Kissan ei kuulu ohipissailla

Ohipissailu mielletään yleensä vain sisäkissojen ongelmaksi, mutta todellisuudessa valvomatta ulkoilevien kissojen pissailuongelmista ei yksinkertaisesti ole tietoa. Jos kissa pissailee aina ulos, eikä omistaja tiedä, kuinka usein ja kuinka paljon kissa pissailee, jää herkästi moni asia diagnosoimatta. Miksi kissa ohipissailee, mitä syitä taustalla voi olla?

Tämän lyhyen alalta saadun kokemuksen perusteella voisin sanoa, että valvomatta ulkoileva kissa tuleekin yleensä jonkin muun syyn takia eläinlääkärin vastaanotolle. Sitten verikokeet, ultra tai virtsanäyte paljastaa esim. voimakkaan pissatulehduksen. Mikäli omistaja on huomannut valvomatta ulkoilevalla kissalla tiheävirtsaisuutta tai että kissalta valuu pissaa tms, on yleensä ongelma kestänyt jo pidempään. Tässä on yksi syy, miksi kissojen valvomatta ulkoilu on eettisesti väärin: kissa joutuu kipuilemaan huomattavasti kauemmin, kuin sisäkissa, jonka pissaongelmat noteerataan heti ja helposti.

Vessan siisteys, sijainti ja malli
Hiekan määrä, koostumus ja laatu

Kun kissa ohipissailee, kannattaa ensitöiksi kääntää katse kohti vessaan. Paitsi jos kissa on apaattinen tai oireilee lisäksi jotenkin muutoin: tällöin pitää mennä eläinlääkäriin asap.

Jos kissa on muutoin virkeä, oma itsensä, voi syy ohipissailuun olla vessassa tai sen sisällössä. Tässä muutama ohje:

• Vessojen määrä: Vessoja tulisi olla kissojen lukumäärä + 1. On tärkeää, että yhdelläkin kissalla on kaksi vessaa: on melko yleistä, että kissa pissaa ja kakkaa eri vessoihin.
• Vessan siisteys: Vessojen tulee olla siistejä, eli ne tulisi siivota vähintään kerran vuorokaudessa.
• Vessojen sijainti: Vessojen tulee olla rauhallisilla paikoilla, eli kissalla tulee olla vessarauha. Mikäli vessa on esimerkiksi eteisessä, jonka läpi kokoajan kuljetaan tai jonkin oven läheisyydessä, saattaa paikka olla liian stressaava vessa-asioinnille.
• Vessan malli: Osa kissoista haluaa käydä avonaisessa vessassa, osa katollisessa, osaa ahdistaa katollisten vessojen ovi, osa tykkää käyttää päältä mentäviä vessoja jne.
• Kissojen kemiat: Joskus ohipissailun ongelmaksi paljastuu se, että kun kissa käy vessassa, on toinen kissa odottamassa vessan ulkopuolella (joko leikkimis- tai haastamismielessä), mikä aiheuttaa negatiivisen vessakokemuksen. Eli kun kissalla ei ole vessarauhaa, kissa kokee turvallisemmaksi pissata esimerkiksi avoimella paikalla matolle/sänkyyn/sohvalle/nurkkaan, jolloin voi olla valppaana toista kissaa varten. Tai voi olla, että tällöin toinen kissa ei ole kiinnostunut "vaanimaan". Tällaisissa tilanteissa kannattaa kokeilla vessan uudelleensijoitteilua tai esim. avovessoja.
• Vessatrauma: Kissalle on voinut syntyä vessatrauma myös muusta syystä, kuin kaverin toiminnan johdosta. Esim. jos vessa on huonolla paikalla tai kissa on säikähtänyt jotain vessassa ollessaan tms, voi negatiivinen kokemus yhdistyä vessaan. Tähänkin voi auttaa vessan mallin vaihto ja/tai vessojen uudelleensijoittelu.
• Hiekan määrä: Joskus ohipissailun aiheuttaa se, että vessassa on liian vähän hiekkaa. Hiekkapusseilla on erilliset ohjeistukset hiekan määrään, ja herkästi sitä saattaa olla liian vähän, koska onhan vessaa helpompi ja nopeampi siivota, mitä vähemmän hiekkaa on vessassa. Meillä kotona on käytössä Take Care -paakkuuntuva mikrohiekka, ja sitä tulee olla vessassa noin kämmeneni korkuinen kerros.
• Hiekan koostumus ja laatu: Yleensä kissa tottuu tietynlaiseen hiekkaan ja myöskin tiettyyn laatuun, joten esimerkiksi pelletistä toiseen ei välttämättä suju ihan muitta mutkitta. Joskus voi myös tapahtua niin, että kissa on vuosikausia käyttänyt pellettiä, yhtäkkiä alkaa ohipissailu, ja kun vessoissa onkin vaikka paakkuuntuvaa mikrohiekkaa, ohipissailu loppuu siihen. Kenties näissäkin tapauksissa on jokin vessatrauma taustalla.

