Lilyn toipuminen

Lilyltä löytyi möykky lokakuussa 2022, ja samassa kuussa Lilylle tehtiin suoliresektio. Tässä postauksessa käyn läpi Lilyn postoperatiivisen hoidon, suolen toimintaa operaation jälkeen ja patologin tulokset. Juttusarja on julkaistu syksyllä 2022 Patreonissani.


Lääkkeet, haalari ja haava

Leikkauksen jälkeen Lily sai kotiin seuraavat lääkitykset:
  • 1/2 tbl Cerenia 1krt/pv 2-4 päivän ajan. Cerenia on pahoinvoinninestolääke.
  • 1/4 tbl Tramvetol 1-3krt/pv 2-4 päivän ajan. Tramvetolin vaikuttava aine on tramadoli ja se on opioidipohjainen kipulääke nimenomaan mm. pehmytkudoksen kivunhoitoon.
  • 1/4 tbl Litalgin 1-3krt/pv 2-4 päivän ajan. Litalgin on humaanilääke, joka on nimenomaan viskeraalikipuun. Viskeraalikivulla tarkoitetaan tylppää kipua rintakehän, vatsan ja lantion alueella. (Olen itse syönyt Litalginia endometrioosikipuihin.)
Lilylle tehtiin toipilashuone, jossa melkein koko ajan jompikumpi meistä oli hänen seuranaan. Yöt nukuimme hänen kanssaan. Huoneessa oli vedetty kiipeily- ja hyppymahdollisuudet minimiin: ainut hyppymahdollisuus oli vuodesohva, joka oli levitettynä niin, että järin korkeisiin hyppyihin ei jäänyt mahdollisuutta.

Lily puettiin haalariin, jotta hän ei pääsisi nuolemaan haavaa. Suu on sellainen bakteeripesäke, että haavan nuoleminen saattaa aiheuttaa massiivisen tulehduksen. Lily oli suht sujut haalarin kanssa: hän pesi haalaria kuin turkkiaan, mutta erityisesti pyllypesuissaan hän ihmetteli, mikä ihme siellä on tiellä ja repi pukua hampaillaan.

Lilyllä pidettiin haalaria 11 päivää, kunnes se oli perästä niin repaleinen ja löysä, että Lily sai vähän väliä toisen takajalan pois haalarista ja sitten vessakäynnit eivät sujuneet aaaaivan yhtä sujuvasti... Kaiken lisäksi, haalari piti ottaa joka päivä pois ja harjata Lily läpi. Joka toinen päivä oli liian harvoin, koska tällöin Lilylle muodostui kipeitä huopaantuneita takkuja kainaloihin ja nivusiin.

Leikkaushaavassa oli ihan alkuun haavateippi, joka eläinlääkäristä riippuen yleensä kehotetaan ottamaan pois 1-2 päivän kuluessa. Me annoimme sen olla 2 päivää, ja Lilyn iho ehti ärtyä teipistä. :/ Iho palautui onneksi entiselleen jo yhdessä yössä.

Kun leikkauksesta oli 5 päivää, Lilyn leikkaushaava turvotteli ja kuumotteli. Olin yhteydessä hänen eläinlääkäriinsä. Kyse saattoi olla lankareaktiosta, mutta koska Lilylle oli tehty suuri toimenpide, eläinlääkäri määräsi Lilylle antibioottikuurin. Näin ollen Lily söi Clavaseptiniä 1/2 tbl aamuin illoin viiden päivän ajan.

Ruokavalio ja suolentoiminta

Koska Lilyltä oli poistettu pätkä suolta, leikkauksen jälkeen suurin huoli oli se, että milloin Lily kakkaa ja lähteekö suoli ylipäänsä toimimaan. Ensimmäisen viikon Lilyä ruokittiin vain keitetyillä kanasuikaleilla sekä keitetyllä & raa'alla kananjauhelihalla. Näiden annosten sekaan murskattiin Avitalin Flora-tabletteja, jotka parantavat suoliston toimintaa.

Toisinaan lääkkeitä laitettiin ruiskulla, eli pilkottu tabletti ja pieni määrä vettä laitettiin ruiskuun niin, että tabletti suli veden sekaan. Ekat pari päivää murehdimme Lilyn syömistä, ja todennäköisesti ruokahalua haittasi pahoinvointi ja/tai kipu. Siksi ruiskulääkitseminen oli pakollista alkuun. Kun sitten alkukankeudesta selvittiin, Lilyllä oli onneksi hyvä ruokahalu ja lääkkeitä meni ruuankin seassa.

Lily tosiaan operoitiin torstai-iltapäivällä, ja perjantai-iltana annoimme hänelle psylliumia, lauantaina jatkettiin. Psyllium meni hienosti, kun ensiksi sekotti nokareen psylliumia veteen ja sitten se sekoitettiin Vitakraftin herkkutahnaan. Välillä Lily söi vain, jos häntä ruokittiin lusikalla.

