Kissan raakaruokinta

Mitä lihaa kissalle voi antaa? Mitä vitamiineja ja lisäravinteita kissa tarvitsee? Mitä kissa saa lihasta, mitä pitää erikseen lisätä ruokaan? Tämän blogitekstin pääasiallisena lähteenä on käytetty Katariina Koskelan opinnäytetyötä vuodelta 2017: Kissojen ravitsemukselliset tarpeet ja raakaruokinta.


Luonnossa kissa ei tietenkään saa erillisiä vitamiini- ja kivennäislisiä, mutta lemmikkikissan raakaruokinnassa ne ovat oleellinen osa. Tämä johtuu siitä, että pääasiassa saatavuuden takia raakaruokinnassa käytetään eläinten osia eikä kokonaisia eläimiä. Esimerkiksi luonnossa kissa söisi koko hiiren, eikä vain tiettyä sisäelintä siitä. Eri sisäelimistä kun tulee eri vitamiineja ja lisäravinteita. Lisäksi tulee muistaa, että täysin "luonnonmukainen" ravinto aiheuttaa kissalle puutostiloja. Esim. Suomessa ulkona elävät populaatiokissat kärsivät usein erilaisista puutostiloista.

"Kissa ei myöskään välttämättä saa kaikkia ravintoaineita riittävästi luonnossa. Esimerkiksi sinkin puute aiheuttaa turkin ja ihon kunnon huononemista, mikä ei välttämättä vaikuta kissan selviytymiseen. Puutokset voivat myös kehittyä hyvin pitkän ajan kuluessa, jolloin ne eivät välttämättä heti vaikuta kissan elinvoimaisuuteen. Vaikka lemmikkinä oleva kissa pysyisi hengissä pienistä puutoksista huolimatta, on kuitenkin järkevää pyrkiä täyttämään kaikki ravintoaineiden tarpeet, jotta ongelmilta vältyttäisiin myös jatkossa."
- Katariina Koskela, Kissojen ravitsemukselliset tarpeet ja raakaruokinta (2017)

Nykyään moni kissanomistaja näyttää suosivan 50/50-ruokintamallia, eli 50% raakaruokaa ja 50% täysravinto-märkäruokaa. Tällöin kissan ravintoaineiden saanti ei ole täysin omistajan osaamisen/viitseliäisyyden varassa. On kuitenkin tärkeää muistaa myös se, että pelkästään yhdenlaisen täysravinnon tarjoaminen saattaa aiheuttaa puutostiloja: aina täysravinto ei sisällä kaikkia mahdollisia vitamiineja ja kivennäisaineita, tai määrät ovat niin pieniä, että kissan tulisi syödä kyseistä ruokaa ns. maksimiannos vuorokaudessa.

Kissa tarvitsisi noin 25-40g lihaa per painokilo per päivä (lähde: Murren murkina). Eli nelikilosen kissan tulisi syödä lihaa (vitamiineilla ym. höystettynä) 100g-160g per päivä. Samoissa summissa pyörii myös esim. Maukkaan raakaruokalaskuri. Märkäruuissa ruokintasuositukset ovat helposti tuplasti suurempia. Meillä kotona suosittujen Bozita-märkäruokien ruokintasuositus nelikiloselle kissalle on 300g, Animonda von Feinsteinin puolestaan 265-310g.

Pakastan raakaruoka-annoksia, joita sulatan jääkaapissa: aamulla jääkaappiin laitettu annos on illalla valmis tarjoiltavaksi.

Mitä kissa tarvitsee ruokavalioonsa?

Blogitekstissäni "Kissan ruokinnan ABC" kerroin suuripiirteisesti, mitä kissan ruokavaliossa tarvitsee olla ja mitä pitää välttää. Nyt syvennymme (pääasiassa Katariina Koskelan opinnäytetyön turvin) yksityiskohtiin siitä, mitä ovat ne kissan päivittäiset tai viikottaiset tarpeet.

