Kissan ruokinnan ABC

Kissan ruokinnassa ei kannata tähdätä täysin "luonnonmukaiseen" ruokavalioon, sillä luonnossa kissasi eläisi vain parivuotiaaksi ja ulkoa loukutetuilla kissoilla on usein erilaisia puutostiloja. Mutta mitkä ovat hyviä kissanruokamerkkejä, mitkä eivät? Mitä eroa on täysravinnolla ja täydennysravinnolla? Mitä raakaruokinnassa pitää ottaa huomioon? Tämä blogiteksti on ensikurkistus kissan ruokinnan oleellisiin pointteihin.


Kissan täysravinnosta puhutaan, kun ruokaan on lisätty kaikki vitamiinit ja lisäravinteet, jolloin se täyttää kissan päivittäiset tarpeet. Täydennysravinto ei puolestaan kata kaikkea, sillä niihin ei ole lisätty esim. vitamiineja. Kissan on saatava päivittäin täysravintoa, sillä pelkän täydennysravinnon varassa kissalle tulee puutostiloja.

Tiivistetysti: mikäli kissalle antaa esimerkiksi maustamatonta jauhelihaa, se on täydennysravintoa, mutta mikäli jauhelihaan sekoittaa vitamiineja ja lisäravinteita, on kyse täysravinnosta.

Kissanomistajien keskuudessa tällä hetkellä yhä suurempaan suosioon tuntuu nousevan 50/50-ruokailumalli. Eli 50% raakaruokaa ja 50% märkäruokaa. Näin kissalle elintärkeiden ravintoaineiden saanti ei ole pelkästään omistajan osaamisen varassa.

Kissan ravinto

Yleisesti ottaen kissan ruokinnassa tulee välttää hiilihydraatteja, sokereita, suolaa, laktoosia ja korkeaa rasvaprosenttia. Yleisimmät kissoilla yliherkkyyttä aiheuttavat ovat viljat, kala ja kana. Ruokinnassa tulee suosia proteiinia, tauriinia ja lihapitoisuutta.

Uuteen ruokaan kannattaa totutella lisäämällä uutta ruokaa ensin tutun ruuan sekaan: ensin ihan vähän ja pikkuhiljaa kasvattaa uuden ruuan määrää lautasella. Joillekin kissoille tämä ei toimi, kun tuttuun ruokaan tulee "outo sivumaku". Meillä uusi ruoka alkaa kiinnostaa, kun sen päälle ripotellaan kissan nähden kuivattuja kanaherkkuja tai joitain raksuja. Lilyn puolestaan saa syömään, kun tätä rapsuttelee samaan aikaan hännäntyvestä.

Olen huomannut, että meillä makua tärkeämmässä asemassa on ruuan koostumus. Esimerkiksi pateet eivät maistu sellaisenaan, mutta kun joukkoon lisää vettä ja ruokaa muussaa haarukalla, sekin häviää lautaselta.

Kissan ruokailu

Ruokaa kannattaa aina käyttää kissan aktivointikeinona. Esim. leikitä kissaa ennen ruokailua, jolloin ruokailu leikin päätteeksi on "ansaittu saalis" tai piilota ruokaa, jolloin kissa joutuu etsimään saaliinsa. Hyödynnä aktivointileluja tai laita vaikka kissan ruoka kahvikupin pohjalle, jolloin kissa joutuu tassullaan onkimaan itselleen saaliin.

Kissojen ruokailussa ei kannata tavoitella sitä, että kaikki talouden kissat söisivät samaan aikaan samassa tilassa. Yleensä kissat arvostavat ruokarauhaa ja syövät rennommin, kun vieressä ei ole toista kissaa  vaikka se olisikin oman ruokalautasensa ääressä. Lue lisää tästä eläinlääkäri Johanna Lankilan blogitekstistä Kissan ympäristötarpeet.

Kissalle ominaisinta olisi syödä pieniä annoksia pitkin päivää, mutta useille kissanomistajille tällaisen järjestäminen on mahdotonta. Märkä- ja raakaruoka on nopeasti syömäkelvotonta, jolloin kuivaruuan ainut plussa ilmestyy: se ei mene pilalle huoneenlämmössä.