Toipilasajan päätavoite oli lääkitä Lily, ruokkia pienin annoksin ympäri vuorokauden ja saada Lily kakkaamaan. Koska suoli oli kuitenkin katkaistu, ja siitä oli otettu pala pois, oli järkevämpää ruokkia Lilyä vähän jatkuvasti, kuin täyttää suolta isosti kerralla. Lauantai-sunnuntai välisenä yönä Lily päästi löysän kakan, josta riemuitsimme. Siitä eteenpäin kakka oli kiinteää - paitsi yhden kerran, johtuen todennäköisesti Clavaseptin-antibiootin aloittamisesta.

Tietenkin tein myös samantien Zooplussaan ruokatilauksen, sillä suolen lyhentyminen saattaa vaikuttaa ruuan imeytymiseen. Lilyn ruokavaliosta jätettiin kuivaruoka kokonaan pois: silloin tällöin hän sai kuivaruokaa aktivoinnin merkeissä. Tällaisilla ruuilla jatkettiin leikkauksen jälkeen:
  • Kattovit Sensitive (tämä on Lilystä ilmeisen taivaallista)
  • Concept for Life GastroIntestinal
  • Concept for Life Sensitive Cats (nimenomaan hyytelöversio, tämä on meillä entuudestaan tutturuoka)
  • Raakaruuat made by me, mutta lihat erityisesti kanaa, joka on hyvin sulavaa.
Patologin lausunto

SE EI OLLUT SYÖPÄÄ. Nyt yritän selostaa suomeksi, mitä siis Lilystä löytyi.

Suolen seinämässä ja suoli-imusolmukkeessa oli voimakas eosinofiilinen* tulehdus, johon liittyi sklerosoivaa (kovettavaa/ahtauttavaa) fibroplasiaa (sidekudoksen muodostumista). Kasvainmuutoksia ei todettu!
*Eosinofiilit ovat valkosoluja, mikä tarkoittaa sitä, että kyseessä ei ole tarttuva/leviävä tulehdus.

Diagnoosi on siis krhm... "kissan maha-suolikanavan eosinofiilinen sklerosoiva fibroplasia". Eli siis FGESF = Feline Gastrointestinal Eosinophilic Sclerosing Fibroplasia.
Vertauksena: valtimon kovettumataudissa valtimo ahtautuu - tässä on tapahtunut sama suolenseinämässä kroonisen tulehdusreaktion takia.

Todennäköisesti pääsen helpommalla kertomalla, että Lilyllä todettiin "voimakasasteinen eosinofiilinen tulehdusreaktio".

FGESF on varsin hiljattain todettu kissojen maha-suolikanavan sairaus. Syksyllä 2022 tätä kuvailtiin harvinaiseksi, mutta on todennäköistä, että sairaus on luultua huomattavasti yleisempää: yleensä, kun ultralöydökset viittaavat lymfoomaan, on edessä eutanasia. On siis mahdollista, että moni FGESF jää ja on jäänyt diagnosoimatta, koska kissaa ei ole avattu.
(Edit 2024: Toisaalta on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää, että päädytään eutanasiaan ultralöydösten myötä. Valitsemamme tie ei ole ollut helppo eikä välttämättä aina sen arvoistakaan.)

Koska kyseessä on vastikään havaittu sairaus, sen juurisyitä ei vielä tunneta. "Mahdollisiksi syiksi on esitetty geneettistä alttiuta, häiriötä eosinofiilisten granulosyyttien toiminnassa tai niiden toimintaa säätelevässä immuunipuolustuksen haarassa. Muita esitettyjä etiologioita ovat vierasesinereaktio, herpesvirusinfektio tai liioiteltu ruoka-aineyliherkkyyteen liittyvä reaktio."

Kontrolli

Lilyn operaation haittavaikutuksena voi olla lyhyen suolen syndrooma, minkä takia ruoka ei välttämättä imeydy samalla tavalla tai se imeytyy huonosti. Lisäksi Lilyyn jäi se toinen pylperö suoliliepeeseen, koska se oli liian lähellä suurta verisuonta, eikä sen poistaminen onnistunut. Siksi jatkosuunnitelmana oli 3 kuukauden kuluttua ultrata suolisto, ottaa verikokeet ja mitata imeytymisparametrit. 

Tammikuun lopussa Lilyllä oli kontrolli. Verikokeet olivat ok ja imeytymisparametrien mukaan Lilyllä oli kaikki ok! Kuitenkin ultrassa todettiin Lilyn suoliston motiliteetin eli liikkuvuuden hidastuneen. Voitiin siis olettaa, että jokin ruuassa aiheutti Lilyssä oireilua. Lilyn ruokavaliota pelkistettiin entisestään. Lily alkoi syödä proteiineja, joita hän ei ole aikaisemmin syönyt: kalkkunaa, hevosta ja peuraa. 

Kommentit