <b><a href="https://www.kivuton.fi/collections/kissanhoito-stressi-ja-pelko/products/zylkene-75-mg-30-kaps">Zylkenellä</a></b> tai <b><a href="https://www.kivuton.fi/products/wepharm-wecalm-10-tablettia">WeCalmilla</a></b>. Näitä voi antaa ruuan joukossa ja ne ovat reseptivapaita, eli niitä saa eläintarvikeliikkeistä ja verkkokaupoista. Valmisteesta riippuen sitä kannattaa yleensä antaa väh. muutamana päivänä ennakkoon. Näissä vaikutus alkaa yleensä 1-7 vuorokauden kuluessa: kannattaa lukea tuoteselosteesta tarkemmat ohjeet. <b><a href="https://www.kivuton.fi/collections/kissanhoito-stressi-ja-pelko/products/aptus-relax-purutabletti-30-kpl">Aptus Relax -purutabletti</a></b> kannattaa antaa 30-60min ennen stressaavaa tilannetta.</p><p>Extreme-keinona voi myös pyytää eläinlääkäristä kissan tulevia ell-käyntejä varten gabapentiiniä. Eläinlääkäri yleensä suostuu parin gabapentiini-kapselin määräämiseen, jos kissa näyttää vielä eläinlääkärissä olevan todella ärhäkkä ja stressaantunut tapaus. Jos kissa kuitenkin kopassaolon ja automatkan myötä muuttuu jäätyneeksi pelkopalloksi, todennäköisemmin eläinlääkäri ei näe syytä määrätä tulevaisuuden käyntiä varten gabapentiiniä. Gabapentiiniä käytetään mm. pitkäaikaisena kipulääkityksenä, ja yksittäisenä annoksena se rauhoittaa ja väsyttää. Pitkäkestoisena lääkityksenä gabapentiini aiheuttaa väsymystä haittavaikutuksena yleensä ensimmäisten viikkojen ajan, kunnes vaikutus tasaantuu.</p><p>On myös parempi, jos kissa kopitetaan liian ajoissa kuin kauhealla kiireellä viime tipassa. Jos käy niin, että kissa onkin kopassa jo kaksi tuntia ennen eläinlääkäriaikaa, sitten se on niin. Peitä koppa ja anna kissan rauhoittua.</p><p><b>Eristäminen</b></p><p>Eristä kissa aina ennen kopitusta pienempään tilaan. Mieluiten kylpyhuoneeseen, josta on siivottu/piilotettu irtaimistoa. Kylpyhuone on siitä kätevin, että jos kissa päästää hätäpissat ja/tai -kakat, on tilan siivoaminen myös helpompaa. Kylpyhuoneissa on myös yleensä käteviä piiloja kissalle, mistä se on helppo kopittaa: pesukoneen taus, allaskaapin alunen jne. Paitsi jos allaskaapin alta pääsee allaskaappiin sisälle, se on vähän huono.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-FUz1VyHt_Po/YaI_IQT5gbI/AAAAAAAABsU/pm-TzqRCU-wXu72z8cD4fmm88GgOOky7QCLcBGAsYHQ/s2000/ipiccy_image%2B%25284%2529.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-FUz1VyHt_Po/YaI_IQT5gbI/AAAAAAAABsU/pm-TzqRCU-wXu72z8cD4fmm88GgOOky7QCLcBGAsYHQ/w640-h320/ipiccy_image%2B%25284%2529.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Omena van Pikis pyrki kopitustilanteessa allaskaapin sisälle, koska kaapisto oli takaa avonainen. Ahti Kunlaboro oli puolestaan päättänyt jäädä raapimistolpan alapesään, eikä kissa liikahtanutkaan sieltä.</i></td></tr></tbody></table><p><b>Keinoja eristää kissa</b></p><p>1. Leikitä tai muutoin johdata kissa haluttuun tilaan. Laserlelu on tässä yleensä aika kätevä, jotkut kissat menevät herkun perässä jne.</p><p>2. Ruokkimalla kissaa esim. viikon ajan haluttuun tilaan. Jos muutokset yleensä herättävät kissassa epäilyksiä, kannattaa ruokkia kissaa pidempään eristystilaan. Jos lääkäriaika on aamulla, kannattaa iltaruuan perässä johdatella kissa kylppäriin ja antaa tämän yöpyä siellä. Tämä toimii, jos kissa on kunnolla arka. Ihmisläheisemmän kissan kanssa saattaa mennä yö valvomiseksi, jos toinen itkee oven takana.</p><p>3. Aran kissan eristäminen on siinä mielessä helppoa, että yleensä kissa menee ihmistä karkuun, jos ihminen on liian lähellä. Eli kannattaa sulkea muut mahdolliset ovet ja jättää auki se ovi, josta haluaa kissan menevän. Ja sitten kiertää kissan taakse saaden sen liikkeelle - jos ei kerta laakista niin ainakin melko nopeasti kissa löytää tiensä haluttuun tilaan.</p><p>Vältä eristämistä tilaan, jossa ei ole lainkaan piiloja. Vältä myös eristämistä tilaan, jossa on esimerkiksi parisänky. Jos vaihtoehtoja ei ole, plokkaa pääsy sängyn alle ennen eristämistä. Ja jos eristystilassa on kiipeilypuu, jossa on pesiä tms, plokkaa niihin pääsy tai siirrä koko puu pois.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Giu9ntIfLN8/YaI_if1NKAI/AAAAAAAABsc/NfanN2cb9xQVaHQIkjBBxexVffQMRCX_gCLcBGAsYHQ/s1617/WhatsApp%2BImage%2B2021-11-27%2Bat%2B15.55.39.jpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1617" data-original-width="1080" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-Giu9ntIfLN8/YaI_if1NKAI/AAAAAAAABsc/NfanN2cb9xQVaHQIkjBBxexVffQMRCX_gCLcBGAsYHQ/w428-h640/WhatsApp%2BImage%2B2021-11-27%2Bat%2B15.55.39.jpeg" width="428" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Eristystilaan kannattaa mahdollisuuksien mukaan miettiä valmiita "ansoja", jos on todennäköistä, että kissa hakeutuu johonkin tiettyyn paikkaan piiloon.