Kuivaruoka kuitenkin on kissan hampaiden, nestetasapainon ja virtsatieterveyden kannalta huono vaihtoehto. Mikäli kuitenkin kissa selkeästi syö vain pieniä annoksia kerralla, on pelkkä "aamuin illoin" -ruokinta kissalle eittämättä liian harvoin. Tällöin mielestäni on tietenkin järkevää jättää esim. aktivointileluihin kuivaruokaa työpäivien ajaksi. Laadukas kuivaruoka kuitenkin sisältää tarvittavia vitamiineja ja kivennäisaineita, vaikkakin kuivaruoka sisältää aina jossain määrin hiilihydraatteja.

Hiilihydraateista huolimatta käytämme kuivaruokaa kissojen aktivointiin. Päivästä riippuen piilotamme kuivaruokaa ympäri kotia, jätämme sitä aktivointileluihin ja/tai laitamme raksuja kahvikupin pohjalle tai talouspaperirullan sisälle.

Kissanruokamerkeistä

Kissa on 100% lihansyöjä, joka tarvitsee paljon proteiinia, kohtuullisesti rasvaa ja vain vähän – mieluiten ei ollenkaan  hiilihydraatteja. Hiilihydraatteja tulee sokerista, viljoista, riisistä, maissista ja juureksista, joita moni teollisesti valmistettu kissanruoka sisältää. Niitä kuitenkin käytetään kissanruuassa, sillä hiilihydraatit ovat halpoja täyteaineita. Esimerkiksi seuraavien kissanruokamerkkien tuotteet sisältävät usein tai jopa aina runsaasti hiilihydraatteja: Friskies, Kitekat, Latz, Purina Gourmet, Purina One, Royal Canin, Sheba, Whiskas & Xtra.

Kissalle ei ole hyötyä hiilihydraateista, minkä takia niiden runsas saanti aiheuttaa kissalle lihomista ja edesauttaa terveysongelmien kehittymistä. Hiilihydraatit aiheuttavat kissoille virtsatieongelmia, esim. kiteitä ja kiviä (Lähde: YLE, SEY). Ne eivät ole kuitenkaan aivan ehdoton ei, sillä kissa saisi myös saalistamastaan hiirestä vähän hiilihydraatteja.

Kuivaruuissa on aina jossain määrin hiilihydraatteja, jotta se on saatu pysymään kasassa. Kuitenkin raaka-ainevalinta sekä hiilihydraattien määrä määrittelee sen, onko ruoka ihan ok vai pelkästään kissan terveydelle haitaksi.

Laadukkaampia kissanruokamerkkejä ovat esim. Almo Nature, Animonda von Feinstein, Applaws, Arion, Bozita, Concept for Life, Kattovit, Miamor, Purizon, Rosie's Farm, Smilla, Vitakraft ja Wild Freedom. Joidenkin kissanruokamerkkien märkäruoka on viljatonta, mutta kuivaruoka on hiilihydraateilla kyllästettyä: esimerkiksi MJAU ja Rainbow.

Kissan iän karttuessa sen energian- ja vitamiinintarpeet muuttuvat. Siksi kissan ruokinnassa tulee ottaa huomioon mm. kissan ikä, aktiivisuus, pitkäaikaissairaudet ja niin edelleen. (Lähde: Koira-Kissaklinikka)

Zooplus.fi:ssä on erikseen lajiteltuna viljattomat kissanruuat. Kannattaa myös katsoa Facebookissa ja Instagramissa Kissojen kauppalista!

Ruokakaupoissa on laadukasta kissanruokaa, mutta myös hiilihydraateilla höystettyä tavaraa. Ruuan hinta ei kerro sen laadusta. Esim. Rainbow-pussiruuat eivät sisällä viljoja eikä sokereita ja niiden kilohinta monipakkauksessa on 2,33€. (Huom. Rainbow-pateet sisältävät sokereita.) Vertailuna hiilihydraateilla ja sokereilla höystettyjen Whiskas-märkäruokapussien kilohinta on 3,33€, Latzin märkäruokapussien kilohinta puolestaan 3,914,48€.

Tärkeää raakaruokinnasta

Raakaruoka on hyväksi mm. koostumuksensa ansiosta kissan hampaille ja korkean proteiinipitoisuuden ansiosta kissan virtsateille. Kissan raakaruokinnassa huonoin puoli on se, että sitä varten pitää nähdä enemmän vaivaa. Ilman vitamiineja ja lisäravinteita raakaruoka ei korvaa täysravintoa. Mikäli kissa kuitenkin saa päivittäin täysravintoa märkä- ja/tai kuivaruuasta, voi raakaruokaa antaa myös sellaisenaan eli täydennysravintona.

