Kissa on lemmikki, ei luonnoneläin

Kissa ei kuulu luontoon. Ilman ihmisen apua noin puolet luontoon syntyneistä kissoista (Felis catus) kuolee ensimmäisen elinvuoden aikana. Mikäli kissa selviää pentuajasta, sen elinikäodote on silti alle kaksi vuotta, jos kissa elää täysin ilman ihmisen apua. Suomessa kissapopulaatioista löydetään jatkuvasti yli 2-vuotiaita kissoja, sillä usein populaatiokissoilla on ruokkija tai ruokkijoita, ja kissat saavat suojaa esim. ulkorakennuksista.
(Lähteet: Julie K. Levy, David W. Gale & Leslie A. Gale, Aspca, Wikipedia).

Helsingin Sanomat veti maton eläinsuojeluyhdistysten jalkojen alta ja heitti kuvainnollisesti likavedet kaiken puurretun vapaaehtoistyön päälle julkaisemalla mielipidekirjoituksen "Kissakin on osa luontoa, eikä sen ulkoilua pidä kieltää".  Toinen kirjoittaja on Heta Rousi, tutkijatohtori Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä, mitä on kirjoituksen pohjalta vaikea uskoa. Mielipidekirjoituksen toinen kirjoittaja Hannele Luukkainen, joka tiedetään tehneen pitkään töitä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä, Hesy ry:ssä. Poliitikkona toimiva Luukkainen väittää eläinsuojelun ja luonnonsuojelun kuuluvan harrastuksiinsa, mikä sotii mielipidekirjoitusta vastaan (lähde: Luukkaisen nettisivut, viitattu 27.12.2021). Nykyään Luukkainen on pistänyt pystyyn oman yhdistyksensä, Kissojen oikeudet ry, jonka ilmeisesti ainut agenda on kannattaa kissojen valvomatonta ulkoilua. Siitä huolimatta, Luukkainen vaikuttaa edelleen Hesy ry:ssä hallituksen varajäsenenä. En voi käsittää, miten tämä on mahdollista.

Lue kissan valvomatta ulkoilun haitoista Dewi ry:n blogista.

Kissan valvomatta ulkoilun haitat

Kun puhutaan kissan valvomatta ulkoilusta, järjestyslaki, pesimärauhat, viranomaisten kehoitukset & suositukset sekä erinäiset tutkimukset kaikuvat kuuroille korville. Näistä voi lukea esim. Dewi ry:n blogista.

Sen sijaan, että puhuisin kissan vapaana ulkoilusta, käytän ennemmin termiä kissan valvomatta ulkoilu. Sana "vapaa" sisältää lähes poikkeuksetta positiivisen konnotaation, ja on totta, että hyvin koulutettu kissa voi ulkoilla vapaana mutta valvotusti. Siksi sanaa "valvomatta" on tässä asiayhteydessä selkeämpi käsite.

Kissan valvomatta ulkoilu on kissalle itselleen monella tavalla haitallista ja vaarallista. Reviirin vahtiminen on kissalle stressaavaa ja mitä suurempi reviiri, sitä enemmän vahdittavaa. Kissa voi olla vaaraksi muille lemmikeille, ja kissojen väliset tappelut voivat olla hengenvaarallisia. Valvomatta ulkoilu altistaa kissan FIV:lle, muille tartuntataudeille sekä sisä- ja ulkoloisille. Kissa voi jäädä auton alle, joutua pedon kynsiin tai saada myrkytyksen. Kissan valvomatta ulkoilu saattaa synnyttää kissavihaa - varsinkin, jos kissa tuhoaa jotain, merkkailee reviiriään tai ulostaa kalusteille jne. Vaikka itsekin olen kolmen kissan omistaja, en haluaisi omalle pihalleni tai ikkunan taakse muita kissoja - kuten en vieraita koiriakaan.

Kissa voi myös löytää uuden ruokkijan ja ns. vaihtaa kotia, tai kissa voidaan ihan tietoisesti varastaa. (Eli kissa otetaan omaksi, eikä siitä ilmoiteta mihinkään löytölään tms.) Kissa voi myös päätyä kissapopulaatioon: nykyajan kissa (Felis catus) kun ei ole esi-isiensä kaltainen erakko. Kissa on mieluiten yksineläjä vain silloin, kun ravintoa on niukasti. (Lähteet: Eläinlääkäri Johanna LankilaJanina Pohju, eläinkouluttaja Jaana Pohjola, viitattu 27.12.2021).

Omasta mielestäni suurin ongelma kissan valvomatta ulkoilussa on se, että omistajan on vaikeampi huomata, jos kissalla ilmenee jotain oireilua. Vaikka kissa kävisi kotona joka päivä ja sen kunto tarkistettaisiin päällisin puolin, ei omistajalla ole mitään varmaa tietoa siitä, kuinka hyvin tai huonosti kissa on syönyt ja juonut, onko sillä ollut ripulia tai muita oireita. Kissa peittää viimeiseen asti kipunsa, joten siinä kohtaa, kun kissa on selvästi kipeä & apaattinen, on syytä lähteä välittömästi päivystykseen. Sisäkissan omistajan on huomattavasti helpompaa tarkkailla kissan vointia ja todeta, jos jokin oire - esim. ripuli, köhä, pissaamisvaikeudet tai helposti hengästyminen - toistuu ja on syytä lähteä eläinlääkäriin.