</i></td></tr></tbody></table><p><b>Pyyhetaktiikka</b></p><p>Aran kissan kopittamiseen tarvitsee siis eristystilan & kantokopan lisäksi vähintään pyyhkeitä tai muita tekstiilejä. Jos mahdollista, ylimääräisestä käsiparista on varmasti apua. Hitsaushanskat ovat myös suotavat: niistä kynnet eivät mene läpi ja hampaatkin vain, jos kissa puree kunnolla ja pitkään. Kopitustilanteissa (huom. oman kokemukseni mukaan), kissa yleensä pyrkii vain näykkimään ja puraisemaan, ei puremaan kunnolla eliminoidakseen ihmisen. Mutta niinkin voi käydä.</p><p>Hitsauskäsineet voi tilata esim. <a href="https://www.motonet.fi/fi/haku?q=hitsausk%C3%A4sineet">Motonetistä</a> tai <a href="https://www.suojaintalo.fi/category/94/hitsaushanskat">Suojaintalosta</a>.</p><p>Pyyhetaktiikalla tarkoitetaan sitä, että kissan annetaan piiloutua eristystilassa. Joko niin, että odotetaan, että kissa piiloutuu ja sitten aletaan asetella koppaa & pyyhkeitä, tai sitten niin, että koppa on laitettu valmiiksi ainoan/oletetuimman piilon hollille. Kun kissa on piilossa, plokataan kissan muu kulku pois piilosta ja tarjotaan ainoaksi kulkusuunnaksi koppaa. Jos kissa ei liiku, voi kissan takana pitää jotain ääntä tai koskea kissaan jollain kättä pidemmällä, jolloin kissa lähtee karkuun ääntä/kosketusta ja päätyy koppaan. Jos kissa on jarrut päällä, voi hitsaushanskan turvin tuupata kissaan liikettä. Toinen vaihtoehto on esim. kietoa kunnolla pyyhkeitä käden ympärille ja tuuppia.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-o6WzOsmZWgk/YaJNE-hy_DI/AAAAAAAABs8/WK6Nrv46ukMH2n57rR88wpemKRCPWONQwCLcBGAsYHQ/s2000/ipiccy_image%2B%25285%2529.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="2000" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-o6WzOsmZWgk/YaJNE-hy_DI/AAAAAAAABs8/WK6Nrv46ukMH2n57rR88wpemKRCPWONQwCLcBGAsYHQ/w640-h320/ipiccy_image%2B%25285%2529.jpg" width="640" /></a></div><p><b>Kissatyypit kopitustilanteissa</b></p><p>Kopittamista helpottaa ja nopeuttaa huomattavasti se, jos omistaja tietää edes vähän, miten kissalla on tapana käyttäytyä kopitustilanteessa.</p><p><b>1. Piiloutuja</b></p><p>Piiloutujat pysyvät lattian rajassa. Piiloutujat eivät yleensä sähise, eivätkä juuri koskaan murise. Sähinää saattaa kuulua, jos kopitustilanne kestää pitkään. Piiloutujat ovat yleensä sen verran säikkyjä, että spurttaavat nopeasti koppaan pyyhetaktiikalla. Säikkyherkkyyden ja lattian rajassa pysymisen ansiosta piiloutujat ovat kenties helpoimpia kopitettavia. (Pois lukien täysin luottavat kissat, jotka voi vain nostaa koppaan tai johdattaa koppaan herkulla.) Videolla Desmond Tutu hakeutui piiloon kaapin alle, josta se ohjattiin koppaan:</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='539' height='448' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dwEVSI54wjlAbgtF6xUpWYmKO8M-tmthWaPp14Rou1Hg0UlFwO1c7i1Si4UXgtqYEOd8qZVkLEtnjhm7NeG5Q' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div><br /><p><b>2. Jäätyjä</b></p><p>Toiseksi helpoimpia tapauksia ovat jäätyjät. Kissa jäätyy kahdella eri tavalla (tai molemmilla tavoilla samanaikaisesti). Kun kissa jäätyy, se ei välttämättä piiloudu, vaan nimensä mukaisesti jäätyy paikoilleen, vaikka olisi ns. avoimessa tilassa. Jäätyvä kissa on myös sellainen, joka on piilossa, mutta ei liiku sitten millään - eikä myöskään osoita juurikaan vastarintaa. Kopittamistani kissoista eniten jäätyneitä ovat olleet sellaiset, jotka olen hitsaushanskojen turvin työntänyt koppaan eikä kissa ole sähissyt, murissut tai mitään. Kissa on vain ollut täysin kaikki jarrut päällä.</p><p>Videolla Dennis la Mowers jäätyi saunan ylälauteelle niin totaalisesti, ettei lähtenyt karkuun tai piiloon, vaikka laskin kantokopan hänen eteensä:</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='536' height='445' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dzjhm3YUXdyfFOScHKTcMLR-pU4pf2hibfhZmzrCid_zQ40P7IgrrLAj1SxdsM1tDx4yrmA7mT1BYooCiBoBA' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div><div><br /></div><div>Ja tällä videolla oma kissamme Lily pelkää ihan hirveästi, kuten äänestä kuulee, mutta hän on silti aivan jäätynyt:</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='538' height='447' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dzZnagSMP3db0PyrQtA-CxGUTCRCks7gaDvnFdhvgv2pxlMMkIRGJ_Txj902yZOfYu9z8rUWx5DrEwssEEg8Q' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div><br /><p><b>3. Kiipeilijä</b></p><p>Kiipeilijät, eli hyppykissat, pyrkivät ylöspäin. He ovat yleensä pelokkaita ja etsivät vain piiloa, johon ihminen ei yltäisi. Kiipeilijöiltä löytyy enemmän temperamenttia kuin piiloutujilta & jäätyjiltä: yleensä he vähintään sähisevät. Viimeistään siinä vaiheessa, kun tajuavat, etteivät pääse tarpeeksi ylös. Jos kissa tiedetään kiipeilijäksi, kannattaa mahdollisuuksien mukaan plokata kiipeilymahdollisuuksia kopittamista varten ja mahdollistaa esimerkiksi se, että kissa ennemmin menisi suojaisaan piiloon. Kylppäreissä on kiipeilijöiden kohdalla sellainen ongelma, että yleensä kissa päätyy esim. peilikaapin päälle tai suihkuverhon tangolle.