Kissalle saa antaa vain maustamatonta lihaa. Maustamattoman lihapaketin ravintosisällössä saattaa lukea, että se sisältää suolaa x määrän, mutta yleensä tällöin paketissa myös lukee esim. "Tuotteen suolapitoisuus johtuu lihan luontaisesta natriumista."

Raakaruokinnassa pointti on se, että kissa saa ruokaa raakana. Terve kissa ei saa salmonellaa raa'asta kanasta ja kuumentaminen tuhoaa lihasta suurimman osan tauriinista, mikä on kissalle elintärkeää. Älä siis suotta paista tai keitä lihoja - ellei kyseessä ole järvikala. Tarjoa järvikala aina keitettynä tai pakastettuna. Järvikalassa on entsyymiä, joka tuhoaa kissan elimistössä B1-vitamiinia. Lisäksi järvikalasta kissa voi saada lapamadon. (Lähde: Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistys)

Lemmikeille tarkoitettua raakaruokaa voi tilata esim. Vauhti-Raksulta tai Kennelrehusta. Itse ostan kissoille ihmisille tarkoitettua lihoja, sillä niitä yleensä valvotaan paremmin kuin lemmikeille tarkoitettuja lihoja. Niistä on myös helpompaa tehdä annoksia, kun lihat eivät ole valmiiksi pakastettuja.

Meidän kissakodissa raakaruoka tuli kissojen ruokavalioon ensiksi herkkuina. Sittemmin aloin lisätä raakaruuan määrää murskaamalla sekaan kissoille tarkoitettuja monivitamiinitabletteja. Sittemmin aloin lisätä myös biotiinia ja lohiöljyä. Nykyään pyrin tekemään annoksia, joissa olisi tarvittavat vitamiini- ja kivennäisaineet.

Raakaruokinnassa tulee varoa vitamiinipuutosta ja moni tuntuu arkailevan raakaruokintaa vitamiinirumban takia. Siksi haluan muistuttaa, että harvemmin kissanomistaja märkäruokaa annostellessaankaan miettii, täyttääkö se kissan päivittäiset vitamiinitarpeet. Useimmiten luotetaan siihen, kun kissanruokapurkki lupailee sisältävänsä "päivittäiset kissan vitamiini- ja kivennäisainetarpeet".

Mutta mitä ne päivittäiset tai viikottaiset tarpeet ovat? Lue lisää Kissan raakaruokinta -tekstistä.

Lähteet, viitattu 26.3.2022:

Kommentit

  1. Hei, kiitos tästä! Adoptoin itse ensimmäisen kissani pari kuukautta sitten ja olen koettanut jo pitkään etsiä kissan ruokinnasta selkeitä ohjeita joissa olisi asiaa nimenomaan tuosta raakaruokinnasta ja laadukkaista kissanruokamerkeistä - aika usein on itsellä mennyt pää sekaisin lueskellessa eri pakkausten tuoteselosteita kaupan hyllyllä. Jäin vielä miettimään tuosta järvikalan antamisesta - onko siis ok antaa kissalle esim. salakkaa pakastettuna, vai aiheuttaako sekin vitamiiniongelmia? Isäni kalastaa joka kesä niin omansa kuin minunkin pakastimet täyteen järvikalaa, ja en ole vielä uskaltanut kissalleni tarjota, kun en ole varma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tästä on hyötyä! :) Järvikala on siis ok, jos se on ennen kissalle JOKO pakastettu TAI keitetty. Useimmissa lähteissä tästä puhuttiin asiasta hyvinkin ehdottomana. Parissa lähteessä kuitenkin mainittiin, että ei nyt varsinaisesti suurta vahinkoa tapahdu tolla vitamiinisaralla, jos kissa joskus syö raakana järvikalan - loisvaara onkin sitten eri asia. :)

      Poista
    2. Jee, kiitos tosi paljon kun jaksoit vielä selventää! Sulatin kissalle äsken pakkasesta maistiaisen, ja näyttää siltä että löytyi uusi herkku. Ihanaa, kun joku jaksaa tehdä näin kattavia ja perusteellisia tietopaketteja, helpottaa tällaisen uuden kissaihmisen elämää ihan tosi konkreettisesti :)

      Poista
    3. Kiitos! <3 Tähtään perusteellisuuteen, niin voin joskus tulevaisuudessa vain linkkailla jokaiseen kissakysymykseen blogitekstejäni eikä tarvitse aina kirjoittaa kaikkea alusta heh. :D

      Poista

Lähetä kommentti