Mummon päiväkirja: No ny se kevät o tääll

Mää e tykkä keväst. Se o semne koijjausvuoreaik. Ulkon näyttä oleva nii lämpöst ja aurinkoist, mut oikkiast siel o piru kylm ja tuulist. Munt kans vähä otta nuppi, ku kaikk ova koko aik nii ilossi, nii ilossi. Mää se vaa tuskaile aiva kauhia allerkia ja astma kans. Muut alottava uussi harrastuksi, alkava lenkkeil, pistävä kesämöki kuntto ja käyvä ensmäist kertta puale vuatte iha vapaaehtosest ulkosal. Mää mene ulos, ni silmä muurautuva umppe, nok vuotta ja henk lakka kulkemast. No onneks ny meiä karult o senttä jo siivottu hiakotuskive poies!

Mul mene kans vuorokausrytm iha sekasi, ku illal ei ol tarppeks kaua pimiä. Ny o vast huhtkuu, mut valost o nii halvatu kaua. Yrit siin si men ihmiste aikkoihi nukkuma! Samantiä ku aurink laske, ni pitäs ol jo petis. Kyl talvel o vaa pareve, ku o nii pitkä pimiä, et ruppe väkisinki illal väsyttämä.

Nii ja vaik ulkon onki viäl viileä, ni koton o jo ku saunas olis. Mää pirä räppänöi joka päev auki, ettemmää paistuis elävält. Nii ja ny ku toi aurink paista ni kirkkast ja nii kaua, sitä näke nii pali pareve kui likase akkuna ova. Pitäs varma pyyttä flikk tai miniä pesemä ne. Ja sit ku ne o pessy, joku vares tai möttine mene ja paskantta niihi. Näi se va mene.

Kevät o kyl semne riipiraapi vuoreaik. Vaik siäl onki viileä, ni kuitenki o sen vertta kesäse näköst, et näyttä typerält, jos o joki päähine pääs. Mut o nii kylm tuul, ettei tarkenis ol ilma fausti! Se o kans kurja, ku ei sit enä voi peittä faustil huano tukkpäevä. Tuka o pakko ol puhras ja jossai kuasis ku käy iha vaik vaa tekemäs kauppreisu. No onneks ny voi pittä aurinklasei ilma et käänttä katsei. Talvel ku laitta aurinklasi päähä ni kyl huama, ku ihmise kääntyvä kattomaha. Ne luuleva mua sokkiaks, joka kävele ilma keppi. Eik nykypäivän kouluis enää opetet lumisokeurest mittä? Kyl mul vaa alka pääki särkemä, ku aurinko valo heijastu lumihankest.

Siitäkä mää e muute tykkä, ku melkke joka kevät o jokku vaali. Joka paikas tuputeta ehrokkai ja puoluei, ja eres kauppreissul ei saa ol rauhas. Kauhiaste ne luppaileva, mut mittä ei tapahru. Joka paikas o kuvi niist tarmokkaist yrittäjist, nuarist opiskelijoist ja kotiäireist, mikk yrittävä muutta mailma. No mää e jaksan alkka men jokast puoluet ja ehrokast läpi, vaa pääti äänestä naapurrapu isänttä. Mää vähä puhutteli sitä tosa roskiksil, et mitäs miält hän o mistäki, ja kyl mää sit siihe lopputulokse tuli, et hän saa mun ääne.

Kai sitä ois voinu viäl löytty joku pareve ehrokas, mut ku niit pääsis parhaite tutkistelema siäl netis, ku siäl o nii mont laji niit vaalikonei. No eihä mul ol netti, enkä mää ny tämse asia takia jaksan alkka vaiva mukuloi. Virtane o oikke hyvä vaihtoeht, ja sen muija, Virtaska, kans mää ole usse käyny sama aikka vesijumpas kluttamas. 

Mää ole aikast hyvä valittama. Vois peräte sanno sitä iha taeroks. Ossa mää ol semne optimistiki. Ny ku o simmottes valosa, ni siin o semne hyvä pual, et sähklasku o piänemp, ku ei tart koko aik pittä valoi pääl! Keväs o kans seki hyvä jutt, et tual ruppe taas toril olema ohjelma ja myyntti. Pääse taas morjestama vanhoi tutui toho torikahvilal. Tai no mää e kaffet jua, ku se korventa viäl seoraavanaki päevän.

Noh, pian o taas kämpp täynn kärpässi ja muit ötönkäissi. Onneks koht o taas talv.

Lisää Mummon päiväkirjaa:
Enkel muutt mu naapurihi
Joullahjavinkei

Lisää luettavaa Laitilan murteella:
Öissi miättei
Kaikk o vintivänti