Ja viimeisempänä mutta ei suinkaan vähäisimpänä. Kun kissa kaivaa ja peittelee hiekkaa vessa-asioinnin jälkeen, pointtina on peittää ns. pahat hajut. Mikäli kissa siivoaa vessan ulkopuoleltakin eli pyyhkii tassuillaan lattiaa vessan ympäriltä, on vessa joko liian epäsiisti tai tarvitaan isompi vessa.

Ohipissojen vääränlainen siivous

Tässä kohtaa tärkeä tiedote: ohipissattu paikka tulee pyyhkiä/sumuttaa/uittaa (materiaalista riippuen) etikassa. Joskus ohipissailu johtuu yksittäisestä säikähdyksestä, mutta kun ohipissattua paikkaa on hinkattu kloriitilla, on se vain edistänyt pissaongelman jatkumoa. Tiivistetysti siis:

- Jos haluat, että kissa pissaa jatkossakin kyseiseen paikkaan, desinfioi alue kloriitilla.

- Jos et halua, että kissa pissaa jatkossa kyseiseen paikkaan, käytä hajujen neutralisoimiseen pyykkietikkaa tai jopa väkiviinaetikkaa.

Kipu

Kenties yleisin syy kissan ohipissailulle on kipu.

• Pissatulehdus. Kissoille muodostuu herkästi virtsatietulehdus. Niiden virtsa on väkevää, mikä altistaa virtsatie- ja virtsarakko-ongelmille. Kissat ovat myös perin huonoja juomaan tarpeeksi, koska ne eivät tunne samalla tavalla janoa kuin esim. me ihmiset. Sekin edistää pissatulehdusten syntymistä.
• Virtsakiteet ja -kivet. Koska kissat ovat alttiita virtsatieongelmille, ne ovat alttiita myös virtsakiteille sekä sille, että kiteet kasautuvat virtsakiviksi asti. Virtsakiteet ja -kivet voivat aiheuttaa tukoksen, joka hoitamattomana johtaa kuolemaan. Kiteet ja kivet ovat ensisijaisesti urosten ongelma, mutta niitä voi esiintyä myös naarailla.
• Pitkäaikaissairaus. Esimerkiksi munuaisten vajaatoiminta ja diabetes voivat aiheuttaa muutoksia virtsaamiskäyttäytymisessä.
• Ei mitenkään virtsaelimiin liittyvä. Myös muut tulehdukset ja sairaudet saattavat oireilla siten, että kissa kivun takia ohipissailee. Vaikka suoraa syytä ohipissailuun ei löytyisi virtsaelimistä, voi syy löytyä jostain muusta pitkäaikaissairaudesta tai vaikka ummetuksen aiheuttamasta kivusta.
• Idiopaattinen kystiitti. Eli virtsarakon tulehdustila, jonka aiheuttaja on tuntematon. Idiopaattinen kystiitti on mahdollista saada remissioon. Aiheesta lisää alimmassa kappaleessa.

Sisäkissoille saattaa kevään myötä tulla stressiä, kun kotona aletaan tuulettaa ja kun pitkän talven jälkeen tulee pääsy parvekkeelle. Mikäli kissa on erityisen stressiherkkä, saattaa tuulettamisen myötä tulevat uudet hajut ja äänet aiheuttaa stressiä, minkä johdosta esim. idiopaattinen kystiitti saattaa alkaa oireilla uudestaan.

Hormoneista johtuva ohipissailu

• Merkkailu. Leikkaamaton kissa lähes poikkeuksetta merkkailee reviiriään virtsalla, ja myöskin vahvistaa merkkailulla reviiriään. Valvomatta ulkoilevan kissan merkkailu on naapurustolle yleensä melkoinen riesa, vaikka kissa itse ei varsinaisesti kärsi merkkailusta. Kuitenkin merkkailu voi olla myös kissalle niin pakonomaista, että se aiheuttaa stressiä, jolloin merkkailun tarve on myös kissalle ongelmallista.
• Liian myöhäinen leikkaus. Jos kissa leikataan "liian myöhään", on merkkailu voinut jo kroonistua tavaksi. Mikä sitten on liian myöhään? Se riippuu yksilöstä ja merkkailun tarpeesta. Eläinsuojeluyhdistykset leikkauttavat jatkuvasti kissoja, jotka ovat ehtineet 1-5 vuoden ikään, ilman että merkkailu jatkuu leikkauttamisen jälkeen. Mutta joskus parivuotiaallakin kissalla merkkailun tarve jatkuu leikkauksesta huolimatta. Yleensä tämä saadaan kuitenkin kitkettyä pois stressinlievityksellä.
• Kevät. On myös mahdollista, että kissalla ilmenee ohipissailua vain keväisin - oli kissa leikkaamaton tai leikattu. Tämäkin yleensä helpottaa stressinlievityksellä, mutta pääsyy on siinä, että leikkautuksesta huolimatta kissan hormonitoiminta pyörii vuodenaikojen mukaan.

