Älä ota liian pientä kissanpentua

Kissoja pentutehtaillaan rahan toivossa, vaikka kasvatustoiminta on aina harrastus, ei bisnes. "Vahinkopennuista" puolestaan halutaan mahdollisimman nopeasti eroon. Ja valitettavan usein löytyy ihmisiä, jotka haluavat kissan mahdollisimman pienenä, jotta tämä varmasti "kiintyisi" ihmisiin. Liian aikaisin emostaan vieroitettu kissa kuitenkin suurella todennäköisyydellä kärsii tästä loppuelämänsä. Älä siis ota liian pientä pentua: älä tee sitä sille kissalle.

Huom! Mikäli kissallasi esiintyy jotain tässä tekstissä ilmenevää oiretta, älä oleta sen johtuvan suoraan kissan menneisyydestä. Moni asia, joka kertoo liian varhaisesta vieroituksesta, kuuluu myös erilaisten sairauksien oireskaalaan. Käytäthän kissan eläinlääkärissä!

Yleensä talvella ja keväällä somessa herää panikointia siitä, että kissanpennut loppuvat kesken, kun "niitä ei saa mistään". Tämä johtuu puhtaasti siitä, että vaikka naaraskissa saattaa olla jopa muutaman viikon välein kiimassa, kevät vaikuttaa hormonitoimintaan erityisesti, ja tämän myötä pentuja syntyy eniten loppukeväästä ja kesällä.

Mikäli kissanpennun ottaa epämääräisistä olosuhteista tai vastuuttomalta taholta, on osa ongelmaa eikä osa ratkaisua.

Kesäkuussa 2022 Dewi ry:lle tuli navetasta kolme pentua, joiden emolle oli todennäköisesti tullut uusi kiima, minkä takia se oli hylännyt noin kuukauden ikäiset pentunsa.

Niin kauan, kun pentutehtailijoiden kissoille löytyy ostajia, niin kauan niitä teetetään. Ja niin kauan, kun valvomatta ulkoilevan naaraan pennuille löytyy ottajia tai ostajia, emokissaa ei leikkauteta.

Liian usein ajatellaan, että "jos minä en tätä pentua nyt sitten otakkaan, se lopetetaan" tai muuta vastaavaa. Kuitenkin yhtä lailla voi ajatella: "Jos minä nyt otan tämän pennun, ulkona kuolee kissoja, joista kukaan ei ota mitään vastuuta, ja tämän pennun emo joutuu toimimaan edelleen synnytyskoneena, ja näitä samanlaisia pentukohtaloita syntyy vain lisää ja lisää."

Totta, pentu saatetaan lopettaa, jos sinä et sitä ota. Tai ainakin tällä väitteellä todennäköisesti kiristetään tai uhkaillaan. Tällä hetkellä kissanpennuille löytyy ostajia - ja varsinkin ottajia - jonoksi asti. Kun vastuuttomasti kissanpentuja teettävät ihmiset huomaavat pennuille löytyvän vuosi vuodelta vaikeammin uusia koteja, toiminta alkaa hiipua. Joten toistan: ole osa ratkaisua, älä osa ongelmaa.

Kissanpennuille on ehdottoman tärkeää sosiaalisen kehityksen kannalta emon ja sisarusten läsnäolo. Kuitenkin, jos elinolot eivät ole suotuisat (esim. pennut elävät navetassa lehmänmaidolla, kuten nämä kolme pentua, tai ovat pakkasen armoilla), on tietenkin pentujen selviytyminen ja fyysinen terveys vaarassa.

Epämääräisiä olosuhteita ovat muun muassa, kun:

  • Myyjä ei halua/vaadi ennakkoon ostajaa käymään paikan päällä katsomaan pentua.
  • Myyjä yrittää hoputtaa kauppoja esim. sillä, että pennulle on ottajia jonoksi asti tai että pentu lopetetaan muutoin.
  • Myyjä luovuttaa pentuja alle luovutusiän.
  • Myyjä väittää kissanpentua rotukissaksi, vaikka se ei ole rekisteröity.
  • Pentue on tullut "vahingossa" (huom: Vahinkopentue ei ole mahdollinen, ellei kyseessä ole karannut leikkaamaton sisäkissa. Kun leikkaamaton kissa ulkoilee valvomatta, omistaja tietää kyllä riskit.)
  • Myyjälle on ok luovuttaa kissanpentu ainoaksi kissaksi.
  • Myyjä pyytää maatiaiskissasta satasia, vaikka kissanpennun terveys on samalla tavalla arpapeliä kuin sisäsiittoisen populaatiokissan.
Kissan arvo ei nouse sillä, että maatiaiskissasta, joka on syntynyt esim. valvomatta ulkoilevalle naaraalle, pyydetään satasia. Asia erikseen, jos maatiaiskissasta pyydetään rotukissan hintaa, ja sillä hinnalla: 1. pennun molemmat vanhemmat on hyvin hoidettuja, perusterveitä ja rokotettuja sisäkissoja, 2. molemmat vanhemmat on terveystarkastettu astutusta varten, 3. emo on syönyt koko tiineyden ajan vain penturuokaa eli ei ole myöskään ulkoillut valvomatta, 4. emo on ultrattu sen ollessa tiineenä, 5. pennut on madotettu 2-3 kertaa, rokotettu vähintään kerran ja tunnistesirutettu, tai myyjä ohjaa vähintään siruttamaan kissan, 6. kissanpentu on saanut olla emon ja sisarustensa kanssa, se on sosiaalistettu ihmiseen ja se on totuteltu käsittelyyn sekä 7. kissa luovutetaan 12-16-viikkoisena, joko leikattuna tai niin, että myyjä ohjaa leikkauttamaan kissan.

Pennuista pyydettävä hinta ja pennuista & niiden emosta syntyvät kulut herättävät aina väittelyä siitä, että tällöinhän "tulos" on plus miinus nolla tai jopa tappiollista. Pointti kuitenkin nimenomaan on se, että kasvatustoiminta on harrastus, ei bisnestä.

Kun halutaan ihmissosiaalinen kissa hinnalla millä hyvänsä

Liian aikaisin vieroitettu kissanpentu on todennäköisesti ihmissosiaalisempi - ellei kyseessä ole ns. navettapentu, joka ei ole elänyt ihmisten kanssa ja vaatii kesytysprosessin siinä missä aikuinenkin kissa.

Ainoana kissana eritoten pentu nojautuu ihmiseen enemmän, minkä takia yhä tänäpäivänä ihmiset haluavat mahdollisimman pienen kissan ja vain ainoaksi kissaksi. Tällöin kissasta kyllä todennäköisesti tulee ihmissosiaalisempi, sillä kissan sosiaalisuus nojaa täysin ihmiseen. Se tietenkin tuntuu ihmisestä kovin kivalta, mutta kissalle se ei ole ideaalia.

Siinä missä koira leimautuu ihmiseen, kissalle itsenäisempänä eläimenä se ei ole ominaista. Kissa kiintyy ihmiseen aikuisenakin, jos suhteen rakentamiseen nähdään vaivaan, mutta on yksilöllistä, miten kissa näyttää kiintymisensä. Mikäli kissanpentu vieroitetaan liian aikaisin ja pakon ääressä sen on kiinnyttävä ihmiseen, se saattaa näkyä kissassa käytösongelmina vielä vuosienkin kuluttua.

Siinä missä koiranpennulle ideaali luovutusikä on 8 viikkoa, kissanpennun minimiluovutusikä on 12 viikkoa. Mieluiten 14-16 viikkoa. Kissa elää huomattavasti pidempään kuin koira, mikä on osasyy sille, että kissa kehittyy hitaammin ja siten luovutusikä on suurempi.

On yksilöstä riippuvaa, kuinka pitkään kissanpentu käy emon nisällä tai kuinka paljon pentu hakeutuu emon seuraan. Emo kuitenkin opettaa pennulle tärkeitä asioita sen loppuelämää ajatellen ja emon läsnäolo tuo pennuille turvaa. Kissanpentu on yleensä utelias, minkä takia se ei vietä kaikkea aikaansa emon helmoissa. Kuitenkin terveen pentu-emo-suhteen kehittyminen vaatii kissoille luontaisen vieroittautumisen ajan kanssa, eikä niin, että pentu erotetaan emosta, kun se osaa syödä ja käyttää vessaa itse. Tavallaan sen voi ajatella näin: kyllähän ihmislapsikin pärjää omillaan, jos se osaa käydä itsenäisesti vessassa ja jääkaapilla. Kuitenkin eväät elämiseen ja tasapainoiseen aikuisuuteen vaativat muitakin taitoja.

Roosa loukutettiin populaatiosta muutaman viikon ikäisenä orpopentuna. Roosa kasvoi ilman emoa, mutta se sai seuraa samasta populaatiosta tulleesta orpopentueesta Dewi ry:n sijaiskodissa. Kaikesta huolimatta Roosa ei oppinut täysin kissojen välistä kommunikaatiota. Lisäksi Roosa ääntelee poikkeuksellisen paljon.