</p><p>Odota, että kissa pysähtyy, ja pyri vasta sitten kopittamaan. Kiipeilijä-kissan kanssa ei kannata odottaa, että kissa tulisi alas, ellet ole varannut tunteja kopitukseen. Tämän tyyppiset kissat odottavat yläilmoissa hamaan tappiin asti, kunnes kokevat turvalliseksi vaihtoehdoksi tulla alas. Videolla sain kiipeilijä-Rafaelin kopitettua poikkeuksellisesta paikasta, sillä hän oli niin katon rajassa, ettei päässyt enää ylöspäin. Jos tilaa yläpuolella olisi ollut 5cm enemmän, Rafael olisi todennäköisesti kiivennyt kopan päälle:</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='536' height='445' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dzVZ6hQwtQy2Ier6Pj4xiphDGrwseEjA-ATxcd547GJPCrIt0WnpmZHep1Btstx37Q3MetXyuz_DjOK4TSxfA' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div><br /><p><b>4. Ikiliikkuja</b></p><p>Vaikeimpia kopitettavia ovat ikiliikkujat, eli kissat, jotka eivät pysähdy. Nämä kissat ovat mahdollisesti sekä piiloutujaa, jäätyjää että kiipeilijää, ja sen lisäksi ikiliikkuja voi olla sellainen, että se on valmis hyökkimään ihmistä päin. Koska ikiliikkujalla on kuitenkin taipumusta hakeutua myös piiloon, kannattaa sitä hyödyntää. Helpointa on, jos eristystilassa on valmisteluja siten, että kissalle on järjestetty suotuisia piiloja ja koppa (tai koppia) aseteltu valmiiksi. Ikiliikkujan kanssa suurin ongelma on se, että jos koppaa yritetään tuoda kissan lähelle siinä kohtaa, kun se on jo piilossa, kissa lähtee liikkeelle ennen kuin ihminen ehtii sen koommin plokata muita kulkusuuntia.</p><p>Jos kissa alkaa säntäillä, pysähdy ja odota paikallasi niin kauan, että kissa on rauhoittunut ja piiloutunut jonnekin. On tärkeää huolehtia myös omasta turvallisuudesta! Kissaa ei kannata yrittää ottaa kiinni paljain käsin eikä silloin, kun se juoksee ohitse tai säntäilee pitkin seiniä.</p><p>Ikiliikkujan kanssa on helpompaa, jos kopittajia on vähintään kaksi. Kissan liikkumista voi yrittää rajoittaa siten, että pidetään pyyhkeitä tai vilttejä ns. seininä. Ikiliikkujaa voi myös yrittää saada pysähtymään sillä, että sen näkökentän peittää. Esimerkiksi siis pudottaa viltin kissan päälle. Jotkut jäätyvät, kun "yhtäkkiä tulee pimeää", toisille ikiliikkujille pyyhe päällä on yksi hailee.</p><p>Ikiliikkujat ovat myös rohkeampia, ja ainakin niiden kohdalla kannattaa sulkea hitsaushanskan tai muun suojavarustuksen turvin kantokoppa, sillä ikiliikkuja pyrkii suurimmalla todennäköisyydellä boksista pois, kun tajuaa vastassa olevan umpikuja. Para Nenúfar kykeni kopitustilanteessa kiipeämään laattaseinää ylöspäin ja jäi hyväksi toviksi hengailemaan siten, että takatassut olivat peilikaapin päällä ja etutassut suihkuverhon tangolla:</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='559' height='464' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dw3nreTVL8Tqg2LsW17z5pRsI9mYFZB-HvJAq-RWJaVUoke0i_oVrhbt5zgdTrJkO3UzJ1lh8J3UEJt6Nj8gg' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div><br /><p><b>Kiireellä lääkäriin</b></p><p>Joskus eläinlääkäriin on lähdettävä yllättäen tai hyvin lyhyellä varoitusajalla. Siinä kohtaa yleensä kopitussuunnitelmista rapisee pois kaikki stressinlievityskeinot ja muut esivalmistelut. Äkillisiä eläinlääkärireissuja varten on erittäin hyödyllistä, jos kissanomistaja tietää, millainen kissa on kopitustilanteessa. Näin ollen minuutissa ehtii tehdä sellaisia valmisteluja, että plokkaa pääsyn esim. jonnekin kattokruunuun.</p><p>Näitä äkkilähtöjä varten hitsaushanskojen on hyvä löytyä kissakodista. Kipeänä kissa voi olla apaattinen, jolloin kopittaminen on ehkä helpompaa, mutta voi myös olla, että kipeyden takia käsiteltäväkin kissa muuttuu aggressiiviseksi.</p><p>Kun on kiire saada kissa koppaan, <b>pyydä apua.</b> Kirjoita someen tai käy vaikka naapurin ovella. Apukädeksi voi siinä kohtaa tulla ihan kuka tahansa, jos itse osaat vähääkään kertoa, että mitä haluat toisen tekevän. Yleensä sille tyypille, joka ei ole kissanomistaja tai tottunut kopittamiseen, kannattaa lykkiä ainakin toiseen käteen hitsaushanska ja pyytää tätä plokkaamaan esim. pyyhkeellä jotain kulkusuuntaa.</p><p>Siinä kohtaa, kun kissa on yksinkertaisesti saatava eläinlääkäriin, ei kannata murehtia kissan stressiä tai kopituksen kestoa. Kissa voi taantua ja luottamuksella voi kestää eheytyä, mutta se on pieni juttu, jos toisessa vaakakupissa on se, että kissa menehtyy tai että kissa elää vuosia kivuissa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-dd2UFf8pFpg/YaJMF4xNRaI/AAAAAAAABs0/4K2oot_CwSs30NP5XuoY5f0yNx7l9M4SQCLcBGAsYHQ/s1430/WhatsApp%2BImage%2B2021-11-27%2Bat%2B15.55.39%2B%25283%2529.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1430" data-original-width="1080" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-dd2UFf8pFpg/YaJMF4xNRaI/AAAAAAAABs0/4K2oot_CwSs30NP5XuoY5f0yNx7l9M4SQCLcBGAsYHQ/w483-h640/WhatsApp%2BImage%2B2021-11-27%2Bat%2B15.55.39%2B%25283%2529.jpeg" width="483" /></a></div>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-52176969165544651362021-11-10T07:52:00.004+02:002021-11-10T07:53:43.309+02:00Kissa ja hiirestäminen<p><span><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8176">Kissakriisi hallintaan</a> -kansalaisaloitteen</span> tavoitteet ovat kissojen pakollinen tunnistusmerkintä sekä valvomatta ulkoilevien kissojen sterilointi/kastrointi. Kissojen valvomaton ulkoilu on siksi ollut nyt paljon tapetilla, vaikka aiheena ei ole ollut valvomattoman ulkoilun kieltäminen.</p><p>Somekeskusteluiden perusteella kissojen valvomatonta ulkoilua puolletaan erityisesti hiirien takia. Kissa kun siis usein edelleen nähdään ensisijaisesti hyötyeläimenä, työntekijänä. Tässä tekstissä käsittelen muutamia näitä väitteitä, joilla kissan viitataan olevan ainut tai vähintään paras ratkaisu jyrsijäongelmaan.</p><p><b>"Kohta on Suomessa sama meno kuin Australiassa"</b></p><p>Tällä siis viitataan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11845369">Australian hiiriongelmaan</a>, joka riistäytyi viimeksi käsistä keväällä 2021 hyvän sadon myötä. Syyt Australian hiiriongelmaan ovat siinä, että ensinnäkin sen ennaltaehkäisyyn ei ole panostettu, toisekseen alueella on ollut pulaa loukuista ja myrkyistä (<a href="https://www.abc.net.au/news/2021-05-16/mouse-populations-boom-across-canberra-region/100141598">Lähde: ABC News</a>, viitattu 22.10.2021), ja kolmannekseen hiiri ei ole alkuperäiseläin Australiassa, vaan se on tuotu sinne 1700-luvulla ja hiiriongelma toistuu noin kymmenen vuoden välein (<a href="https://www.esaimaa.fi/uutissuomalainen/4198976">Lähde: Etelä-Saimaa</a>, viitattu 22.10.2021).</p><p>Kissat eivät suinkaan ole ratkaisu Australian hiiriongelmaan. Sitä paitsi, <b>Australiassa on kokeiltu kissoja hiiriongelman kitkemiseen. </b>(<a href="https://yle.fi/uutiset/3-11845369">Lähde: YLE</a>, viitattu 22.10.2021). Sen sijaan, että kissat olisivat ratkaisseet hiiriongelman tai edes auttaneet siinä, ovat kissat nyt päässeet villiintymään ja muodostaneet siten uuden haitallisen vieraslajin maahan.</p><p></p><div style="text-align: center;"><i>"Australian uudet asukkaat huomasivat pian hiirien tuoman ongelman ja yrittivät hoitaa sitä tuomalla Australiaan kissoja. Ne eivät onnistuneet vähentämään hiirien määrää mainittavasti. Sen sijaan villiintyneistä kissoista on tullut yksi Australian pahimmista tulokaslajeista ja niiden uskotaan tappaneen sukupuuttoon monia alkuperäislajeja." (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-11845369">Lähde: YLE</a>, viitattu 22.10.2021)</i></div><br />Tutkimusten perusteella voisi päätellä, että ihmisille ongelmalliset hiiret eivät suinkaan ole kissoille mieluisinta saalistettavaa, jos kissat saavat itse päättää:<p></p><p style="text-align: center;"><i>"Australialaiset kissat ovat tehokkaita metsästäjiä: ne tappavat vuosittain satoja miljoonia matelijoita, Yhdysvalloissa kissat saalistavat miljardeja lintuja ja nisäkkäitä, eivätkä suomalaiset mirrit jää tästä heikommiksi. Suomessa vapaana kulkevien kotikissojen saaliiksi päätyy kuukausittain yli miljoona luonnonvaraista eläintä, kuten hiiriä, myyriä, lintuja ja nisäkkäitä." (Lähde: <a href="https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/327671/Jauni_M_Sepp_l_M_Haitalliset_vieraslajit_uhka_luonnolle.pdf?sequence=1">Haitalliset vieraslajit - uhka luonnolle</a>, viitattu 22.10.2021) </i></p><p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Jnoubx5OV3Y/YYtVhbMpWYI/AAAAAAAABrY/7KNhaG7XsCk_Ufd8Ij16mhrXU5Y9jz0uwCLcBGAsYHQ/s1500/kuvitus1.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1500" data-original-width="1000" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-Jnoubx5OV3Y/YYtVhbMpWYI/AAAAAAAABrY/7KNhaG7XsCk_Ufd8Ij16mhrXU5Y9jz0uwCLcBGAsYHQ/w426-h640/kuvitus1.jpeg" width="426" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="https://www.pexels.com/@katherine-mihailova-7393595">Kuvituskuva: Katherine Mihaloiva / Pexels</a></td></tr></tbody></table><br /><b>"Hyvä hiirikissa on leikkaamaton"</b></p><p>Itse asiassa paras hiirestäjä on kissa, joka on leikattu. Tällöin sen aikaa ja energiaa ei mene enää siihen, että se etsii parittelukumppania eikä se siten käy pitkillä vaellusretkilläkään. Leikattuna kissa ei myöskään käytä aikaa yhtä hanakasti reviirin puolustamiseen. Toisin sanoen <b>leikattuna kissa voi kohdistaa kaiken energiansa saalistamiseen.</b> (Lähteet: <a href="https://www.kaleva.fi/leikkaus-tuo-laatua-kissan-elamaan/1876118">Kaleva</a>, <a href="https://sey.fi/wp-content/uploads/2014/08/miksi_leikkauttaa_kissa_yleinen.pdf">SEY</a>, <a href="http://incat.fi/kissatietoa/terveys/6-syyta-leikkauttaa-kissa/">Incat ry</a>. Viitattu: 22.10.2021)</p><p>Jos kissa on hyvä hiirestäjä ennen leikkautusta, se on hyvä hiirestäjä myös sen jälkeen. Kissan energiantarve kuitenkin laskee hiirestämisen myötä, eli jos omistaja pitää kissan yhtä hyvässä ruuassa kissan leikattunakin, sen ei yksinkertaisesti tarvitse saalistaa.