Kissa tarvitsee siis:
  • Tauriinia ja arginiinia, joita kissa saa hyvälaatuisesta lihasta. Esim. sydämet ovat erityisen hyviä tauriinin lähteitä.
  • Fosforia, kaliumia, natriumia ja magnesiumia, jota kissa saa kaikesta lihasta.
  • Seleeniä, jota kissa saa lihasta - erityisesti munuaisista.
  • Rautaa, jota kissa saa kaikesta lihasta - eritoten maksasta.
  • Sinkkiä, jota kissa saa lihasta - eritoten sydämestä. Sitä kannattaa antaa kuitenkin myös lisänä, sillä runsaammasta saannista on hyötyä iholle ja turkille.
  • Klooria, jota kissa saa maksasta ja munuaisista.
  • Kuparia, jota kissa saa maksasta, munuaisista, kalasta ja äyriäisistä.
  • Mangaania. Selvitin, että yleisesti mangaanin lähteitä ovat marjat ja ruoka-aineet, jotka sisältävät myös hiilihydraatteja. Kuitenkin mangaanin tarve on niin pieni, että mikäli kissa saa myös märkäruoka-täysravintoa, saa se sitä kautta mangaania.
  • Kalsiumia, jota kissa saa luusta, kananmunan kuoresta tai erillisestä valmisteesta. Lihaista luuta kissa tarvitsisi 1,5g per painokilo per päivä, puhtaan luun kohdalla riittää 0,5g per painokilo per päivä - siis miniminä. Yksi kananmuna sisältää noin 2g kalsiumia, mikä täyttää noin nelikilosen kissan päivittäisen kalsiumin tarpeen.
  • Rasvahappoja (Omega-3, Omega-6), joita kissa saa kalasta, kalaöljystä ja lohiöljystä. 
  • Jodia, jota kissa tarvitsee vain hieman. Sitä saa merilevästä ja kissoille on erikseen olemassa merileväjauheita.
  • A-vitamiinia, jota kissa saa esim. kalanmaksaöljystä tai maksasta.
    • Naudan maksassa on runsaasti A-vitamiinia (196,7µg/g), broilerin maksassa on puolestaan puolet vähemmän (97,5µg/g). Sian maksa on A-vitamiinipitoisuudeltaan näiden välimaastossa.
    • Naudan jauhettua maksaa suositellaan korkean A-vitamiinipitoisuuden vuoksi 5g per painokilo per viikko. Useissa lähteissä lukee 2-3 ruokalusikallista per vko. Koska broilerin maksassa on puolet vähemmän A-vitamiinia, sitä saisi antaa 10g per painokilo per viikko.
  • Erityisen paljon B-vitamiineja, näistä B12 on erittäin tärkeä. B-vitamiineja kissa saa pieniä määriä kaikista lihoista, etenkin broilerinsydämestä. Tarvittaessa B-vitamiinien saantia voi täydentää erillisellä valmisteella.
  • D-vitamiinia, jonka paras lähde on silakka, kokonainen muikku, kananmunan keltuainen tai kalanmaksaöljy. Muissa kaloissa pitoisuudet tuppaavat olemaan pieniä, kilohinnat suuria ja/tai saatavuus heikkoa. Mutta esim. myös siika ja kuha ovat hyviä D-vitamiinin lähteitä.
    • Huom: kissojen iho ei tuota D-vitamiinia auringossa ihmisen ihon tavoin, joten sitä on saatava ravinnosta. Kissat myös "kestävät" D-vitamiinia huomattavasti suurempina määrinä kuin muut eläimet.
    • Annosohjeet nelikiloiselle kissalle D-vitamiinin suhteen on esim. 110g silakkafilettä per viikko tai 210g kokonaisia muikkuja per viikko. 
    • Kalanmaksaöljyä (ihmisille tarkoitettu Mölleriä) saa antaa 0,5ml per painokilo per pv, kun se on ainut D-vitamiinin lähde. Eli nelikiloselle kissalle 2ml per päivä. (Lähde: Pikkupedot-blogi, Viiruvarpaat-blogi)
    • Keltuainen kannattaa antaa raakana. Raakaa valkuaista ei kannata antaa kissalle - se sisältää avidiinia, joka estää biotiinia imeytymästä. Kuitenkaan avidiini ei "jahtaa" biotiinia, joten vähäinen määrä silloin tällöin ei ole hengenvaaraksi. (Lähde: Katiska)
  • E-vitamiinia, jota kannattaa lisätä vitamiinivalmisteina. Huom! Rasvainen ruoka lisää E-vitamiinin tarvetta.
  • C- ja K-vitamiinia kissa pystyy valmistamaan itse elimistössään.
  • Vettä. Kissa on eläimenä sopeutunut saamaan valtaosan (tai jopa kaiken) tarvitsemansa nesteen saalistamistaan eläimistä, minkä takia kissa havaitsee janontunnetta heikosti. Siksi kannattaa lisätä ruokaan vettä ja/tai käyttää vesiautomaattia: juokseva vesi saa kissan herkemmin juomaan kuin kipossa seisova vesi.
  • Kuitua kissa tarvitsee suoliston toimintaansa: mikäli kissa kakkaa harvemmin kuin kerran päivässä tai kakka on liian kovaa, kannattaa ruokavalioon lisätä psylliumia. Sitä saa leivontahyllystä. Psylliumin kanssa kannattaa lisätä ruokaan myös vettä, sillä se imee paljon nestettä itseensä. Peruskäytössä psylliumia voi laittaa puolikkaan teelusikallisen per päivä. (Vaikeassa ummetuksessa sitä kannattaa laittaa joka ateriaan puolikkaasta teelusikallisesta kahteen teelusikalliseen, kunnes kakka lähtee normaalisti kulkemaan.)
Broilerin sydän on erityisen hyvä tauriinin, B-vitamiinien ja sinkin lähde. Munuainen puolestaan on oiva seleenin lähde. Raakaruoka-annoksia tehdessä käytän muovihanskoja, sillä töiden puolesta olen tottunut käsittelemään raakaa kalaa ja lihaa hanskat kädessä. Tämä on myös oiva keino välttää se, ettei esim. maksan tai munuaisten haju jää käsiin päiväkausiksi.