Liian aikaisen vieroittamisen vaikutukset

  • Kissalla on vaikeuksia tulla toimeen muiden kissojen kanssa, sillä kissojen välisen kommunikaation opettelu on jäänyt kesken liian varhaisen erottamisen takia. Kissa oppii kissojen välistä viestintää ensimmäisten elinkuukautensa aikana. Se, mitä jää silloin oppimatta, vaikuttaa kissan elämään sen loppuelämän ajan.
  • Kissa puree leikkiessään liian kovaa, sillä se ei ole ehtinyt opetella sisarustensa kanssa ennen luovutusikää puruvoiman säätelyä.
  • Kissa on aggressiivinen ihmistä, toista kissaa tai muita eläimiä kohtaan - joko jatkuvasti tai tietyissä tilanteissa.
    • Eritoten alle 8-viikkoisina luovutetuilla kissoilla esiintyy enemmän aggressiivisuutta, itsensä liiallista pesemistä ja asioiden imeskelyä.
  • Kissan stressinsietokyky on heikko ja/tai kissa on erityisen pelokas. Mikäli varhaiset kokemukset ovat olleet stressaavia, esim. kissa on vieroitettu liian aikaisin emosta ja sisaruksistaan, saattaa se näkyä kissassa vielä aikuisiällä stressiherkkyytenä ja pelokkuutena.
  • Kissalla on sisäsiisteysongelmia: kissa pissaa tai kakkaa jatkuvasti tai osittain muualle kuin vessaan. Liian aikainen vieroitus heikentää stressinsietokykyä, minkä takia kissa saattaa tehdä tarpeensa muualle vain silloin, kun se on yksin kotona, tai levittääkseen hajujaan tehdäkseen tilasta turvallisemman.
    • Idiopaattisen kystiitin eli FIC:n syntymekanismia ei tiedetä, mutta stressillä on vahva yhteys FIC:iin. Toisin sanoen idiopaattinen kystiitti voi olla seurausta liian aikaisesta vieroittamisesta.
  • Kissa ääntelee poikkeuksellisen paljon: se voi johtua siitä, että kissa on tottunut saamaan vastavuoroista sosiaalisuutta vain ihmiseltä.
  • Esineiden ja tekstiilien imeskely ja/tai pureskelu
  • Kissalla esiintyy eroahdistusta, kun kissa jää kotiin yksin tai ilman ihmisseuraa, tai kun elämässä tapahtuu jokin suurempi muutos: esim. muutto, ero tai ihminen palaa töihin kesäloman jälkeen. Pahimmillaan eroahdistusta voi esiintyä, jos kissan edestä suljetaan ovi huoneiston sisällä. Eroahdistus voi oireilla esim:
    • Kissa kanniskelee leluja/tavaroita suussaan hiljaa tai samalla naukuen/ulisten.
    • Kissa kantaa leluja/tavaroita tiettyyn paikkaan.
    • Kissa kävelee/liikkuu levottomasti edestakaisin ilman selkeää päämäärää.
    • Kissa ääntelee äänellä, jota ei muissa tilanteissa käytä.
    • Kissa tekee yksin ollessaan jotain sellaista, mitä ei normaalisti tee: esim. raapii huonekalua, tuhoaa vessapaperirullan tms.
  • Kissalla ilmenee pakko-oireista käyttäytymistä, eli käyttäytymistä, joka toistuu samanlaisena ilman päämäärää. Lue lisää seuraavasta kappaleesta.
Mozzarella noin 4, 6 ja 8 viikon iässä.