Stressi

Kissat kokevat stressiä yksilöllisesti, ja siksi omistajan on tärkeää tuntea kissansa. Siinä missä toinen kissa ei stressaannu mistään, toinen saattaa stressaantua vaikka sateen ropinasta tai huonekalun siirrosta.

Kissan kokema stressi saattaa jäädä huomaamatta, koska ihminen ei välttämättä osaa olla tarpeeksi empaattinen kissaa kohtaa. Esimerkiksi tuttuja tilanteita on, kun perheeseen tulee uusi kissa, ja "vanhasta" kissasta puhutaan draamailijana, mököttäjänä tai kiukuttelijana, koska tämä vetäytyy ja/tai sähisee. Kyseessä on kuitenkin puhtaasti stressireaktio, jota omistajan tulisi ymmärtää.

On myös ongelmallista, jos kissan tunnetiloja ylianalysoidaan, kissaa inhimillistetään ja kissan stressinsietokykyä ei haasteta mitenkään. Kissan stressinsietokyky ei voi parantua, jos sen elämässä ei koskaan tapahdu mitään uutta tai minkäänlaisia muutoksia. Lisäksi eläin aistii ihmisen tunteita, ja pahimmillaan ihminen voi lietsoa eläimen stressiä omalla käytöksellään.

Stressaavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi:

• Säikähdys: Yleensä kertaluontoinen ohipissa, mutta voi olla myös toistuvaa jos säikähdys toistuu tai säikähdyksestä jää päälle esim. vessatrauma. Kissa voi säikähtää esim. ääntä, joka tulee rappukäytävästä tai ulkoa, jolloin omistajan on vaikea hahmottaa, mitä kissa olisi voinut säikähtää.
• Äänet: Yleensä kovat ja/tai yllättävät äänet.
• Uudet hajut, tavarat, huonekalut, vaatteet, vieraiden tavarat, tuulettaminen, parveke: on esimerkiksi tyypillistä, että uusista hajuista stressaantuva kissa pissailee vieraiden kenkiin tai laukkuihin. Tuulettamisen myötä asuntoon tulee paljon uusia hajuja, ja parveke voi olla kissalle jo aivan uusi ulottuvuus - ulkoilusta puhumattakaan.
• Kotoa poistuminen: Stressikissalle kotoa poistuminen on luonnollisesti erittäin stressaavaa, ja siksi kissan kanssa kannattaakin lähteä kotoa niin, että kissa on esim. kopassa tutun hajuisissa tekstiileissä, koppa peitettynä tutun hajuisella tekstiilillä ja tekstiilit vielä suihkuteltuna feromonivalmisteella. On kuitenkin tärkeää, että vaikka kissa stressaantuukin kotoa lähtemisestä, kissa välillä kuitenkin kopitettaisiin ja sen kanssa käytäisiin pihalla vaikka vain kääntymässä. Muutoin kotoa poistuminen yhdistyy vain eläinlääkärikäynteihin, ja tällöin kotoa poistuminen tulee pysymään varmasti negatiivisena ja stressaavana asiana.
• Liian tylsä ympäristö: Kissa tarvitsee aktivointia, ja joillekin kissoille liian tylsä arki aiheuttaa stressiä, mikä voi näyttäytyä esim. ohipissailuna. Lisää aktivoinnista voi lukea tekstistäni, joka on julkaistu Dewi ry:n blogissa.
• Vääränlainen ihmiskontakti: Joskus ohipissailun syynä on se, että ihminen aiheuttaa toiminnallaan kissalle stressiä, esimerkiksi pakkokäsittelemällä kissaa.

Eläinlääkärikäynti on kissalle lähtökohtaisesti aina stressitekijä, vaikka kissa olisikin klinikalla reipas ja sosiaalinen.