Vitamiinit ja kivennäisaineet kissalle

Lisäravinteita saa esim. eläintarvikeliikkeistä, apteekeista ja nettikaupoista. Ehkä tunnetuimmat merkit tällä saralla ovat ruotsalainen Avital sekä suomalaiset Probalans ja Biofarm. Olen itse pitkälti suosinut Avitalia, koska Probalansin tuotteet ovat lähtökohtaisesti koirille ja Biofarmilla on (vielä) niukasti kissoille suunnattuja valmisteita. Toisaalta myös koirille tarkoitettuja vitamiineja käytetään kissoille, mutta vasta-alkajana pidän turvallisempana sitä, että purkki kertoo suoraan, mitä pitää laittaa (tai mitä uskallan antaa) kissalle.

Kun katsomme edeltävän kappaleen listausta, saa kissa useita tarvittavia ravintoaineita jo pelkästä lihasta. Näiden lisäksi tarvitsisi huolehtia kalsiumin, rasvahappojen, jodin ja E-vitamiinin saannista. Lisäksi sinkin ja B-vitamiinin saantia kannattaa varmistaa erillisillä valmisteilla.

Itse aloitin sillä, että murskasin Multicat-monivitamiinia raakaruoka-annoksiin. Huom! Tässä kohtaa raakaruokinta oli vain pieni osa kissojen ruokintaa, jolloin kissat saivat täysravintoa enimmäkseen märkä- ja kuivaruuasta.

Nykyään meillä on kaapissa:
  • Avitalin kalsium-jauhe
  • Avitalin lohiöljy
  • Möllerin kalanmaksaöljy
  • Graun merileväjauhe
  • Avitalin E-vitamiini
  • Biofarmin (AIKA-tuotesarja) B-max 
  • Avitalin biotiini-purkki (sisältää sinkkiä, biotiinia ja L-metioniinia)
Murskaan tabletit annos kerrallaan. Toinen vaihtoehto olisi annoksia tehdessä miettiä esim. viikon ruuat & tarpeet kerralla: eli murskata viikon vitamiinit & kivennäisaineet kerralla sekaisin ja sitten jakaa jauhe viikon ruuille.

Lihaa, kanaa ja sisäelimiä kissalle

Kun kyse on raakaruokinnasta, on syytä antaa se raakana, sillä kypsentäminen tuhoaa tauriinia. 

Itse käytän jokaisessa raakaruoka-annoksessa pääraaka-aineena kanan jauhelihaa, sillä se on sulavaa ja maistuu todistetusti jokaiselle kissallemme. Toisinaan joukossa on myös jotain toista jauhelihaa: nautaa, porsasta tai kalkkunaa.

Lähtökohtaisesti ihmisten jauhelihoissa ei ole seassa jauhettua luuta, mutta lemmikeille tarkoitetuissa jauhelihoissa on, jolloin niistä saa myös kalsiumia. Tällaisia merkkejä ovat esim. Maukas, Mush ja Oscar. Kennelrehulta voi myös tilata luullisia jauhelihoja.

Jotta raakaruokinta olisi hyväksi hammasterveydelle, siinä on syytä olla jauhelihamössön lisäksi paloja. Käytän itse kissojen raakaruuassa ihmisille tarkoitettuja lihoja ja annosten sisältö riippuu paljon siitäkin, mitä on sattunut olemaan alennuksessa tai punalaputettuna. Tärkeintä on, että liha on aina maustamatonta.

Meillä jokaisessa annoksessa on yleensä kanan jauhelihaa, sillä se on vähärasvaista, kosteaa ja sulavaa. Naudan jauheliha puolestaan on puolestaan kuivempaa ja "kovempaa", kuten tässä havainnekuvassa näkyy. Huom: tässä Kotimaista naudan jauhelihassa rasvaprosentti on 17. Kissanruokinnassa olisi hyvä tähdätä vähärasvaiseen (alle 10%) lihaan.