Kissan pakko-oireinen käyttäytyminen
  • Liiallinen itsensä nuoleminen/peseminen
    • Tämä voi olla oire melkein mistä tahansa, mutta mikäli kissa todetaan eläinlääkärissä muutoin perusterveeksi eikä ruoka-allergioita löydy, voi kyse olla liian aikaisen vieroittamisen haittavaikutuksesta.
    • Kissa voi saada diagnoosiksi psykogeenisen alopesian, eli psyykkisestä syystä johtuvan kaljuuntumisen. Eli kissa nuolee itseään stressin takia. Tällöin kissalta ei ole löytynyt pitkäaikaissairautta, tulehdusta, ruoka-allergiaa tai muuta, mikä fyysisesti selittäisi syyn liialliseen turkin nuolemiseen/nyppimiseen.
  • Ruuaksi kelpaamattomien asioiden syöminen, eli pica
    • Picasta puhutaan silloin, kun kissa on perusterve, mutta syö jatkuvasti tai stressin takia ruuaksi kelpaamattomia asioita, esim. kangasta, muovia, pahvia, kissanhiekkaa tms. Pica voi ilmetä ns. jatkuvasti tai vain stressitilanteissa. Se aiheuttaa yleensä oksentelua, mutta voi pahimmillaan aiheuttaa esim. suolitukoksen.
    • Yleensä pica oireilee pentuajasta muutaman vuoden ikään.
    • Pica voi liian varhaisen vieroittamisen lisäksi merkki pitkäaikaissairaudesta tai siitä, että kissa tarvitsee enemmän pureskeluaktiviteettia.
  • Tietyn ympyrän/kierroksen kulkeminen tai edes takaisin käveleminen ilman varsinaista tavoitetta tai hyötyä
  • Jatkuva ääntely ilman tavoitetta (esim. kissa ei yritä saada leikkiseuraa tai ruokaa)
  • Hyperestesian oireyhtymä eli FHS (Feline Hyperesthesia Syndrome)
    • Oireyhtymässä kissa on tuntoyliherkkä, ja se oireilee lyhyinä (1-2 minuutin) kohtauksina. Se puhkeaa/alkaa oireilla yleensä noin 1-5 vuoden iässä.
    • FHS:n kohtauksen oireita:
      • Äkillinen säntäily, aivan kuin kissa juoksisi itseään pakoon tai näkisi hallusinaatioita
      • Pakonomaiset, melko aggressiiviset ja äkilliset itsensä nuolemiset/pesemiset/puremiset
        • Kissa saattaa esim. säntäillä sinne tänne, pysähtyy äkillisesti nuollakseen pari kertaa hännän tyvestä ja jatkaa säntäilyä - yleensä samaan aikaan äännellen
      • Ihon aaltoilu/nykiminen/väreily - joko "kohtauksen" aikana tai kissaan koskettaessa
      • Laajentuneet pupillit
      • Omien raajojen ja/tai hännän pureskelu
      • Hännän nykiminen
      • Hännän jahtaaminen
      • Laajaeleinen hännän liikehdintä
      • Epänormaali mouruminen/naukuminen/ääntely
      • Hallitsematon virtsaaminen - voi tapahtua esim. kosketuksen myötä
    • FHS:n syntymekanismia ei tiedetä, mutta on todettu, että mm. traumat (esim. liian aikainen vieroittaminen), neurologiset sairaudet ja iho-ongelmat ovat yhteydessä FHS:n puhkeamiseen. Kissalla voi olla taustalla myös useita eri tekijöitä.
Mozzarella noin 10 viikon, 14 viikon ja 5 kuukauden iässä.

Kissan lähtökohdista

Tietenkään aina liian aikainen vieroittaminen ei näy kissassa, tai se ei ainakaan ilmene häiritsevissä määrin. Kuitenkin osa haittavaikutuksista häiritseekin ensisijaisesti kissaa eikä omistajaa.

Adoptoitaessa eläinsuojeluyhdistykseltä kissan ei voi olla varma tämän lähtökohdista, ellei kyseessä ole pentu, joka on syntynyt sisätiloissa. Kissapopulaatioissa emo saattaa hoitaa pentujaan sydänverellä nelikuisiksi tai vaihtoisesti seuraavan kiiman kohdalla unohtaa pennut. Kun sitten kissat loukutetaan eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin, ei kukaan voi kertoa täysin varmaksi, millaisen pentuajan jo aikuiseksi ehtineet kissat ovat eläneet. Kuitenkin, kun kissat ovat selviytyneet hengissä, ei emo ainakaan ole hylännyt näitä kovin varhaisessa vaiheessa, ja ne ovat saaneet aikuisen kissan mallia muista populaation kissoista.

Ja on tietenkin eri asia, jos mahdollisesti liian aikaisen vieroituksen vaikutuksista kärsivän kissan ottaa eläinsuojeluyhdistyksen kautta, kuin että ehdoin tahdoin on itse edistämässä liian aikaista vieroittamista.

Todennäköisyydet edellä mainittuihin haittavaikutuksiin ovat suuret, kun kissanpennun ottaa liian pienenä. Joten, miksi ottaa se riski? Miksi ei tekisi kissan parhaaksi alusta asti?



Lähteet:

Kommentit