Luonnollisesti sisäkissan terveydentilasta ollaan tarkemmin tietoisia, kun kissa ei kulje omillaan, vaan erilaiset oireilut ja poikkeavat käytökset tapahtuvat enimmäkseen omistajan nähden.

Kissa ei ole hiirestämistä varten

Kissojen valvomatta ulkoilulle on yleensä hyvin vähän päteviä perusteluita. Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa nostetaan esiin tuttuun tapaan kissan rooli haittaeläinten torjunnassa. Jälleen kerran en näe lähteitä näiden väittämien tueksi. Sen perusteella, miten hiirikissojen tärkeyttä korostetaan, voi vain ihmetellä, miten kukaan voi elää omakotitalossa, rivitalossa tai mökissä ilman kissaa hukkumatta jyrsijöihin.

Kissa on luonnollisesti tehokkaampi hiirestämään, mikäli sen ravinnonsaanti riippuu siitä. Tämä edellyttää sitä, että kissanomistajan tulee ravinnon osalta laiminlyödä kissaa. Eikä tällöin voida enää puhua hyvin hoidetusta lemmikistä. Mainittakoon myös Luukkaisen omat sanat itseään vastaan. Helsingin Uutisissa julkaistussa uutisessa (tehty 2018, päivitetty 2020, viitattu 27.12.2021) Luukkainen toteaa: "Kissa ei montaakaan tervettä aikuista lintua kiinni saa (lähde?), eikä hyvin ruokittu kissa edes halua." Helsingin Sanomissa vuonna 2021 julkaistussa mielipidekirjoituksessa Luukkainen kuitenkin väittää, että kissa voi olla hyvin hoidettu ja huolehdittu luonnonmukainen jyrsijäntorjuja. Ilmeisesti tarvittavan ravinnonmäärän tarjoaminen kissalle ei ole kriteerinä sille, että se olisi hyvin hoidettu.

Kuten Kissa ja hiirestäminen -tekstissäni kerroinkin (lähteiden kera), kissa ei suinkaan ole tehokkain keino haittaeläinten torjumiseen, saatika ongelman ratkaisemiseen. Ja vaikka jyrsijöitä ei kissan tulon jälkeen enää näkyisi, ei välttämättä ole kyse siitä, että kissa olisi hurja tappokone. Kissa kun pelkästään ominaishajuineen toimii hiirenkarkoittajana, ja käytännössä sisäkissakin tai valjaissa ulkoileva kissa toimii hiirenkarkoittajana. (Lähde: BBC News viitattu 27.12.2021)

Luukkainen & Rousi väittävät kirjoituksessaan kissojen saalistavan rottia, vaikka todellisuudessa jos kissalla on valinnanvaraa, rotat eivät ole kissoille mieluisia saaliita. On myös mahdollista, että kissa jää rotalle tappelussa alakynteen (Lähde: Seura viitattu 27.12.2021). Kissan kehnoista hiirestämistaidoista on tuoreita todisteita pelkästään jo tältä vuodeltakin, kun Australian hiiriongelmaa yritettiin taltuttaa kissoilla - siinä onnistumatta. (Lähde: ABC News, YLE viitattu 27.12.2021). 

Kissa ei ole vanki, vaan lemmikki

On totta, että kissalla on monia lajityypillisiä tarpeita, ja kun kissan tilaa on rajattu, kissalle pitää järjestää mahdollisuudet toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Kissanomistajan vastuulla on mahdollistaa kissalle mm. kiipeäminen, raapiminen, piiloutuminen ja juokseminen, ja kissa tarvitsee päivittäistä aktivointia. On kissanomistajan vastuulla, että kissalle ei synny stressiä ja että kissalle on tarjolla riittävästi sille mieluisia virikkeitä. Kun kissan puolestaan päästää ulkoilemaan ilman valvontaa, omistajan ei tarvitse nähdä niin paljoa "vaivaa" kissansa eteen. Vinkkejä kissan aktivoimiseen voi lukea esim. Dewillestä.

Sisäkissa stressaantuu mahdollisesti herkemmin kuin ulkona valvomatta liikkuva kissa, sillä sisäkissat eivät pysty vaikuttamaan niin paljoa elämäänsä rajatussa tilassa. Ulkona kun puolestaan uhkaavia ja pelottavia asioita pääsee juoksemaan kunnolla karkuun - ja kauas. Kuitenkaan täysin autenttista vertailua tästä ei voi tehdä, sillä valvomatta ulkoilevan kissan kokemasta stressistä omistajalla ei ole tietoa.

Kuvassa Zella on ollut tunnin rentona rattaissa, mutta muutos olemuksessa tapahtui välittömästi, kun rattaiden luukku avattiin. Kissa pysyi mielummin rattaissa. Zella on huomattavasti rennompi ulkona ollessaan rattaissa tai repussa, kuin valjaissa.

Luukkainen ja Rousi esittävät mielipidekirjoituksessaan myös väitteen, että kissat olisivat sisällä vankeja. Tällä periaatteella hevosten karsinat pitäisi kieltää ja esim. koirien tulisi myös ulkoilla valvomatta - koirahan sentään polveutuu susista ja susia löytyy Suomen luonnostakin. Vaikka kissa haluaisi ulos omille teilleen, on omistajan vastuulla kartoittaa riskit ja taata kissalle turvallinen elämä.  Päätäntävaltaa ulkoilusta ei voi sysätä kissalle, sillä kissa ei ymmärrä omaa hyvinvointiaan. Jos päätösvalta olisi kissalla, se todennäköisesti myös esim. söisi myrkyllisiä kasveja ja ihmisten suolalla kyllästettyjä ruokia.

Huom. Helsingin Uutisten jutussa vuonna 2018 Hannele Luukkainen myös totetaa, että: "Mutta jos kissa on omistajalleen rakas, ulkoilutus tapahtuu aina valvotusti valjaissa tai esimerkiksi isossa katollisessa kissahäkissä rivitalon pihalla." Voinemme siis rivien välistä lukea, että kissojen valvomatta ulkoilua etunenässä puolustavalle Luukkaiselle kissat eivät ole rakkaita. 😉

Suomessa on valtavasti heitteille jätettyjä & heitteille syntyneitä kissoja

Valitettavasti Luukkainen ja Rousi ovat päättäneet ummistaa silmänsä ja korvansa Suomessa jylläävältä kissakriisiltä, sillä mielipidekirjoituksessaan he väittävät, että vain osa ulkoilevista kissoista on heitteille jätettyjä. Tosiasiassa kissapopulaatioita löytyy joka nurkan takaa. Niitä löytyy niin paljon, että eläinsuojeluyhdistykset eivät voi esim. tehdä somepostausta, että: "Onko kissamäärä räjähtänyt pihassasi? Laita viestiä, tulemme auttamaan." Viestejä tulisi niin paljon sekä populaatioiden ruokkijoilta että näiden läheisiltä & naapureilta, etteivät resurssit riittäisi mitenkään auttamiseen.

Ihmisten yksityisyyden suojaamiseksi en voi julkaista populaatiopaikoilta tunnistettavia kuvia. Vasemmassa kuvassa on ulkorakennuksessa oleva emon pesäpaikka, oikeassa kuvassa on nurkka, jonka lattialankkujen alta löytyi 5-viikkoinen kissanpentu. Kuvia kissakriisistä ja eläinsuojelutyöstä voi katsoa täältä - omalla vastuulla.

Tällä hetkellä (joulukuu 2021) tiedän itse henkilökohtaisesti yhdeksän kissapopulaatiota pelkästään Varsinais-Suomesta. Jos kyselisin aiheesta lisää, määrä varmasti vähintään tuplaantuisi. Yhtä populaatiota karsitaan ampumalla kissoja (ja vieläpä luvan kanssa), yhden populaation loukuttaminen on jouduttu lopettamaan, sillä eläinsuojeluyhdistys ei saanut tarvitsemaansa apua ja tukea viranomaisilta. Yhden sisäsiittoisen kissapopulaation loukuttamiseen tarvitaan poliisien apua, sillä populaation ruokkijat eivät halua tehdä yhteistyötä. Yksi kissapopulaatio, joka on melko yleisessä tiedossa, on Turun kaatopaikalla.

Turhia eläinsuojeluilmoituksia ja loukutuksia tehdään varmasti jatkuvasti, mutta voisin vannoa, että eläinsuojelutyötä tekevät ihmiset eivät eväänsä heilauta, jos on epäilys siitä, että kissa on valvomatta ulkoileva lemmikki. Meillä on kädet täynnä villiintyneiden kissojen kanssa.



- Villasukkakirjailija / Linda Elmroos

Kirjoittaja on aktiivi eläinsuojeluyhdistyksessä, joka toimii pääasiassa villiintyneiden & ei-käsiteltävien kissojen kanssa, ja käyttää viikossa melkeinpä kaiken vapaa-aikansa vapaaehtoistyöhön.

Kommentit

  1. Sain bannit ko. ryhmästä, kun arvostelin heidän ihannointiaan leikkaamattomia kissojen vapaasta ulkoilusta ja oikeudesta lisääntyä. Kissan oikeus on lisääntyä, kuulemma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oivoi... Tätä se on, kun kissa nähdään luonnoneläimenä. Mutta sitten kukaan ei kuitenkaan ajattele tai ihannoi sitä, että koiralla olisi myös tällainen "oikeus lisääntyä" oman tahtonsa mukaan mielin määrin.

      Poista

Lähetä kommentti