Fiina

 

⬥ Fiina la Sfida

⬥ Maatiaiskissa, syntynyt arviolta kesällä 2013

⬥ Adoptoitu Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry:ltä toukokuussa 2021 

⬥ Tykkää: hengailla parvekkeella, juosta aamuyöllä yksinään edes takaisin kämppää, pelata futista (eli leikkiä palloilla), huitoa keppilelua (kun on oikea mielentila), juosta laserlelun perässä, leikkiä Zellan kanssa, illan tullen pötkötellä muun perheen kanssa olohuoneessa, katsoa lintuvideoita (muttei oikeita lintuja), nukkua parisängyssä, kun ihmiset eivät ole siellä, ja käydä öisin salaa ihmisten jalkopäädyssä.

⬥ Ei tykkää: ihmisistä, kosketuksesta, kantokopista, kantokopassa olemisesta, autoilusta, kylmästä ilmasta, eikä siitä, kun parvekkeen ovi ei olekaan yhtäkkiä syksyisin enää vuorokauden ympäri auki.

Persoona

Fiina on erittäin hitaasti lämpeävä tuittupää. Vaikka Fiina on neljä vuotta siskojaan vanhempi, hän on huushollin nopein juoksija. Eikä hän tarvitse yöllisiin ralleihin edes kissakaveria: treenaaminen onnistuu ihan yksinäänkin. Fiina ei halua tulla kosketuksi, eikä sitä parane myöskään yrittää. Hänen kanssaan koemmekin aivan uudenlaista kissanomistajuutta: saamme iloa siitä, kun hän näyttää nauttivan elämästään tai kun hän osoittaa luottavansa meihin esim. kävelemällä eikä kipittämällä ohitse.


Fiinan kiukkuinen & sähinäherkkä luonne on muodostunut hänen tavaramerkikseen. Kun istun sohvalla, Fiina saattaa tulla lattialle metrin päähän kieriskelemään vatsa pystyssä, mutta jos liikahdan vähääkään lähtiäkseni - saatika lähestyäkseni häntä - hän sähisee. Fiinalle sähinä on kommunikointitapa kaikkeen. Nykyään hän enimmäkseen suhisee tai saattaa vain avata vähän suutaan, jolloin hän on valmis suhahtamaan/sähähtämään tarvittaessa. “Tavallisen” kissan kanssa olisin huolissani sähinän määrästä, mutta Fiinan sähinän tarve on vähentynyt koko ajan. Jos hän herää siihen, että olen tullut liian lähelle, hän saattaa suhahtaa nostamatta päätään. Ilmoitukseksi, että lähemmäs en saa tulla - tai parempi, jos otan pari askelta taaksepäin. Fiinan turvaväli Sakariin (avopuolisooni) on pienempi. Fiina osaa myös maukua, mutta hän tekee sitä harvemmin. Yleensä jos hän maukaisee, on yöaika ja hän etsii Zellaa tai ihmettelee mökillä, mihin ollaan oikein tultu.

Päivää ennen tämän esittelyn julkaisua meillä kotona tapahtui ihme, sillä Fiina etsi kujerrellen Zellaa. Fiina siis osaa myös kujerrella!! Se oli ensimmäinen kerta, kun Fiina piti positiivista ääntelyä.


Fiina saattaa maata rennosti tai olla jopa kyljellään sähistessään.

Tiedetty historia ennen adoptiota

Fiinan lähtökohtia ei tiedetä varmaksi. Hän on voinut olla kesäkissa tai nuorena hylätty kissa. Hän on voinut syntyä ulos tai hän on voinut olla "pelkkä hiirikissa". Joka tapauksessa jossain kohtaa Fiina löysi tiensä iäkkään pariskunnan pihaan. Hän alkoi käydä pihassa säännöllisen epäsäännöllisesti, koska ihmiset tarjosivat ruokaa. Kerran Fiina toi synnyttämänsä pennutkin pihapiiriin, jolloin ihmiset ottivat pennut turvaan ja veivät ne eläinsuojeluyhdistykselle. Vain Fiina tietää, monesko pentue se hänelle oli.

Kun sitten iäkäs pariskunta päätti muuttaa maalta kaupunkiin, he ottivat yhteyttä Dewi ry:hyn ja kertoivat ruokkimastaan kissasta. Vuosien ruokkimisen jälkeen Fiina saatiin jallitettua sisätiloihin. Alkuun vaikutti siltä, että Fiina tottuisi ihmisiin nopeasti: yleensä kissa alkaa luottamaan melko nopeasti, jos sillä ei ole huonoja & pelottavia ihmiskokemuksia.


Ensimmäinen kuva, joka Dewi ry:llä on Fiinasta.

Sitten Fiina piti viedä eläinlääkäriin. Kun kissa kopitetaan, orastava luottamus ottaa yleensä takapakkia. Fiinan kohdalla hänen kanssa oltiin jo lähdössä eläinlääkäriin, mutta sitten eläinlääkäri joutui perumaan ajan. Viikkoa myöhemmin Fiina jouduttiin kopittamaan uudelleen. Vasta eläinlääkärireissun jälkeen Fiina siirtyi Dewin sijaiskotiin eli toukokuussa 2019. Mutta vain viikkoa myöhemmin Fiina joutui muuttamaan uudestaan. Ensimmäisen sijaiskodin piti onnettomuuden takia läheisensä koirat hoidettavakseen, jolloin parempi vaihtoehto oli siirtää Fiina toiseen sijaiskotiin, kuin pitää hänet kahden koiran kanssa samassa asunnossa. Summasummarum: Fiina piti kopittaa & siirtää liian monta kertaa liian lyhyen ajan sisään. Orastava luottamus ihmiseen putosi rajusti pakkasen puolelle.