</p><p>Loogisesti paras hiirestäjä kissa olisi silloin, kun se ei saisi ravintoa muualta kuin luonnosta. Mutta koska kissa ei kuulu Suomen luontoon, tällöin olisi kyse lemmikin heitteille jätöstä.</p><p style="text-align: center;"><i>"Villikissat ovat jopa 4–5 kertaa tehokkaampia petoja kuin kotikissat." (<a href="https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/327671/Jauni_M_Sepp_l_M_Haitalliset_vieraslajit_uhka_luonnolle.pdf?sequence=1">Haitalliset vieraslajit - uhka luonnolle</a>, viitattu 22.10.2021) </i></p><p>Hyvän hiirikissan perusteet olisivatkin siinä, että omistajan tulisi huolehtia kissan hyvinvoinnista ja tarpeellisesta ravinnosta, mutta samalla kannustaa kissaa saalistamaan itselleen ravintoa <span style="background-color: white; color: #666666; font-family: Roboto, Helvetica, sans-serif; font-size: 13px;">–</span> ja juurikin niistä hiiristä. Ongelmallista tässä on se, että kissa ei välttämättä keskity saalistamisessaan pelkästään hiiriin eikä omistaja voi taata kissan saaneen tarpeeksi ravintoa. Kissa on fiksu eläin, joten kun se tajuaa, että ruokaa saa helpomminkin kuin saalistamalla sitä itse, saattaa seuraavaksi kissa laiminlyödä tuota hiirestämistään.</p><p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-suNwxmbf7e4/YYtXyjlHohI/AAAAAAAABro/zYRtHro3tzYqhWRPr1t1uHlM6ZFhduSfQCLcBGAsYHQ/s1920/mouse-gf7efb4ec3_1920.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="1920" height="426" src="https://1.bp.blogspot.com/-suNwxmbf7e4/YYtXyjlHohI/AAAAAAAABro/zYRtHro3tzYqhWRPr1t1uHlM6ZFhduSfQCLcBGAsYHQ/w640-h426/mouse-gf7efb4ec3_1920.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="https://pixabay.com/users/schauhi-2509795/">Kuvituskuva: schauhi / Pixabay</a></td></tr></tbody></table></p><p><b>"Mutta kun kissat pitää hiiret pois nurkista"</b></p><p>Yleensä tämä pitää paikkansa, tosin kissat ovat yksilöllisiä myös esim. saalistusviettinsä suhteen. Mutta taloon & pihapiiriin tullut kissa ei välttämättä ole vuosisadan tehokkain hiirikissa, vaikka hiiriä ei olekaan näkynyt kissan tulon jälkeen. Kyse saattaa puhtaasti olla siitä, että <b>kissa ominaishajuineen toimii hiirenkarkoittajana. </b>(<a href="https://www.bbc.com/news/10117428">Lähde: BBC News</a>, viitattu 29.10.2021)</p><p>Hiiri tunnistaa saalistajansa jo pelkän hajun perusteella, joten jo pelkkä kissan läsnäolo aiheuttaa hiiressä pelkoa. (<a href="https://www.livescience.com/7494-cat-urine-mice-macho.html">Lähde: Science Daily</a>, viitattu 29.10.2021) <b>Käytännössä siis sisäkissakin toimii hiiriongelman torjujana.</b></p><p>Eivätkä kissat suinkaan ole ainoa uhka hiirille. Jyrsijät kuuluvat myös esim. kettujen, saukkojen, kärppien, näätien, mäyrien, hillerien, lumikkojen, supikoirien ja ahmojen luontaiseen ravintoon.</p><p><b>"Kissa on tehokkain ratkaisu hiiriongelmaan"</b></p><p>Kissaa ei koskaan pidä hankkia pelkästään hiiriongelman takia. Kissa on lemmikkieläin, joka tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa. Kissaa hankkiessa ei voi tietää, tuleeko siitä loistava saalistaja vai vatsa pystyssä pötköttelevä löllöpallo, jonka ylitse jyrsijät kirmaavat.</p><p>Maksimoidakseen kissan hyödyn hiirestäjänä kissaa ei pitäisi ruokkia liikaa ihmisten toimesta, mikä on ongelmallista, sillä kissasta pitää kuitenkin pitää huolta. Valvomattomana ulkoilevia kissoja herkästi myös ruokitaan naapureiden toimesta. Omistaja voi luulla kissan olevan hiirimetsällä, kun tosiasiassa kissa on naapurin ruokittavana. Lisäksi kissa ei välttämättä saalista toivottuja jyrsijöitä, vaan muita luonnoneläimiä. Mutta kuten aikaisemmin todettu: jo kissan läsnäolo karkoittaa hiiriä, joten voi herkästi syntyä harha siitä, että kissa on kerrassaan loistava hiirestäjä.</p><p>Hiiriongelman kitkemiseen tärkeintä on ennaltaehkäisy, johon löytää vinkkejä esim. <a href="https://stick.fi/blogi/hiiret/">tuholaistorjunta-verkkokauppa Stick.fi:stä.</a> Stick.fi on myös koonnut <a href="https://stick.fi/blogi/hiirten-torjunta/">ohjeita hiirten torjuntaan.</a></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-nDubhP--aJ4/YYtWIKUB61I/AAAAAAAABrg/Jn4CiKLxJmk8u8iJQZeZCHX4K5W6_RKzwCLcBGAsYHQ/s2048/pexels-alexas-fotos-2280794.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1367" data-original-width="2048" height="428" src="https://1.bp.blogspot.com/-nDubhP--aJ4/YYtWIKUB61I/AAAAAAAABrg/Jn4CiKLxJmk8u8iJQZeZCHX4K5W6_RKzwCLcBGAsYHQ/w640-h428/pexels-alexas-fotos-2280794.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="https://www.pexels.com/@alexasfotos">Kuvituskuva: Alexas Fotos / Pexels</a></td></tr></tbody></table><br /><p>Huom! Kissan valvomatta ulkoilulla on lukuisia haittapuolia, lue lisää Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry:n Dewille-blogista: <a href="https://www.pexels.com/@katherine-mihailova-7393595">Kissan vapaana ulkoilun haitat</a>.