Äitienpäiväruno
muistuttamassa,
että valoa on tulossa.
Olet kattaus jouluruokia aattoiltana.
Olet muistutus jostain pysyvästä.
Läsnäolosi tekee olostani kotoisan.
Olet
liiketunnistin,
joka
tietää heti, kun jotain tapahtuu.
Joka
on heti hereillä, kun yöllä lattia narahtaa
tai
kun elämä potkaisee minuun kolhun.
Olet
pato,
joka
ei vuodattanut kyyneleitä,
kun
minulla ei ollutkaan enää koti-ikävää.
Koska
niin sen kuului mennä,
etkä
halunnut minun kokevan syyllisyyttä.
Vaikka
todellisuudessa,
koti-ikävä
on pysyvä tunne.
Sillä
koti ja äiti kulkevat käsi kädessä.
Olet
täyteen tuupattu kalenteri,
joka
toisinaan ajaa minut
hulluuden
partaalle,
mutta
joka saa minut myös ylittämään itseni.
Pistämään
parastani.
Olet
talven ensilumi.
Valitettavasti
itsestäänselvyys,
toisaalta
varma ja luotettava:
aina
sinä tulet.
Ja
silti olet aina yhtä ihmeellinen.
Vain
kerran vuodessa kerron sen sinulle.
Sinulle
haluan olla se,
josta
voit ylpeydellä sanoa:
”Tuo
on minun luomukseni.”
Hyvää äitienpäivää!
Kommentit
Lähetä kommentti