Toisessa sijaiskodissa Fiina oli noin puoli vuotta. Hän oli neutraali muita kissoja kohtaan ja sähisi räkäisesti, jos ihminen edes katsoi häntä päin. Joulukuussa 2019 aktiivimme menehtyi yllättäen, ja muun muassa Fiina piti siirtää toiseen sijaiskotiin. Vielä vuoden 2019 puolella Fiina muutti meille sijaiskotiin.

Olimme Fiinalle sijaiskotina noin puolitoista vuotta, eli ehdimme tutustua häneen varsin hyvin, ennen kuin päätimme adoptoida hänet.



Aluksi Fiina sähisi joka käänteessä, mutta hän alkoi ensimmäistä kertaa osoittaa kiinnostusta muihin kissoihin. Eläinlääkärikäynnit aiheuttivat puolestaan suurta taantumista: Fiina meni jopa niin rikki, ettei sähissyt! Mutta joka kerta taantumisen aika lyhentyi.

Jossain kohtaa huomasin, että en enää korostanut somessa Fiinan kodinetsintää, koska se tuntui oudolta. Pohdimme avopuolisoni kanssa, millaiseen kotiin olisimme valmiit luovuttamaan hänet. Ja niin tajusimme, ettemme pystyisi luopumaan Fiinasta. Hän oli kasvanut perheeseemme.



Suhtautuminen muihin kissoihin

Fiina rakastaa Zellaa. Se on yksi pääsyy, minkä takia Fiina jäi meille. Ennen meille tuloa Fiina ei ollut hakeutunut toisen kissan seuraan, eikä hän reagoinut oikeastaan mitenkään, jos toinen kissa tuli hänen viereensä. Zellasta tuli kuitenkin melko nopeasti Fiinalle sellainen kaveri, jota pestään ja jonka perässä juostaan. Usein, kun Zella kujertaa minulle, Fiina kipittää paikalle, koska luulee Zellan kutsuvan häntä. Fiina ja Zella ottavat myös yhteen, useimmiten siitä syystä, että kumpi saa pestä kumpaa. Fiina on ottanut monessa asiassa Zellasta mallia: esim. Fiinastakin on tullut yhtä uuttera lattian siivoaja ruokailun päätteeksi. Mutta kun Zella tulee syliini, hakee rapsutuksia tai muuta sellaista, Fiina saattaa kirjaimellisesti pakittaa pois paikalta. Vähintään hän ottaa pari askelta taaksepäin ja istahtaa katsomaan takakenossa.

Fiinan ja Lilyn välit muodostuivat erittäin hitaasti. Molemmat olivat neutraaleja muita kissoja kohtaan, minkä takia heidän ystävyytensä ei oikein ottanut tuulta alleen. Fiina ja Lily löysivät kuitenkin kesän tullessa yhteisen sävelen, sillä molemmat rakastivat paahteisella parvekkeella hengailua. He eivät niinkään leiki toistensa kanssa, mutta nukkuvat yleensä aina samassa huoneessa.

Kun kotiin tulee hoitokissoja, Fiina ei reagoi niiden olemassaoloon mitenkään. Ainoastaan hän saattaa ihmetellä, miksi jokin ovi on kiinni, mutta hän ei ole kiinnostunut hajuista ja äänistä oven toisella puolen. Fiina saattaa aluksi sähistä vieraalle kissalle, mutta hitaan tutustuttamisen myötä hoitokissoista tulee ihan siedettäviä.



Terveyshistoria

Fiina oli yllättävän terve kissa siihen nähden, että hän oli elänyt ensimmäiset vuotensa ulkona. Yhdistykselle tullessaan 6-vuotiaan Fiinan purukalusto oli vielä ok. Reilu kahden vuoden jälkeen Fiinalta puuttui suusta jo 11 hammasta hammassyöpymän takia.

Syksyllä 2020 huomasin hänen köhivän aina pari kertaa aamutuimaan. Tuolloin keuhkoista löytyi tiivistymä ja suusta nielutulehdus. Verikokeissa KREA oli lievästi koholla, minkä takia ell ehti jo epäillä munuaisten vajaatoimintaa. (Huom! Pelkkä KREA:n nousu ei vielä välttämättä tarkoita vajaatoimintaa.)

Antibiootti auttoi nielutulehdukseen ja myös tiivistymä keuhkoista katosi. Keväällä 2021 Fiinasta otettiin uudestaan keuhkokuva köhän takia. Keuhkot ja nielu olivat ok, ja ell epäili Fiinan köhän johtuvan kuivasta ilmasta ja sähinän takia ärtyneestä nielusta. Keväällä hänestä otettiin SDMA ja mitattiin virtsan ominaispaino, jotka olivat normaalit. Eli Fiinalla ei ollut eikä ole munuaisten vajaatoimintaa.