</p><p><br /></p><p><i>Lähteet:</i></p><p><i>https://yle.fi/uutiset/3-11845369</i></p><p><i>https://www.abc.net.au/news/2021-05-16/mouse-populations-boom-across-canberra-region/100141598</i></p><p><i>https://www.esaimaa.fi/uutissuomalainen/4198976</i></p><p><i>https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/327671/Jauni_M_Sepp_l_M_Haitalliset_vieraslajit_uhka_luonnolle.pdf?sequence=1</i></p><p><i>https://www.kaleva.fi/leikkaus-tuo-laatua-kissan-elamaan/1876118</i></p><p><i>https://sey.fi/wp-content/uploads/2014/08/miksi_leikkauttaa_kissa_yleinen.pdf</i></p><p><i>http://incat.fi/kissatietoa/terveys/6-syyta-leikkauttaa-kissa/</i></p><p><i>https://www.bbc.com/news/10117428</i></p><p><i>https://www.sciencedaily.com/releases/2010/05/100513123718.htm</i></p><p><i>https://riista.fi/riistatalous/riistakannat/elaimet/petoelaimet/</i></p><p><i>https://stick.fi/blogi/hiiret/</i></p><p><i>https://sarijakuva.fi/blogi/2021/02/03/hiirikissojen-aika-on-ohi/</i></p><br />Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4189686425961273273.post-16474644195494288422021-10-13T18:04:00.001+03:002021-10-13T18:04:36.832+03:00Sosiaalisuus ei tee kissasta koiramaista<p><i><b>Kissan sosiaalisuuteen vaikuttavat geeniperimä, yksilöllisyys, pentuaika ja elinympäristö, mutta myös ihmisen toiminnalla on valtava vaikutus kissan sosiaalisuuteen. Kissa on sosiaalinen lemmikki, eikä sosiaalisuus suinkaan tee siitä koiramaista. Sosiaalisuus kun ei ole pelkästään koirien ominaisuus lemmikkinä.</b></i></p><p>Alkutaipaleella kissanomistajana ajattelin <a href="http://www.villasukkakirjailija.fi/2021/09/zella.html">Zellan</a> olevan koiramainen ja poikkeuksellinen kissa. Hän herätti ihmisissä ihastusta jo pelkästään siksi, että hän tuli luokse kutsuttaessa. Oli kuitenkin virhe ajatella Zellaa koiramaisena kissana. Me ihmiset emme vain ole tottuneet siihen, miten sosiaalinen lemmikki kissasta voi kuoriutua, jos kissan sosiaalistamiseen ja kouluttamiseen käytetään samalla tavalla aikaa ja energiaa kuin mitä koiran kanssa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-DS0MgwJviKU/YWaOTsQWiaI/AAAAAAAABpw/oWZTG_PCNM0nO4hK_5Bedl23u8MlHLPlgCLcBGAsYHQ/s2047/WhatsApp%2BImage%2B2021-10-13%2Bat%2B10.26.49%2B%25281%2529.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1500" data-original-width="2047" height="468" src="https://1.bp.blogspot.com/-DS0MgwJviKU/YWaOTsQWiaI/AAAAAAAABpw/oWZTG_PCNM0nO4hK_5Bedl23u8MlHLPlgCLcBGAsYHQ/w640-h468/WhatsApp%2BImage%2B2021-10-13%2Bat%2B10.26.49%2B%25281%2529.jpeg" width="640" /></a></div><p><b>Sosiaalistaminen pentuaikana </b></p><p>Tärkein vaihe kissanpennun sosiaaliselle kehitykselle on 2-8 viikon iässä, mutta vaihe jatkuu 14 viikon ikään asti. Tuohon aikaan kissan tulisi saada paljon myönteisiä kokemuksia ihmisistä. Samaan aikaan pentu tarvitsee myös muiden kissojen (mieluiten emon ja/tai sisarusten) seuraa oppiakseen kissamaista käytöstä ja ymmärtääkseen tulevaisuudessa muita kissoja. Onkin tärkeää, että kissanpennun hankkii vastuulliselta taholta. Näin ollen pentu on saanut tärkeän sosiaalisen kehityksen aikana kaiken hyödyn irti sekä ihmisistä että emosta & sisaruksistaan.</p><p>Vaikka kissa olisi elänyt alkutaipaleellaan ulkona ja/tai vähäisillä ihmiskontakteilla, kissasta voi tulla ihmisrakas ja sosiaalinen yksilö. Tällöin reitti sosiaalisuuteen on vain pidempi (ja omasta mielestäni palkitsevampi), sillä ensiksi pitää voittaa kissan luottamus.</p><p>Helpointa sosiaalistaminen on siis kissanpennun kanssa, mutta sosiaalisuuden ylläpito vaatii töitä läpi kissan elämän. Jos kissan sosiaaliset tilanteet loppuvat kuin seinään tai vähentyvät radikaalisti pentuajan jälkeen, kissa voi sosiaalisesti taantua tai sillä voi ilmetä häiriökäyttäytymistä. Tilanne on kuitenkin edelleen pelastettavissa. Moni eläinsuojeluyhdistys Suomessa on vapaaehtoisvoimin painottanut toimintansa villiintyneiden kissojen kesyttämiseen, sillä villiintyneestäkin kissasta tulee aivan tavallinen lemmikkikissa ymmärtävässä ympäristössä.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-SX85O2l8BCI/YWaMiAvHHcI/AAAAAAAABpo/kaCYGL9SoLskryhHgrI2akYp7q_nZ6WtACLcBGAsYHQ/s2048/WhatsApp%2BImage%2B2021-10-13%2Bat%2B10.26.49.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-SX85O2l8BCI/YWaMiAvHHcI/AAAAAAAABpo/kaCYGL9SoLskryhHgrI2akYp7q_nZ6WtACLcBGAsYHQ/w640-h480/WhatsApp%2BImage%2B2021-10-13%2Bat%2B10.26.49.jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Werner ja Camilla av Gubbe tulivat <a href="http://dewi.info">Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry:lle</a> noin 5 viikon ikäisinä orpopentuina. Pennut oppivat sijaiskotien aikuisilta kissoilta, miten puhua kissaa, mutta saivat myös riittävästi myönteisiä kokemuksia ihmisistä. Niinpä ventovieraiden ihmisten kanssa rokotekäynti sujui muitta mutkitta. Kuvassa myös Dewin aktiivi, <a href="https://www.instagram.com/sofiankisset/">@sofiankisset</a>.</i></td></tr></tbody></table><br /><p><b>Kissan kanssa kommunikointi</b></p><p>Se, että kissasta tulee sosiaalinen, vaatii tietenkin sosiaalisuutta myös ihmiseltä. Helpointa opettaa kissalle, mitä tarkoitat eri sanoilla, on selostaa tekemisiäsi ääneen.</p><p>Tärkeässä roolissa on myös opetella kissan kommunikointia ja oppia tulkitsemaan oman lemmikin hienovaraisia eleitä ja tunneilmaisua. Näin kissa saa vahvistusta siihen, että ymmärrät, mitä se tarkoittaa. Jos toistuvasti kissa ilmaisee epämukavuutta esim. väistämällä kosketusta tai siirtymällä kauemmas, mutta ihminen silti silittää, kissalla ei voi olla järin kuultu oloo. Jos kissa sähisee, ota askel taaksepäin. Näin viestität kissalle, että ymmärrät, mitä se tarkoittaa, vaikka et itse olekaan kissa etkä käytä luontaisesti sähinää kommunikointikeinona. Henkilökohtaisesti kannustan kuitenkin jokaista kissanomistajaa opettelemaan sähisemisen jalon taidon, sillä se on juurikin kissan kieltä ja toimii parempana kieltona kuin esim. huutaminen.</p><p>Jokainen kissa on yksilö, mutta käytännössä kissoilla on tiettyjä tapoja elehtiä tunteitaan - samalla tavalla kuin ihmiset yleensä iloisena hymyilevät ja/tai nauravat ja niin edelleen. Kissan elekieli on vain huomattavasti hienovaraisempaa, sillä vaikka kissa päästää myös monia erilaisia ääniä, se elehtii myös korvilla, silmillä, hännällä, erilaisilla asennoilla sekä toiminnoilla: hankaamalla, puskemalla, leipomalla, piiloutumalla, liikkumalla tietyllä tavalla ja niin edelleen.</p><p>Kuitenkin, mikäli kissa on esim. vieroitettu liian aikaisin emostaan, saattaa kissalle ominainen elekieli poiketa normaalista. Ylipäänsä mikäli pentuaikana sosiaalisuus muiden kissojen kanssa on jäänyt vähäiseksi, näkyy se väistämättä kissassa aikuisiällä. Kun kissa ei ole tavallaan "oppinut puhumaan kissaa", sillä on vaikeuksia sekä ymmärtää muita kissoja että ilmaista itseään muille kissoille. Näin ollen myös ihmisen on vaikeampaa tulkita kissaa.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-fJOzpmmXaxU/YWaRpQAIc6I/AAAAAAAABqU/C2mYUia61c4KlepkxOBw1pZ6XdwJHdGrACLcBGAsYHQ/s1536/WhatsApp%2BImage%2B2021-10-13%2Bat%2B10.52.41.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1221" data-original-width="1536" height="508" src="https://1.bp.blogspot.com/-fJOzpmmXaxU/YWaRpQAIc6I/AAAAAAAABqU/C2mYUia61c4KlepkxOBw1pZ6XdwJHdGrACLcBGAsYHQ/w640-h508/WhatsApp%2BImage%2B2021-10-13%2Bat%2B10.52.41.jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Kissat eivät yleensä mau'u toisilleen vaan pelkästään ihmisille. Meidän <a href="http://www.villasukkakirjailija.fi/2021/09/lily.html">Lily</a> ei juurikaan mau'u, vaan sen sijaan ruokaa halutessaan hän yrittää johdattaa ihmisen keittiöön. Hän saattaa kävellä ihmisen luota yhä uudestaan ja uudestaan kohti keittiötä. Välissä hän jää aina istumaan keskelle keittiön lattiaa ja tuijottamaan suurilla silmillään. </i></td></tr></tbody></table><br /><p><i>Lukuvinkkejä liittyen kissan kommunikointiin ja elekieleen:</i></p><p><i><a href="https://www.purina.fi/kaikki-kissoista/kissa-kayttaytyminen-koulutus/kissan-k%C3%A4ytt%C3%A4ytymisen-ymm%C3%A4rt%C3%A4minen/kissa-kayttaytyminen-kehonkieli">Purina: Kissan käyttäytymisen ja kehonkielen ymmärtäminen</a></i></p><p><a href="https://kissansilmin.com/2018/04/21/kissojen-elekieli/"><i>Eläinlääkäri Johanna Lankila: Kissan kieli - eleet</i></a></p><p><a href="https://kissansilmin.com/2018/04/28/kissan-kieli-aaniviestinta/"><i>Eläinlääkäri Johanna Lankila: Kissan kieli - ääniviestintä</i></a></p><p><i><a href="https://www.almonature.com/fi/blog/kissan-hanta-ja-sen-liikkeet/">Almonature: Kissan häntä ja sen liikkeet</a></i></p><p><i><a href="https://myanimals.com/fi/elaimet/kissan-elekieli-ja-viestinta/">MyAnimals: Kissan elekieli ja viestintä</a></i></p><p><a href="https://fi.care.com/verkkolehti/elaimet/kissakielen-peruskurssi-opi-kissan-aanet/"><i>Care.com-verkkolehti: Opi kissan äänet (sis. videoklippejä erilaisista äänistä)</i></a></p><p><b>Turvallisen ympäristön merkitys</b></p><p>Jotta kissa voisi niin sanotusti puhjeta kukkaan sosiaalisuudessaan, kissan elinympäristön pitää olla turvallinen. Kissa kun on stressiherkkä eläin, ja stressi vaikuttaa sosiaalisuuteen. Stressaantuneena kissa esim. on enemmän varuillaan, hakeutuu omiin oloihin ja/tai saattaa olla jopa selvästi aggressiivinen.</p><p>Kun kissan elinympäristö on turvallinen, luottamusta on rakennettu ja kissa kykenee toteuttamaan lajityypillistä käytöstään, on sosiaalinen kehitys omistajan kanssa myös sujuvampaa. Riippuen siitä, onko kissa perso ruualle, leikille vai rapsutuksille, kannattaa em. asioita hyödyntää.</p><p>Jos kissa ei välitä silityksistä, mutta haluaa ihmisen heiluttamaan keppilelua, silloin valitettavasti - ainakin alkuun - ihmisen & kissan sosiaalisten hetkien on parempi keskittyä leikkeihin. On tärkeää ensiksi rakentaa kissan kanssa luottamusta. </p><p>Kun kissan kanssa kommunikointi muuten alkaa sujua, voi kissaa alkaa totuttaa koskettamiseen, kun kissasta näkee, milloin se on sille neutraalia tai jopa suotavaa toimintaa. Yleensä koskettaminen kannattaa ensiksi aloittaa poskista.</p><p>Mikäli ihminen haluaa välttämättä rauhallisen tai siliteltävän kissan, on syytä adoptoida esim. eläinsuojeluyhdistykseltä aikuinen kissa, joka tiedetään varmasti siliteltäväksi kissaksi. Kissanpennusta kukaan ei voi tietää luovutusiän kohdalla, millainen kissasta tulee aikuisena: tuleeko se koskaan nauttimaan sylissä olemisesta tai riittääkö sillä pentuenergiaa useiksi vuosiksi, jolloin kissa ei malta pysähtyä syliteltäväksi.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-zZGRoVKdw5w/YWaRX4gSP3I/AAAAAAAABqI/JwiJ4aw0A1Mop-H6csBeyUaViaoKy7PHwCLcBGAsYHQ/s2048/WhatsApp%2BImage%2B2021-09-30%2Bat%2B18.46.35%2B%25281%2529.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="2048" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-zZGRoVKdw5w/YWaRX4gSP3I/AAAAAAAABqI/JwiJ4aw0A1Mop-H6csBeyUaViaoKy7PHwCLcBGAsYHQ/w640-h640/WhatsApp%2BImage%2B2021-09-30%2Bat%2B18.46.35%2B%25281%2529.jpeg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i><a href="http://www.villasukkakirjailija.fi/2021/09/fiina.html">Fiinan</a> yksi käytetyimmistä kommunikointikeinoista on sähinä. Aina, kun Fiina sähisee, pysähdyn tai otan askeleen taaksepäin viestittääkseni hänelle, että ymmärrän, mitä hän tarkoittaa.</i></td></tr></tbody></table><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p><b>Vinkkejä kissan sosiaalisuuden mahdollistamiseen</b></p><p>Pidä kissan kokema stressi minimissä, jotta stressi ei pääse vaikuttamaan negatiivisesti kissan luonteeseen ja sosiaalisuuteen. Kissat stressaavat eri lailla erilaisista asioista, joten opi tuntemaan, mikä on kissallesi liikaa. Siinä missä toisen kissan voi ottaa mukaan kylään koiratalouteen, toinen puolestaan menee stressistä ripulille, jos kotona huonekalu vaihtaa paikkaa.</p><p>Selosta kissalle tekemisiäsi. Meillä tämän ansiosta Zella tietää esimerkiksi, mitä tarkoittaa "raksuja", "pötköttämään", "nukkumaan", "parvekkeelle" ja "kuka tulee?". Lily puolestaan ymmärtää kaikki käyttämämme sanat, jotka viittaavat ruokaan tai ruokailuun.</p><p>Muista huomioida kissasi. Jos pidät siitä, että kissa hyppää aamulla sänkyyn tervehtimään tai tulee työvuorosi jälkeen ovelle vastaan, palkitse kissaa olemalla sille sosiaalinen takaisin. Jos ihminen esim. töiden jälkeen ramppaa vain ovesta sisään huomioimatta jaloissa pyörivää kissaa, kissa menettää jossain kohtaa mielenkiinnon tulla ovelle vastaan.</p><p>Yksi neuvo, jota itse tuppaan antamaan on se, että nukkukaa yhdessä. Päästä kissa makkariin! <i>(Paitsi jos on vaarana, että kissasi tuo sänkyysi esim. punkkeja.)</i></p><p>Ihminen on kissalle turvallisempi olento nukkuessaan, joten varsinkin aran kissan kanssa tämä on toimivaa. Toki jos herkkäuninen ihminen asuu yöaktiivisen kissan kanssa, voi vaarana olla heräämiset riehumiseen tai siihen, että joku juoksee ylitse. Parhaimmillaan pienen totuttelun jälkeen kissasta kuitenkin saa unikaverin tai kissan saa opetettua esim. nukkumaan omassa pedissään sängyn vieressä.</p><p><br /></p><p>Lisää vinkkejä kissan kouluttamiseen voi lukea tekstistäni "<b><a href="https://www.villasukkakirjailija.fi/2021/10/ala-sumuta-kissaa-suihkepullolla.html">Älä sumuta kissaa suihkepullolla"</a></b>.</p><p><i><br /></i></p><p><i>Lähteitä:</i></p><p><i>Hana-Bi Venäjänsiniset -kasvattajan artikkeli: <a href="http://hanabi.fi/kissan-sosiaalinen-elama/">Kissan sosiaalinen elämä</a></i></p><p><i>Eläinlääkäri Johanna Lankilan artikkeli: <a href="https://kissansilmin.com/2020/06/29/turvallisuudentunne-on-kaikki-kaikessa/">Turvallisuudentunne on kaikki kaikessa</a></i></p><p><i>Sari Toivolan "Kissa, ihmisen paras ystävä" -juttusarja Dewillessä:</i></p><p><a href="https://www.dewinblogi.fi/2021/04/kissa-kommunikoi-ja-ilmaisee-tunteitaan.html"><i>Kissa kommunikoi ja ilmaisee tunteitaan monella eri tavalla</i></a></p><p><a href="https://www.dewinblogi.fi/2021/04/osaammeko-me-ihmiset-tulkita-kissoja.html"><i>Osaammeko ihmiset tulkita kissoja?</i></a></p><p><a href="https://www.dewinblogi.fi/2021/05/osaavatko-kissat-tulkita-meita-ihmisia.html"><i>Osaavatko kissat tulkita meitä ihmisiä?</i></a></p><p><a href="https://www.dewinblogi.fi/2021/05/ihmisen-toiminnalla-on-suuri-vaikutus.html"><i>Ihmisen toiminnalla on suuri vaikutus kissan mahdollisuuksiin ilmaista tunteitaan</i></a></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-GAOiEMo0w_4/YWaTsmjliiI/AAAAAAAABqg/2j6mdkJmwEMQnApE2CLO2VaMPHGlYWokACLcBGAsYHQ/s1240/WhatsApp%2BImage%2B2021-10-13%2Bat%2B10.29.00.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1240" data-original-width="1200" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-GAOiEMo0w_4/YWaTsmjliiI/AAAAAAAABqg/2j6mdkJmwEMQnApE2CLO2VaMPHGlYWokACLcBGAsYHQ/w620-h640/WhatsApp%2BImage%2B2021-10-13%2Bat%2B10.29.00.jpeg" width="620" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Yksi asia, mitä kissan sosiaalistaminen vaatii, on luottamuksen rakentaminen kissan ja ihmisen välille.</i></td></tr></tbody></table><br /><p><br /></p>Villasukkakirjailijahttp://www.blogger.com/profile/03482204697427255000noreply@blogger.com0