Kissa voi syödä esim. kanaa, nautaa, porsasta, härkää, hirveä, peuraa, hevosta, poroa, kalkkunaa, lammasta ja niin edelleen, joten lähinnä raaka-aineiden valinta riippuu maustamattomuudesta ja rasvaprosentista (mieluiten 10% tai alle) sekä siitä, mitä on saatavilla ja mikä on hintakatto.

Omaan ostoskoriin kertyy usein jauhelihojen lisäksi esim. näitä:
  • broilerin rintafilee, fileeleike, sisäfilee, paistileike ja fileesuikale
  • porsaan ulkofilee, kassler, sisäfilee ja fileesuikale
  • naudan sisäpaisti, ulkopaisti, paahtopaisti sekä erilaiset kuutiot ja suikaleet
  • karjalanpaisti
  • kalkkunan fileeleike
Vauhti-Raksulta voi tilata kissoille suunnattua lihaa ja jopa kokonaisia hiiriä, Kennelrehulta voi puolestaan tilata esim. varta vasten sian tai naudan sydämestä jauhettua jauhelihaa. Näissä on toki ongelmana se, että ruuat tulevat pakasteina, joten annosten tekeminen on haastavampaa.

Käytän naudan maksaa, sillä sitä löytyy ruokakaupoista ja valitsen sen yleensä jauhettuna, jolloin sen annostelu on helpompaa. Saatan pistää ripauksen maksaa jokaiseen annokseen tai sitten laitan pariin annokseen kolmen kissan tarpeet ja merkkaan ne erikseen.

Naudan maksan lisäksi meillä on syöty myös seuraavia sisäelimiä:
  • porsaan sydän, munuainen ja kieli
    • Huom! Koska munuaisen tehtävä on suodattaa verestä kuona-aineita, se pitää huuhdella hyvin ennen tarjoilua!
  • naudan sydän
  • broilerin sydän ja kivipiira
Tulevaisuudessa aion myös kokeilla esim. porsaan maksaa, broilerin maksaa sekä poroa ja lammasta jossain muodossa.

Lue kissan metsästyskäyttäytymisketjusta ja vinkkejä kissan ruokinnasta Janina Pohjun blogista.

Kalaa kissalle

Googlehaut hukkuvat edelleen tietoon siitä, että kissalle saisi antaa kalaa vain kerran viikossa. Nämä rajoitukset johtuvat siitä, rasvaisen kalan runsas saanti sekä ihmisille tarkoitetut tonnikalat aiheuttavat kissalle E-vitamiinipuutosta eli keltarasvatautia.

Toisin sanoen, vähärasvainen kala kissan ruokavaliossa on ok ja rasvaisempikin kala silloin tällöin. Valttikorttina on jälleen kohtuullisuus ja monipuolisuus. On hyvä kuitenkin muistaa, että kala aiheuttaa kissalle viljojen jälkeen eniten yliherkkyyttä, joten mikäli kissalla ilmenee jotain allergian oireita, on syytä jättää kala (ja tietenkin ne viljat) pois kissan ruokavaliosta.

Meri- ja kirjolohi ovat rasvaisia kaloja. Ahven, hauki ja kuha ovat vähärasvaisia. Myös seiti, turska, taimen, muikku, särki ja silakka ovat lohta parempia vaihtoehtoja. Järvikala tulee joko pakastaa tai kypsentää ennen kissalle tarjoamista, sillä järvikalasta kissa voi saada esim. lapamadon ja järvikala sisältää entsyymiä, joka tuhoaa kissan elimistössä B1-vitamiinia. Vitamiinisaralla kerta-annos raakaa järvikalaa joskus ja jouluna ei kuitenkaan ole hengenvaaraksi, joten ei paniikkia, jos olet joskus antanut kissallesi kalastamasi ahvenen.



Lähteet, viitattu 27.3.2022:

Kysymyksiä kissoista -blogi: Kissan ravinto 
Murren murkina: Kissojen raakaruokinta
Tutkijatohtori Milla Salosen Viiruvarpaat-blogi: Peruskissan perushyvä perusruokinta &

Kommentit

  1. Elk Studios – A Swedish sport studio that develops entertaining video slots with a mobile-first approach. Their slots embody a range of recurring authentic characters and feature crisp, sharp paintings. NextGen Gaming – An skilled developer of slots for online and land-based casinos worldwide. Part of the NYX Gaming Group, bet365 the company was acquired by Scientific Games in 2018. Based on the hit TV sequence, the Game of Thrones slot is available in 2 versions. One has 15 paylines, the opposite is a 243 ways to win slot.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti