Vinkit kissan ruokailuun

Miten vaihtaa kissan ruoka toiseen merkkiin? Miksi kissa lakkaa syömästä tuttua ruokaa? Kolme edellistä tekstiä on käsitellyt kissan ravintotarpeita ja ruuan sisältöä. Tässä tekstissä keskitytään syömiseen: mm. miten ruoka-aktivoida kissaa, kuinka usein kissa tarvitsee ruokaa ja miksi kissa tarvitsee ruokarauhan.

Onko kissalla tarkka makuaisti vai ei? Tästä löytyy mielinmäärin ristiriitaista tietoa: siinä missä yksi artikkeli väittää kissan makuaistin olevan huippuluokkaa, toinen väittää sen olevan hyvinkin heikko. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tutkimukset ja eläinlääkäriasemat kirjoittavat ennemmin kissan makuaistin olevan heikko, joten pidän tätä todennäköisempänä lopputulemana. Kissan hajuaisti puolestaan on varmasti huippuluokkaa, joten onkin oletettavampaa, että kissa päättää hajun perusteella, onko ruoka mieleistä vai ei.

"Sen sijaan tuoksu ja suutuntuma ovat kissalle tärkeitä sen valitessa ravintonsa."

- Omaeläinklinikka, 2020

Myös omien kokemusteni mukaan itse ruuan maku on kissalle toissijainen, ja enemmän kissalle tuntuu merkitsevän ruuan koostumus. Jos kissa pitää hyytelö- tai kastikeruuista, sitä on miltei mahdotonta saada syömään pateeta. Mutta kun pateeseen lisää vettä ja sitä muussaa haarukalla, koostumus saattaa olla kissalle samantien paljon mieluisampi.

Ruuan vaihto

Kun lähdet googlailemaan esim. kissan ruokailusta tai suolisto-ongelmista, artikkeleissa usein tulee vastaan jossain muodossa lause: "JOS kissallasi on herkkä vatsa...". Kuitenkin kissan suolisto on yksilöstä riippumatta herkkä.

Suolistofloora, joka keskittyy pääasiassa paksusuoleen, tuottaa erilaisia aineosia ruuan pilkkomiseen, niiden ohjaamiseen oikeisiin paikkoihin kehossa ja valmistaa vasta-aineita. Suolistofloora koostuu mm. bakteereista, viruksista ja maitohappobakteereista. Se on kissoilla perinnöllinen, minkä johdosta esim. kissapopulaation kissoista saatetaan huomata useamman kissan vatsan menevän sekaisin tietystä proteiinista.

"Kissat kestävät huonosti ravinnon muutoksia."

- Etologi Verna Vilppula, 2022

Eläinruokien valmistuksessa on ei ole samanlaista tarkkaa lainsäädäntöä, mitä ihmisten ruuissa. Tämän takia ruuan koostumus voi muuttua jokaisen erän välillä ja ruuan resepti saattaa muuttua jossain kohtaa ilman suurempaa mainostamista. Ei siis ihmekään, jos kissa yhtäkkiä lopettaa tutun, tykätyn ruuan syömisen. Kun ruuassa tapahtuu nopeita muutoksia, suolistofloora menee aina vähän sekaisin. Tämä voi synnyttää ripulia, ummetusta, vatsakipua, nirsoutta, närästystä ja niin edelleen. (Lähde: Etologi Verna Vilppula, Hyvinvoiva kissa -verkkoluento, 2022.)

Ruokamerkkiä vaihtaessa kannattaa vaihtaa samanlaiseen koostumukseen ja aivan vähitellen: ensin vain pieni nokare tutun ruuan seassa. Näin kissa tottuu ruokaan helpommin. Ruuan hidas vaihtaminen on tärkeää myös silloin, mikäli kissalla ilmenee jotain oireilua. Jos uusi ruoka aiheuttaa kissalle esim. ripulia, kyse ei välttämättä ole siitä, että kissa olisi yliherkkä jollekin ruuan ainesosalle. Kyse voi olla myös siitä, että kissan suolisto ei kestä niin äkillistä ravinnon muutosta.

Joidenkin kissojen kanssa ruuanvaihto onnistuu viikossa tai parissa, joillakin saattaa mennä kuukausia. Ja joidenkin kissojen kanssa uuteen ruokaan ei tarvitse suuremmin erikseen totutella Meillä kotona mikä tahansa märkäruoka alkaa maistua, kun päälle ripottelee pari kanaherkkua, eli ItsyBitsyn pakastekuivattua kanaa.

Ruokarytmi ja -aktivointi

Saalistaminen on kissan tärkein lajityypillinen käytös. Ihanteellisinta olisikin, jos kissan kanssa ensiksi leikittäisiin ja saalistusketju päättyisi ruokailuun. Kissalle saalistamisessa tärkein aisti on kuuloaisti, minkä takia kannattaa ottaa huomioon saalistusketjua mukaillessa, että lelu pitäisi ääntä ainakin liikkuessaan. Kun kissa sitten saa lelun kiinni, se saa ruokaa: joko vain vähän, että leikki voi jatkua nopeasti, tai isommin, jolloin leikki päättyy ruokailuun. Yksi keino tähän on myös se, että ruoka itsessään pitää ääntä: mikäli kissa syö kuivaruokaa, sille voi vierittää lattiaa pitkin raksuja yksi kerrallaan, jolloin kissa pääsee saalistamaan raksuja.

Saalistusketju sisältää tiivistetysti vaiheet: paikallista, hyökkää, tapa, syö (tai vie ruoka pennuille). Laserlelu herättää monen kissan saalistusvietin, mutta koska valopistettä ei pysty saamaan kiinni, kannattaa laserleikin jälkeen aina palkita kissa ruualla. Aina saalistusketju ei etene alusta loppuun, ja sekin on luonnollista. Toisaalta kissaa ei kannata jättää ns. aktiiviseen saalistusvaiheeseen, sillä jos leikki loppuu yhtäkkiä, saattaa kissa jatkaa leikkiä esim. hyökkimällä nilkkoihin.

"Kissalle luonnollisinta olisi syödä useita pieniä annoksia vuorokaudessa."

Kissa saalistaisi luonnossa kymmeniä kertoja vuorokaudessa, ja niistä yrityksistä kolmasosa olisi tuottavia. Eli toisin sanoen kissalle luonnollisinta olisi syödä useita pieniä annoksia vuorokaudessa. Kissa kuitenkin alkaa syödä herkästi tylsyyteen, minkä takia jatkuva ruokabuffet kipossa ei ole suotavaa. Märkä- ja raakaruokaa kannattaa tarjoilla esim. kananmunakennosta, jääpalamuotista tai syvästä kupista, josta kissa joutuu tassun kanssa nostamaan ruokansa.

Kuten Kissan ruokinnan ABC -tekstissäni kerroin, kuivaruoka on kissan hampaiden, nestetasapainon ja virtsatieterveyden kannalta huono vaihtoehto, mutta kuivaruuassa on se hyvä puoli, ettei se mene pilalle huoneenlämmössä. Siksi kuivaruualla aktivointi on helppoa ja huomattavasti vähemmän sotkevaa. Kuivaruokaa voi piilotella vaikka ympäri kotia paikkoihin, joissa kissa saa käydä: esim. hyllyn päälle, kiipeilypuihin, sohvan alle, keittiön tuoleille jne. Raksuja voi laittaa esim. aktivointileluihin- ja mattoihin, mutta myös kahvikupin pohjalle, kananmunakennoon, vessapaperirullan sisälle jne. Tärkeää on, että kun ruokaa piilotetaan, se ei saa olla liian vaikeaa heti alusta, vaan vaikeustason tulee nousta pikkuhiljaa.

Ruokarauha

Kissojen tutustuttamisessa toisiinsa ruokailu on valttikortti. Syöminen on kissalle positiivinen kokemus, jolloin toisen kissan läsnäolon yhdistäminen ruokailuun ns. tartuttaa positiivisen kokemuksen myös toiseen kissaan. Syöminen on myös hyvä tapa kartoittaa, onko kissa stressaantunut vai ei: jos kissa ei syö ollessaan toisen kissan kanssa samassa huoneessa tai toisen ollessa oven toisella puolella, kissa on selvästi liian stressaantunut toisesta kissasta. Stressaantunut kissa ei syö.

Kuitenkin kun kotona on päästy siihen, että kissat ovat ystävystyneet tai ainakin tulevat noin muutoin toimeen, ei ole syytä pyrkiä yhteisiin ruokailuhetkiin rinta rinnan - elleivät sitten kissat tee niin rennosti.

"Kissat eivät lajityypillisesti syö vierekkäin."

Eläinlääkäri Johanna Lankila, 2021

Ei siis ole kuitenkaan tavoite eikä ihanne saada kissoja ruokailemaan yhdessä keittiössä nätissä rivissä. Siinä missä ihmisille ruokailu on yhteinen, sosiaalinen tapahtuma, kissoille se ei ole sitä. Kissan ruokailussa kannattaakin ottaa tavoitteeksi se, että kissa rauhoittuu ruokakupin ääreen rauhassa syömään. Jos kissa ahmii, on varuillaan tai seisoo ruokailun jalan, rentoutumisessa on parantamisen varaa.

Monikissatalouksissa kannattaa mahdollistaa kissojen ruokarauha esim. siten, että ruokakippoja jätetään eri paikkoihin asunnossa. Jos kissojen joukossa on edes yksi ahmatti, joka haluaa syödä (tai vähintään maistaa) jokaisesta kupista, kannattaa ruokailut alkaa rauhoittamaan siten, että kissat eristetään toisistaan ruokailun ajaksi. Ruokakuppien sijoittelussa kannattaa ottaa myös huomioon se, että ruokakupit ovat muutoinkin kotona rauhallisessa paikkaa: eli ei esimerkiksi minkään oven suussa tai sellaisessa kohtaa, jonka välittömästä läheisyydestä kävellään edestakaisin.

Vas. kuvassa Fiina on tullut omaehtoisesti keittiöön syömään raakaruokaa, mutta syö seisaaltaan, koska olen välittömässä läheisyydessä. Oik. kuvassa Fiina on rennommin ruokakupin ääressä.

Lue myös nämä aiemmat tekstini: Kissan ruokinnan ABC, Kissan raakaruokinta ja Raakaruokareseptejä kissalle.

Lähteet:

Omaeläinklinikka: Kissan ravitsemukselliset tarpeet (viitattu 19.5.2022)

Hyvinvoiva kissa -verkkoluento, etologi Verna Vilppula (viitattu 19.5.2022)

Eläinlääkäri Johanna Lankila: Nirson kissan ruokinta (viitattu 19.5.2022)

Anicolin tietopankki: suolistofloora (viitattu 19.5.2022)