• Muutokset perheenjäsenten läsnäolossa tai muutokset arjessa:
  - Kissa voi stressaantua siitä, että mikäli kesälomalla kotona ollaan enemmän, tai vaihtoehtoisesti siitä, kun lomien jälkeen ihmiset palaavat töihin.
  - Stressiä voi myös syntyä siitä, jos eron myötä joku perheenjäsenistä muuttaa pois tai jos yhteenmuuton myötä joku - vaikkakin jo tuttu ihminen - jää pysyväksi elementiksi.
  - Kissa voi myös stressaantua siitä, mikäli rutiinit muuttuvat tai rutiinia ei ole.
  - Valitettavan usein kissalle puhkeaa stressi, kun kotiin tulee perheenlisäystä: uusi vauva, kissa tai koira.
  - Luonnollisesti myös kuolema on kissalle stressitekijä: on kyse sitten ihmisestä, kissakaverista tai koirakaverista.
• Kissakemiat: Mikäli kissoja ei tutustuteta toisiinsa hitaasti ja kissojen stressitasoja silmällä pitäen, voi kissojen yhteensaattaminen laukaista jommassa kummassa tai jopa molemmissa stressipissailun.
• Koira: Koiran saapuminen kotiin voi olla vielä suurempi stressi, sillä toisen kissan kanssa kissa voi sentään kommunikoida lajityypillisesti.
• Vieraat: Kenties yleisin stressinaiheuttaja ovat vieraat, sillä pidämme sitä melkeinpä oletusarvona, että kun kissatalouteen tulee vieraita, kissoja ei näy. Stressikissalle vieraat saattavat olla niin suuri stressitekijä, että tulee ohipissat. Tai esimerkiksi vieraiden läsnäollessa kissa ei uskaltaudu käymään vessassa vaan pissaa jonnekin muualle.
• Nopeatempoisuus: Kissat pitävät ennalta-arvattavuudesta ja siitä, että ne tietävät, mitä reviirillä tapahtuu ja mitä kaikkea reviiriltä löytyy. Tätä harmoniaa rikkovat yleensä lapset ja muutoin nopeatempoiset ihmiset, joiden liikkeet ja äänet ovat äkillisiä.
• Muutto: Stressikissan kanssa kannattaakin muuttaa siten, että muuttaa mahd. aikaisin kissan ja paljon kissan tavaroita uuden asunnon yhteen huoneeseen - vaikkapa sitten kylpyhuoneeseen. Näin ollen kissa ei ole todistamassa vanhassa kodissa sitä, miten sieltä häviää vaan tavaroita, ja näin uudessa kodissa on pienessä tilassa mahdollisimman paljon tuttuja hajuja mukana.
• Huonekalujen siirtely: Joillekin kissoille huonekalun siirto tai saatika järjestyksen vaihto on yhtä stressaavaa kuin muutto.
• Eroahdistus: Kissat ovat sosiaalisempia eläimiä, kuin stereotyyppisesti ajatellaan. Kissa voi potea eroahdistusta, mikä voi pahimmillaan oireilla ohipissailuna. Joillekin kissoille eroahdistukseen auttaa kissakaveri. Joillekin kissoille eroahdistukseen tarvitaan esim. feromonihaihdutin, koska eroahdistus johtuu liian varhaisesta vieroittamisesta. Luethan tekstini: Älä ota liian pientä pentua.

Perustervekin kissa voi päästää stressipissan esim. muuton, säikähdyksen, kopittamisen tai automatkan yhteydessä. Tällainen yksittäinen pissa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kissalla olisi selvästi idiopaattinen kystiitti. 

Idiopaattinen kystiitti vai stressipissa

Mikäli stressipissailu pääsee pitkittymään, voi kyse olla idiopaattisesta kystiitistä (FIC) eli virtsarakon tulehdustilasta, jonka aiheuttajaa ei tunneta. On kuitenkin todettu, että stressi on jotenkin liitoksissa idiopaattiseen kystiittiin.

Kissa saattaa saada herkästikin diagnoosiksi idiopaattisen kystiitin. Kuitenkaan stressipissailu ja idiopaattinen kystiitti eivät ole sama asia. Kissalla voi ilmetä stressipissailua, esim. muuton yhteydessä. Mikäli stressinlievityskeinojen ja arjen tasaannuttua ohipissailu loppuu, eikä se enää uusiudu, saattaa kyse olla "pelkästä" stressipissailusta.

Idiopaattisessa kystiitissä virtsarakon seinämä on ohentunut (tai ohenee jaksoittain) - oletettavasti stressin takia. Tämä aiheuttaa kipua, mikä aiheuttaa ohipissailua. Idiopaattiselle kystiitille on tyypillistä, että oireet uusiutuvat ja välillä kissalle tarvitsee syöttää tulehduskipulääkekuuri ja/tai esim. Cystaid-kuuri, jotta FIC saadaan jälleen remissioon.

Lisää idiopaattisesta kystiitistä voi lukea esim:

• Kivuton: Kissojen idiopaattinen kystiitti
• Kissan silmin: Idiopaattinen kystiitti
• FirstVet: Kissan idiopaattinen kystiitti